Bernerin uusi liikennekonserni: huteria säästöhaaveita, paperit salataan, poimi intressiyritysten pomoja hallitukseen

Traffic Management Finlandin puheenjohtaja ei usko, että taustayhtiöt hyötyisivät avainhenkilöidensä istumisesta uuden valtionyhtiön hallituksessa.
Politiikka 18.3.2019 15:39
Autoja Töölössä Helsingissä.
Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut on yhtiöitettu Traffic Management Finland -yritysryppääseen. © MARTTI KAINULAINEN / Lehtikuva

Tammikuussa 2019 Liikennevirastossa toteutettiin mittava uudelleenjärjestely. Osa viraston toimista yhtiöitettiin uuteen liikenteenohjaus- ja hallintapalveluita tuottavaan konserniin Traffic Management Finlandiin.

Siirto koskee muun muassa alueellisia tieliikennekeskuksia, jotka seuraavat liikennettä ja välittävät tietoa esimerkiksi ajokelistä ja onnettomuuksista.

Uuteen yhtiöön siirrettiin 180 työntekijää ja omaisuutta noin kahdella sadalla miljoonalla eurolla.

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) hanketta perusteltiin muun muassa sillä, että se toisi säästöjä liikenteenohjaukseen.

Hallituksen esityksessä säästöjen arvioitiin olevan jo ensimmäisenä toimintavuotena noin seitsemän miljoonaa euroa verrattuna virastomuodossa toimimiseen. Vuoteen 2022 mennessä Traffic Management Finlandin tulisi saada kasaan yhteensä 40 miljoonan euron säästöt verrattuna virastomuodossa toimimiseen.

 

Sitä miten säästöt syntyvät on hallituksen esityksessä käsitelty hyvin yleisellä tasolla. Ministeriön mukaan säästöä syntyisi, kun Liikennevirasto voisi jatkossa ostaa uudelta yhtiöltä samat palvelut, jotka se nyt tuottaa itse. Vuonna 2019 palveluita on tarkoitus ostaa 133 miljoonalla eurolla.

Ministeriö katsoo yhtiömuotoisen toiminnan lisäävän ”tehokkuutta ja vaikuttavuutta merkittävästi asiakastarpeiden ymmärryksen ja asiakaspalvelun sekä toiminnan suunnitelmallisuuden parantuessa ja kustannustietoisuuden lisääntyessä”.

Valtiovarainministeriössä säästöt ovat herättäneet kysymyksiä. Sen lainvalmistelun yhteydessä antamassa lausunnossa ihmetellään, millä toimenpiteillä seitsemän miljoonan euron vuosisäästöt olisi käytännössä tarkoitus saada aikaiseksi.

Samassa lausunnossa ministeriö hämmästelee, miksei Liikennevirastoa ole aiemmin saatu organisoimaan toimintaansa tehokkaammin ja ketterämmin.

”Esiin nousee väistämättä kysymys, miten ministeriön tulosohjaus on toiminut ja miten tulostavoitteet on asetettu, jos edellä kuvattuja heikkouksia ei ole ohjauksessa kyetty ratkaisemaan”, valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan.

Myös meriliikenneohjaajien ammattiyhdistyksen lausunnossa säästöjä epäiltiin.

Sen mukaan säästöarvio vaikutti yltiöoptimiselta, kun ottaa huomioon pelkästään yhtiön perustamiseen ja toiminnan aloittamiseen liittyvät väistämättömät kustannukset. Meriliikenneohjaajat ry:n jäsenet työskentelevät pääosin Traffic Management Finlandin tytäryhtiössä VTS Finlandissa.

 

Suomen Kuvalehti pyysi liikenne- ja viestintäministeriöstä yhtiöittämiseen liittyviä laskelmia, joista selviäisi tarkemmat tiedot sekä säästöistä että tuotto-odotuksista.

Ministeriön mukaan laskelmat on kuvattu yhtiön perustamisvaiheen liiketoimintasuunnitelmassa. Se ei kuitenkaan luovuta niitä – perusteluna liikesalaisuus.

”Ministeriö korostaa, että yhtiön johto myös jatkuvasti arvioi liiketoimintasuunnitelman päivitystarpeita, jolloin asiakirja voi jatkuvasti elää”, vastauksessa todetaan.

Laskelmien salaaminen vaikuttaa erikoiselta, sillä kyseessä on valtion täysin omistama yhtiö, jonka ei ole edes tarkoitus kilpailla markkinoilla. Päinvastoin, yhtiön on tarkoitus jakaa liikenteenohjaukseen liittyvää tietoa muille toimijoille ja näin luoda uusia markkinoita. Perinteisen liikenteenohjauksen ohella yhtiön tehtävänä on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä, yritysvetoisia liiketoimintaekosysteemejä.

Älykkään liikenteen toimijoita edustava ITS Finland -yhdistys huomautti lausunnossaan, että parhaimmillaan uusi yhtiö voisi saada koko toimialan kasvuun.

”Kauhuskenaario” olisi puolestaan se, että valtion monopoliyhtiö valtaisi kansallisen markkinan. Näin yhtiöstä tulisi markkinahäirikkö, joka rekrytoi parhaat osaajat yksityiseltä sektorilta ja ajaa markkinaehtoiset yritykset vaikeuksiin.

 

Traffic Management Finlandin hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhosen mukaan lausuntokierroksen aikaiset huolet ovat laantuneet.

Korhonen painottaa, että liikenteen digitalisaatioon liittyvä alusta on sellaista infrastruktuuria, joka yhteiskunnan on järkevää tuottaa.

”Me olemme todella tarkkana siitä, että yhtiö ei lähde tekemään sellaisia asioita, joiden pitäisi lähteä liikkeelle markkinoilla olevien tai sinne syntyvien uusien palvelufirmojen toimesta”, Korhonen sanoo.

Liikkumiseen liittyvän tiedon hyödyntämisessä on lopulta kyse liiketoiminnasta.

Mikäli Suomessa haluttaisiin siirtyä esimerkiksi tietullien ja ruuhkamaksujen käyttöön tai siirtyä verotukseen ajokilometrien perusteella, se voisi luoda markkinoita erilaisille liikennepalveluille.

Olemassa olevista palveluista esimerkkinä on suomalainen Whim-sovellus, joka yhdistää pääkaupunkiseudun bussit, taksit ja kaupunkipyörät.

 

Berner haki Traffic Management Finlandin hallitukseen osaamista yrityselämän puolelta.  Monet hallitukseen nimitetyt henkilöt ovat tiiviisti sidoksissa liikenne- tai digitaalisia palveluja tuottaviin yrityksiin.

Joulukuussa 2018 puheenjohtajaksi valittu Pertti Korhonen on myös operaattoriyhtiö DNA:n hallituksen puheenjohtaja. Hallitukseen tuli myös muun muassa etäohjattavia aluksia kehittävän Rolls-Royce Marinen teknologiajohtaja Sauli Eloranta.

Muita hallituksen jäseniä ovat operaattoriyhtiö Elisan hallituksessa istuva Seija Turunen sekä mittalaitteita valmistavan Vaisalan lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.

Tieliikenteen hallintaa ja ohjausta hoidetaan Traffic Management Finlandin tytäryhtiössä Intelligent Traffic Management Finlandissa. Sen hallituksessa istuu DNA:n Korhosen ohella IT-alan jättiyrityksen CGI:n johtaja Karri Salminen, joka vastaa CGI:ssä julkisen sektorin palvelujen markkinoinnista. Siellä Salminen on perehtynyt nimenomaan liikenteen digitalisaatioon. Hän on myös älykkään liikenteen verkoston ITS Finlandin puheenjohtaja. 

Saavatko edellä mainitut yhtiöt jotain hyötyä siitä, kun heidän työntekijänsä tai hallituksen jäsenet istuvat uuden valtionyhtiön hallituspaikoilla?

“En usko, että näin on. Hallituspaikat eivät ole edustuksellisia. Ministeriö on valinnut ihmiset hallitukseen perustuen siihen, että näillä henkilöillä on kompetenssia toimia siellä”, Korhonen sanoo.

 

Juttua korjattu 19.3. kello 11.00: valtiovarainministeriötä nimitettiin aiemmin yhdessä lauseessa virheellisesti liikenne- ja viestintäministeriöksi.

 

Salla Vuorikosken blogi: Bernerin uudella liikennefirmalla on outo nimi, mutta se ei ole ainoa ihmetyksen aihe