Mysteeri Raumalla – tunnistamattomia ruumiita kirkon lattian alla
Kesämatkalla: Kanttori joutui tekemään itselleen salakäytävän ihmispaljouden vuoksi.
KESÄMATKALLA – Rauman Pyhän Ristin kirkko on nähtävyys, joka kätkee mysteerejä. Mysteereistä liikkuu tarinoita ja anekdootteja, jotka ovat kiehtoneet kirkossakävijöitä läpi sen historian.
Kirkkoherra Seppo Sattilainen kertoo, että Kanttori Nils Strömbäck teki 1700-luvulla salakäytävän kirkon uruille päästäkseen sinne paremmin väentungoksesta, jota tuohon aikaan oli paljon.
Salakäytävän väitetään yhä olevan olemassa, mutta sitä on kirkkoherran mukaan vaikea löytää.
Toinen mysteeri on kirkon alle haudatut vainajat. Keitä siellä on? Tämä on kysymys, johon ei ole saatu vastausta vielä tänäkään päivänä.
”Kolmas mysteeri on tietysti se, että missä on se pieni pala pyhää ristiä, jonka mukaan kirkko on nimensä saanut. Nimihän edellyttää pyhäinjäännöstä, edes pientä palasta”, kirkkoherra Sattilainen tuumaa.
Myös kirkon saarnastuoli herättää silloin tällöin vierailijoissa huomiota. Tuoli sijaitsee kirkon oikealla puolella. Varsin usein luterilaisissa kirkoissa saarnastuoli on sijoitettu vasemmalle puolelle kirkkoa. Saarnastuoli on valmistettu vuonna 1625 Pohjois-Saksassa.
”Joskus 1700-luvun piispantarkastuksessa todettiin, että vasemmalla puolella oleva saarnastuoli on liian pimeässä paikassa, joten se päätettiin siirtää oikealle”, Sattilainen sanoo.
Rauman Pyhän Ristin kirkossa pidetään edelleen saarnat pääsääntöisesti saarnastuolista.
”Aikoinaan se oli kuuluvuudeltaan ja näkyvyydeltään paras paikka. Nykyään apuna on äänentoisto, mutta edelleen se on paras paikka puhua.”
Historiankirjojen mukaan fransiskaanit rakennuttivat Pyhän Ristin kirkon 1400-luvun lopulla, kun italialaisen Franciscus Assisilaisen perustaman munkkijärjestön jäsenet saapuivat Raumalle kaupungin perustamisen aikoihin vuonna 1442.
Luostariyhteiö lakkautettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä Kustaa Vaasan aikana 1538, eikä kirkon vaiheista tiedetä 1500-luvulta kovin paljoa.
Pyhän Ristin kirkosta tuli luterilainen kirkko vuonna 1640.
Nykyisen kirkon uusklassinen länsitorni rakennettiin 1816 Rauman Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioista otetuista kivistä. Kirkko raunioitui historiatietojen mukaan keskiajalla, 1300-luvulla. Rakennettu torni toimi Pohjanlahden merenkulkijoiden maamerkkinä.
Kirkosta on pidetty aina huolta, niin myös tänä päivänä. Kirkkoherra Sattilainen kertoo, että vuosittain kirkkoa kunnostetaan eri summilla.
”Riippuu vuodesta, paljonko rahaa kunnostus, huolto ja ylläpito vaativat. Seuraavaksi varmaan on edessä paanukaton tervaus.”
Museovirasto antaa tarkkoja ohjeita taideaarteiden kunnostukseen liittyvissä asioissa: kulttuurihistoriaa halutaan vaalia.
Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1, Rauma. Aukioloajat 30.9. asti (opas paikalla): ma–pe klo 10–17, la klo 11–15, su klo 10–16 (31.8. asti, 1.9. alkaen su klo 10–15).