”Moni tilasi aineita ovelle”, kertoo huumekaupan tekijä koronakeväästä – Salakuljetus­tavatkin muuttuivat rajasulun myötä

”Kantasuomalaiset tuovat huumeita maahan, mutta he ulkoistavat ikävimmän ja riskialtteimman työn ulkomaalaistaustaisille."
Kotimaa 14.9.2020 20:00
Itä-Uudenmaan poliisi takavarikoi kesäkuussa 2020 yhteensä 150 eri kasvuvaiheessa olevaa kannabiskasvia kahdesta hallikiinteistöstä. © Itä-Uudenmaan poliisi

Koronaepidemia on vaikuttanut myös huumekauppaan. Pääkaupunkiseudun laittomassa huumekaupassa toimiva lähde kertoo Suomen Kuvalehdelle, että epidemian aikana kotikauppa lisääntyi selvästi.

”Moni tilasi aineita ovelle. Ennen pilveen tyytyneet asiakkaat saattoivat kokeilla piriä (amfetamiinia).”

Haastateltavan mukaan pahimpaan korona-aikaan keväällä varastot tyhjenivät, kun Eurooppa meni kiinni. Opioidit ja bentsodiatsepiinit loppuivat, samoin amfetamiini.

”Aineiden loppuessa hinnat nousivat. Kun koronatilanne kesää kohden helpotti, tilanne normalisoitui. Elokuussa aineiden volyymit ja hinnat olivat käytännössä koronaa edeltävällä tasolla. Nyt huumeiden maahantuojat varautuvat koronan toiseen aaltoon”, lähde sanoo.

Toisaalta pandemian aikaisissa jätevesitutkimuksissa on havaittu lisääntyneitä huumejäämiä. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jari Räty arvioi, että rahdin mukana salakuljetettujen huumeiden määrä on pysynyt koronan aikana ennallaan.

”Henkilöliikenteen pysähtyminen lopetti kuitenkin kehon sisällä tehtävän salakuljetuksen. Myös usein Kiinasta tulevien muuntohuumeiden tarjonta tyrehtyi, kun rahtiliikenne maasta lakkasi”, Räty sanoo.

”Jos yksi häsläri pidätetään, toinen saadaan helposti tilalle ja meno jatkuu entisellään.”

Huumekauppaa tuntevan lähteen mukaan verkon Silkkitie-huumekaupan asiakkaiden lokitietojen päätyminen poliisin käsiin on heijastunut koko verkkokauppaan.

”Ostajat etsivät yhä aineet ja myyjät verkossa. Sitten sovitaan tapaaminen [tietoturvastaan tunnetussa viestipalvelu] Wickrissä ja kaupat hoidetaan kasvotusten. Huumeiden postimyynti on loppunut lähes kokonaan.”

Viranomaisten takavarikoiman Silkkitie-huumekaupan lokitiedoista kaivettiin 7 500 suomalaisen henkilötiedot. Epäiltyjen ikähaarukka on 15–83 vuotta ja puolella heistä ei ole aiempaa rikostaustaa. Tapauksia tutkitaan Suomen jokaisessa poliisipiirissä.

”Tutkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että poliisi soittelee epäillyille ympäri maata ja yrittää saada näitä tunnustamaan puhelimessa”, lähde väittää.

Pääkaupunkiseudun katukauppa on haastateltavan mukaan tyrehtynyt huomattavasti: sitä tekevät käytännössä pelkästään ulkomaalaistaustaiset.

”Kantasuomalaiset tuovat huumeita maahan, mutta he ulkoistavat ikävimmän ja riskialtteimman työn ulkomaalaistaustaisille. He esimerkiksi päivystävät klubeilla myymässä ekstaasia.”

Alimman portaan myyjiä on helppo rekrytoida, lähde arvioi.

”Jos yksi häsläri pidätetään, toinen saadaan helposti tilalle ja meno jatkuu entisellään. Kantasuomalaisista kauppaa tekevät käytännössä enää vain verkossa pieniä määriä myyvät narkomaanit”, lähde kertoo.

Hän arvioi huumeiden tarjonnan lisääntyneen merkittävästi 2010-luvun aikana. Muutosta selittää ennen kaikkea verkkokaupan lisääntyminen.

”Ennen aineita piti aina lähteä etsimään ja niiden hankkiminen oli aikamoista säätämistä. Nyt verkon avulla voi löytää oikeastaan mitä vain hyvinkin nopeasti, vaikka ei olisi ennestään mitään yhteyksiä.”

Tarjolla olevan ainevalikoiman laajuutta selittävät haastateltavan mukaan toimivat kansainväliset yhteydet. ”Eurooppa on huumeiden tuottajana hyvin omavarainen. Vain kokaiinia on vaikea saada Eurooppaan asti jaettavaksi.”

 

Myös KRP:n Räty arvioi suomalaisten huumepiirien kansainvälistyneen huomattavasti 2000-luvun aikana.

”Vielä 1990-luvulla moni huumekauppias toi aineensa maahan itse. Nykyään suomalaisella jakeluportaalla on tiiviit yhteydet kansainvälisiin verkostoihin”, Räty sanoo.

Kannabiksen markkinat ovat laajentuneet huomattavasti samalla, kun sen käyttämistä koskevat asenteet ovat vapaamielistyneet. Kotikasvatuksen yleistyminen on lisännyt tuttavapiirin sisällä käytävää kauppaa.

Huumekaupassa toimiva haastateltava sanoo, että uusien kannabiskauppiaiden ilmestyminen markkinoille ei ole aiheuttanut kahnauksia isomman mittakaavan kauppaa tekevien rikollisten kanssa.

”Kannabiksen kysyntä on niin kovaa, että kaikille riittää asiakkaita. Siksi markkinoista ei tarvitse kiistellä. Kannabiksen maahantuontia harjoittavat lähinnä albanialaiset, joilla on muutenkin merkittävä rooli pääkaupunkiseudun huumekaupassa”, lähde sanoo.

Myös keskusrikospoliisista todetaan, ettei siellä ole havaittu kotikasvatuksen vieneen markkinoita muulta kannabiskaupalta. Albanialaisten vahva rooli on niinikään poliisille tuttu ilmiö.

 

Helsingin huumevieroituskäytännöt jättävät lähteen mukaan toivomisen varaa. Asunnottomuuteen ja päihdevieroitukseen sovelletaan samaa asunto ensi -periaatetta, jossa eri syistä apua tarvitseville hankintaan ensi katto pään päälle.

”Helsingissä [huumeiden takia] katkolle haluavia sijoitetaan samoihin paikkoihin. En ymmärrä, miksi näin tehdään. Kun huumeväkeä on samassa paikassa, kauppa alkaa herkästi käydä entiseen malliin. Tiedän tämän kokemuksesta”, haastateltava sanoo.

Asuntolapaikoista on pula ja niihin pääsyä voi joutua odottamaan viikkoja. Korvaushoidon aloittamista edeltävässä arvioinnissa kestää noin kolme kuukautta.

”Moni menee katkolle lähinnä lepäämään vähäksi aikaa. Kuiville pääsyyn tosissaan pyrkivät jäävät tämän joukon jalkoihin. Jos katkon jälkeen on valmis tekemään ratkaisuja, terapiaa ja tukea on niukasti tarjolla.”