Miksi junat pysähtelevät? Visualisaatio näyttää rautateiden ongelmakohdat

Kotimaa 8.3.2012 12:39
Kuva Markus Pentikäinen.

”Myöhästyminen johtuu muusta junaliikenteestä.” Kuulutus on tuskallisen tuttu useimmille junamatkustajille.

Tämä visualisaatio näyttää, kuinka vastaantuleva liikenne hidasti Pendolinon S46 matkaa Oulusta Helsinkiin 2. maaliskuuta. Nopean junan vauhti tyssäsi lukuisia kertoja, koska raiteelle mahtuu vain yksi juna kerrallaan.

Tällä kertaa Pendolino pääsi määränpäähänsä täsmällisesti aikataulussa ruuhkasta huolimatta. Aikaa kului kuusi tuntia ja 11 minuuttia.

Suurin osa Suomen rataverkosta, yhdeksän kilometriä kymmenestä, on yksiraiteista. Se on merkattu karttaan sinisellä värillä. Vain punaisella merkityillä osuuksilla kulkee kahdet tai useammat raiteet vierekkäin.

Yksiraiteisilla osuuksilla liikennöiminen aiheuttaa viivästyksiä. Vastakkaisiin suuntiin kulkevien junien aikataulut täytyy suunnitella niin, että ne kohtaavat toisensa kaksiraiteisilla ohituspaikoilla.

Kohtaamisia tapahtuu usein, sillä VR ajaa vuorokaudessa 310 kaukoliikenteen junaa ja 500 tavarajunaa. Vaikka ohituspaikkoja on tiheään, esimerkiksi Oulun ja Ylivieskan välillä 12 kilometrin välein, toinen junista voi joutua odottamaan vuoroaan useita minuutteja.

Junien kulku ajoitetaan tarkasti, jotta matkustajajunat pääsisivät perille mahdollisimman nopeasti.

Pendolinot saavat usein etuajo-oikeuden: muut junat odottavat ohituspaikalla jo valmiiksi, kun Pendolino pyyhkäisee ohi. Koska yö- ja tavarajunilla ei ole kiire minnekään, ne saavat odottaa vastaantulevaa liikennettä pitkiäkin aikoja.

Parhaan käsityksen junaliikenteen haasteista saa Liikenneviraston graafisista aikataulusta, joista on pelkistetty esimerkki alla.

Kuvassa näkyy Liikenneviraston laatima aikataulu S46-junalle Oulu–Ylivieska-välille. Pendolinon matkaa kuvaa punainen viiva, siniset viivat ovat tavara- ja yöjunia. Ohituspaikat ja asemat on merkitty vaakaviivoin.

Kuvaajasta näkee, kuinka Pendolino lähtee liikkeelle Oulusta aamulla kello 5.19 ja kohtaa kolme vastaantulevaa junaa ennen saapumistaan Ylivieskaan. Samaan suuntaan matkaava hidas tavarajuna siirtyy pois edestä Kankaan asemalla, jotta Pendolinon ei tarvitse pudottaa vauhtiaan.

Graafisista aikatauluista on helppo nähdä, missä junaliikenteen ongelma piilee. Eri suuntiin kulkevien junien täytyy kohdata vaakaviivan, eli ohituspaikan, kohdalla. Toinen junista joutuu odottamaan aina. Yhdenkin junan viivästyminen aikataulustaan vaikuttaa väistämättä myös muuhun liikenteeseen.

Viime vuonna 79,7 prosenttia kaukojunista saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella.

Suomen päärata on tukossa, eikä rahaa raiteisiin ole. Lue lisää Suomen Kuvalehdestä 10/2012 (ilm. 9.3.).