Perustetaan peruskassa

Pakollinen työttömyysvakuutus parantaisi työttömyysturvaa.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Roope Uusitalo
Kirjoittaja on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sininen puolue lienee kohta historiaa, mutta yhden avauksen voisi sinisten jäämistöstä käydä pelastamassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila asetti maaliskuussa selvitysmiehen miettimään, miten työttömyysturvajärjestelmästä saataisiin nykyistä kattavampi. Selvitysmies Mauri Kotamäellä on vielä kuukausikaupalla aikaa ehdotuksen tekemiseen, mutta helpotan selvitysmiehen urakkaa ja tarjoilen yhden ratkaisuvaihtoehdon vapaasti käytettäväksi.

Suomessa työttömyysturva koostuu kaikille työttömille tarjolla olevista työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta sekä työttömyyskassoihin kuuluville maksettavasta, aikaisemmista tuloista riippuvasta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on keskimäärin noin kaksinkertainen peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen verrattuna.

Perusongelma työttömyysvakuutuksessa on, että työttömyysvakuutusmaksut ovat pakollisia, mutta vakuutusturvaa saavat vain työttömyyskassojen jäsenet.

Kassoihin kuulumattomien maksamista vakuutusmaksuista osa tilitetään valtiolle ja osa käytetään kassoihin kuuluville maksettaviin päivärahoihin. Maksamilleen pakollisille vakuutusmaksuille kassoihin kuulumattomat eivät saa mitään vastinetta. Kovin reiluna tätä ei voi pitää.

 

Useimmissa maissa työttömyysvakuutus on universaali, pakollinen vakuutus suomalaisen eläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen tapaan. Tällainen järjestelmä saattaa reilun lisäksi olla myös tehokas. Työttömyyspäivärahojen maksatukseen ei ehkä välttämättä tarvittaisi kahtakymmentäkuutta erillistä työttömyyskassaa.

Työttömyyskassoilla on Suomessa kuitenkin pitkät perinteet. Koko työttömyysturvajärjestelmä on alun perin perustettu valtion tukemien ammattikuntakohtaisten avustuskassojen varaan.

En siksi ehdotakaan työttömyyskassojen lakkauttamista. Opettajat kuulukoot edelleen niin halutessaan Opettajien työttömyyskassaan ja paperimiehet Paperityöväen kassaan. Riippumaton Loimaan kassakin jääköön ennalleen. Sen sijaan ehdotan, että perustetaan yksi uusi kassa, kutsuttakoon sitä vaikka peruskassaksi. Ehdotan, että tähän peruskassaan liitettäisiin automaattisesti jäseneksi kaikki ne, jotka eivät itse liity johonkin muuhun kassaan.

 

Peruskassan toiminta rahoitettaisiin samalla tavalla kuin muittenkin kassojen, eli valtion tuella sekä työntekijöiltä ja työnantajilta perittävillä pakollisilla vakuutusmaksuilla.

Kaikkia kassoja tuettaisiin näillä rahoilla yhtä paljon, mikä kattaisi reippaat 90 prosenttia työttömyyskassojen menoista.

Peruskassan maksettavaksi tuleviin työttömyyspäivärahoihin ei nykymallin rahoitus ihan riittäisi. Muut kassat keräävät jäseniltään maksuja, jotka kattavat vajaat 6 prosenttia kassan kuluista. Osuus on pieni mutta rahaa sekin. Sitä paitsi peruskassan jäsenten työttömyysriski saattaisi olla muita suurempi.

Peruskassan jäseniltäkin voisi tietty pakollisia maksuja periä, mutta sitten alkaisi olla vaikea perustella, mihin erillisiä kassoja enää tarvittaisiin. Parempi idea olisikin maksaa peruskassan jäsenille hiukan pienempää työttömyyspäivärahaa.

Tällainen etuus on jo valmiina. Nykyään kassaan kuulumattomille tarpeeksi monta kuukautta ennen työttömäksi jäämistä työssä olleille maksetaan peruspäivärahaa. Ehdotus tekisi peruspäivärahasta ansiosidonnaisen, olkoonkin, että hiukan pienemmän kuin nykyiset ansiopäivärahat. Samalla nykyiset peruspäivärahat melkein tuplaantuisivat.

Peruskassaan kuuluvat saisivat toki halutessaan siirtyä oikeaan työttömyyskassaan ja hankkia sillä tavalla hieman paremman työttömyysturvan. Ero nykytilanteeseen olisi lähinnä se, että peruskassan jäsenten maksamat pakolliset vakuutusmaksut tulisi käytettyä peruskassan jäsenten hyväksi.

 

Ammattiliitot ampuvat tämänkin ehdotuksen varmasti alas, mutta ehkä tällainen miinanpolkeminen helpottaa varsinaisen selvitysmiehen raportin käsittelyä myöhemmin syksyllä. Eikä oleellisin kysymys edes liity työttömyysturvaan vaan ammattiliittojen jäsenmäärään. Ansiosidonnainen työttömyysturva on edelleen yksi tärkeimmistä syistä kuulua ammattiliittoon. Jos työttömyyskassan jäsenyydestä tulee automaattista, häviää ammattiliitoilta tärkeä jäsenhankintakeino.

Tämänkin kysymyksen luulisi nykyään olevan aikaisempaa pienempi. Työttömyyskassaan kuuluminen ei edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Ammattiliitoista riippumaton Loimaan kassa on jo pitkään ollut Suomen suurin työttömyyskassa. Yrittäjien tempaus, jossa työnantajat tarjoutuvat maksamaan työntekijöidensä jäsenmaksuja Loimaan kassaan, saattaa jäsenmäärää edelleen kasvattaa. Tosin ammattiliitoissa tähän tarjoukseen suhtauduttiin lähinnä sodanjulistuksena.

Ammattiliitoilla on tulevaisuudessakin paljon tehtävää työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa työelämän muuttuessa. Teknologinen kehitys ja automaatio tulevat hävittämään monia työtehtäviä ja muuttamaan jäljelle jääviä. Suuri jäsenmäärä antaa ammattiliitoille sananvaltaa muutokseen sopeutumisessa.

Ammattiliittoon kuuluvien osuus on laskenut pikkuhiljaa jo 25 vuotta. Jatkuessaan jäsenkato heikentää ammattiliittojen taloutta ja uhkaa joillain aloilla jo työehtosopimusten yleissitovuuden legitimiteettiä.

Ihan kaikkia työntekijöitten etujen parannuksia ei jäsenkadon pysäyttämiseksi silti kannattaisi vastustaa.