Kirjeitä 22.01.2021 06:00

Ylen outo laki

Medialiitto teki vuonna 2017 kantelun EU:n komissiolle väittäen, että Suomi rikkoo valtiontukisääntöjä, koska veroluonteisilla maksuilla rahoitettu Yle julkaisee tekstimuotoisia uutisia verkossa. Ylen uutiset tulisi Medialiiton mukaan kieltää, koska uutisia on ihan tarpeeksi, niistä ei ole ”markkinapuutetta”.

Sekä kantelun teksti että komission kirjeenvaihto ovat salaisia.

Nyt hallitus esittää Yle-lain muuttamista. Lakiesitys on outo. Näyttöä siitä, että Ylen uutiset heikentäisivät kaupallisia yhtiöitä ei ole, esitys toteaa. Lisäksi Amsterdamin pöytäkirjan mukaan julkisen palvelun järjestäminen on jäsenvaltion tehtävä, EU:lla ei ole siihen toimivaltaa.

Ylen tekstiuutisia kuitenkin rajoitettaisiin. Joitakin uutisia saisi silti julkaista, jos ne olisivat ”lyhyitä”. Kuinka pitkä on ”lyhyt” juttu, jää epäselväksi.

Vakavasti puhuen, sananvapauden ja vapaan uutisvälityksen rajoittaminen on demokratiassa vakava asia. Siitä pitää keskustella.

Koronakriisi on osoittanut, miten tärkeää hyvä julkinen palvelu on. Tutkimusten mukaan Yle on luotettavin suomalainen media. Tapahtumat Yhdysvalloissa myös osoittavat luotettavan tiedon merkityksen; olemme siirtyneet maailmaan, jossa kasvottomat digijättiläiset heiluttelevat jo valtioita, eivät vain pörssejä. Sieltä tulee uhka myös kaupalliselle medialle, ei Ylestä.

Lauri Kontro

Päätoimittaja emeritus, Ylen hallituksen jäsen

Sisältö