Sipilän hallitus on nöyryyttänyt ay-liikettä 3–0: Siksi poliittinen lakko on tosiasia vuonna 2018
KOMMENTTI: Ensin ay-liike taipui kiky-sopimukseen, sitten ansiosidonnaisen heikentämiseen ja lopuksi aktiivimalliin.
Media on täyttynyt jutuista, joissa pohditaan ja kritisoidaan SAK:n järjestämää poliittista mielenilmausta aktiivimallia vastaan. Suomi pysähtyy. Päiväksi.
Kyllähän se ketuttaa ”sivullisia”, sillä töihin ei pääse ja muutenkin arki hankaloituu. Viikonlopun ruuatkin ovat ostamatta.
Mutta miten SAK:n masinoimaan poliittiseen mielenilmaukseen päädyttiin? Jotta asiaan saataisiin jonkinlainen selvyys, täytyy palata pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman strategisiin linjauksiin.
Ratkaisujen Suomi -nimisessä strategiapaperissa todetaan hallituksen tavoitteeksi muun muassa tämä:
”Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi on toteutettu työn kannustavuutta, työllistämisen houkuttelevuutta, työvoimahallinnon toimivuutta ja kilpailukykyä parantavat uudistukset.”
Huomatkaa aikamuoto, jota hallitus käyttää: ”on toteutettu”. Teksti on kirjoitettu toukokuussa 2015.
Sipilän hallitus on käyttänyt valtaansa tehokkaasti ja määrätietoisesti. Ensin se toteutti yhdessä ammattiliittojen kanssa kilpailukykysopimuksen, jossa alennettiin työvoimakustannuksia.
Sopimus ei ollut tasa-arvoinen, sen tiesivät kaikki ammattiliitot. Muiden kiristysten ohessa valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosenttia. Julkisen sektorin työntekijät ovat pääosin naisia: hoitajia, keittäjiä, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja niin edelleen.
Sopimusta tehtäessä oli selvää, että naisvaltaiset alat tulevat muistamaan ”yhteiset talkoot” tulevissa palkkaneuvotteluissa, eikä ammattiliittojen naisvaltaiset alat ole todellakaan unohtaneet tasa-arvoa.
Tilanne: Sipilän hallitus 1. Ay-liike 0.
Sipilän hallitus käytti jälleen kansalta saamaansa valtaa.
Seuraavaksi Sipilän hallitus toteutti strategiaansa leikkaamalla ansiosidonnaista päivärahaa sadalla päivällä. Jälleen keskusteluissa olivat mukana ay-liikkeen edustajat.
Tietenkään ay-liike ei voi suostua jäsentensä ehtojen heikentämiseen, sillä yksi ay-liikkeen merkittävimmistä saavutuksista on ollut ansiosidonnaisen päivärahan saaminen osaksi työttömyysturvaa.
Ay-liikkeen vastustuksella ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä, sillä jälleen Sipilän hallitus käytti kansalta saamaansa valtaa: ansiosidonnaista leikattiin.
Sipilän hallitus 2. Ay-liike 0.
Sipilän hallituksen strategia eteni, ja seuraavaksi hallitus kutsui ay-liikkeen neuvottelemaan aktiivimallista. Työtä johti valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki.
Osapuolet eivät tietenkään päässeet yhteisymmärrykseen työttömien aktivoinnista. Eikä tämäkään ”neuvottelutulos” estänyt Sipilän hallitusta toteuttamasta tiukkaa työvoimapolitiikkaansa.
Hetemäki luovutti ehdotuksen aktiivimallista sosiaali- ja terveysministeriölle, joka valmisteli lakiesityksen. Eduskunta hyväksyi lain joulukuussa 2017.
Sipilän hallitus 3. Ay-liike 0.
PS: Seuraavaksi Sipilän hallitus toteuttaa ”aktiivimalli kakkosen”, jossa työttömän on haettava vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja työnhausta pitäisi raportoida viikoittain sähköisesti TE-toimistolle. Jos ehto ei täyty, työttömälle tulee 60 päivän karenssi ja etuudet loppuvat.
Sipilän hallitus 4. Ay-liike 0.