Sipilän hallitus jyrää ammattiliitot – työllisyyspaketista tehdään budjettilait jo ensi vuoden alusta

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen ehdotus on liian kaukana sovusta. Aikaa on enää pari päivää.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) asettama kolmikantainen ryhmä ei ole päässyt sopuun niin kutsutusta työllisyyspaketista. Tällä ei sinänsä ole merkitystä, sillä Sipilän hallitus tekee päätöksensä esityksen yksimielisyydestä tai sen puutteesta huolimatta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK sekä EK yhdessä ministeriöiden virkamiesten kanssa ovat syyskuun ajan neuvotelleet yhteisestä esityksestä, joka lisäisi työllisyyttä 10 000 työpaikalla.

Jo neuvottelun ensi metreillä tuli selväksi, etteivät ansiosidonnaiseen tehtävät lisäheikennykset käy ammattiliitoille.

Viidestä eri asiakokonaisuudesta koostuvan työllisyyspaketin esityksen pääpaino on ollut ansiosidonnaisen työttömyysturvaan tehtävät ”uudistukset”. Sipilän hallitus uskoo, että muutokset tuovat yhteensä 8 000 uutta työpaikkaa.

Työntekijäjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi käydyistä neuvotteluista viileästi, ettei se hyväksy työttömyysturvan leikkaamista, ja näin ollen yhteisen esityksen syntyminen on ainakin vielä kaukana.

SAK edustaa noin miljoonaa suomalaista työntekijää, eikä se lähtökohtaisesti ole valmis heikentämään jäsentensä etuja.

 

Myös toimihenkilöitä edustava STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistutti, että Sipilän hallitus on jo omilla päätöksillä leikannut työttömyysturvaa, vuorotteluvapaan ehtoja on entisestään heikennetty ja työsopimus- ja vuosilomalakiin on tehty heikennyksiä.

“Nyt pitää ensin katsoa niiden vaikutukset ennen kuin kiirehditään tekemään lisäleikkauksia työttömyysturvaan”, Palola sanoi tiedotteessa.

Palola kuitenkin uskoo, että valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämä työryhmä ”pääsee maaliin”, jos hallitus unohtaa työttömän kyykyttämisen ja valitsee kannustamisen.

STTK on toivonut, että työttömän laajempi oikeus opiskeluun toteutuisi ja työn vastaanottamista kannustettaisiin verohelpotuksilla. STTK edustaa noin 540 000 toimihenkilöä.

Korkeasti koulutettuja edustavan Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mielestä työllisyyspaketti on epäreilu niitä työttömiä kohtaan, jotka pyrkivät itse työllistymään, mutta eivät siinä välttämättä onnistu.

Työllisyyspaketissa on nimittäin kaavailtua mallia, jonka seurauksena työttömän turva heikkenisi. Jos työtön ei esimerkiksi työllisty kolmen kuukauden aikana tai osallistu vähintään viideksi päiväksi työvoimapoliittiseen palveluun, hänen työttömyysturvansa heikkenee.

Fjäderin mukaan mallissa ei huomioida lieventävänä seikkana omaa aktiivista työnhakua, johon ei käytetä TE-toimiston palvelua. Akava edustaa noin 610 000 korkeasti koulutettua.

 

Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei ole huolissaan siitä, etteikö Sipilän hallitus tekisi sellaisia päätöksiä, joita siltä käytännössä odotetaan. EK edustaa noin 16 000 yritystä, jotka työllistävät noin 980 000 henkilöä.

EK:n johtaja Ilkka Oksala kirjoitti blogiinsa, että historiassa on esimerkkejä siitä, että kolmikantaisen tuloksettoman valmistelun jälkeen hallitus on mennyt eteenpäin joka tapauksessa.

”Viimeksi näin kävi lokakuussa 2015, kun maan hallitus teki päätökset ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta. Tätä päätöstä oli edeltänyt kolmikantainen valmistelu, jossa ei kuitenkaan päästy ratkaisuun”, Oksala kirjoitti ennakoivasti.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja virkamiesten yhteisen esityksen pitäisi olla valmis perjantaina 30. syyskuuta, minkä jälkeen Sipilän hallitus tekee päätökset työllisyyspaketista.

Muutokset annetaan budjettilakeina, ja niiden on määrä astua voimaan vuoden 2017 alusta.