Sipilän hallitus aikoo tehdä ihmeen
Työllisyyspaketti vaikuttaa sillisalaatilta. Eniten huomiota on herättänyt hallituksen päätös ”tehostaa työvoimapalvelukokonaisuutta”.
Nyt on kunnianhimoinen aikataulu. Syyskuun loppuun mennessä Juha Sipilän (kesk) hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen pitäisi saada valmiiksi yhteinen ehdotus työllisyyspaketista. Tavoite on lisätä työllisyyttä vähintään 10 000 työpaikalla.
Hallituksen työllisyystavoite on 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana.
Kolmikannan ehdotusten pohjalta tehtävät muutokset annettaisiin budjettilakeina, jotka tulisivat voimaan heti vuoden 2017 alusta.
Jo neuvotteluiden ensi metreillä työntekijäkeskusjärjestöt SAK ja STTK ovat tuoneet esille, että ansiosidonnaiseen tehtävät lisäheikennykset eivät ole läpihuutojuttu.
Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin kuukauden aikana työllisyyspaketista nähdään useampi eri veivaus. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisymmärrystä odotellessa voidaan kuitenkin arvioida ja pohtia hallituksen jo sorvaamia päätöksiä.
Eniten huomiota on herättänyt Sipilän hallituksen päätös ”tehostaa työvoimapalvelukokonaisuutta”. Käytännössä jokainen työtön aiotaan haastatella jatkossa kolmen kuukauden välein. Työttömiä työnhakijoita on ollut viime kuukausina noin 360 000.
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ei ole varma, onko kyse valtion kontrollin lisäämisestä vai työttömän ihmisen auttamisesta.
”Ulkoistetut haastattelijat eivät voi tietenkään käyttää viranomaisvaltaa eli päättää sanktioista, mutta heidän hankkimiaan tietoja halutaan ehkä käyttää sanktioiden määräämisessä”, Hiilamo sanoo.
Sipilän hallitus budjetoi TE-keskuksille haastatteluja varten ensi vuonna 17 miljoonaa euroa. Rahoilla TE-keskukset ostavat palveluja esimerkiksi henkilöstöpalveluyrityksiltä.
”Sinänsä on myönteistä, että julkinen valta on kiinnostunut työttömien tilanteesta, mutta nykytiedoilla en ole vakuuttunut siitä, että tämä olisi kustannuksia laskeva investointi”, Hiilamo sanoo.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen muistuttaa, että työvoimahallinnon määrärahoja on leikattu ja henkilökuntaa on viime vuosina supistettu. TE-keskuksissa asiakkaiden henkilökohtaista palvelua on vähennetty ja asiointi suunnattu yhä enemmän nettiin.
”Se, että nyt lisätään yksityisten palveluntuottajien käyttöä, herättää kysymyksen, onko kyse vain jo tehtyjen säästöpäätösten paikkailusta, vai todellisesta voimavarojen lisäyksestä”, Honkanen sanoo.
Esimerkiksi viime vuonna työllisyysmäärärahasta jäi käyttämättä 136 miljoonaa euroa.
”Kyse on myös siitä, miten työvoimahallinto itse pystyy toimimaan jatkuvien säästöjen ja leikkausten paineessa”, Honkanen sanoo.
Sipilän hallituksen työllisyyspaketti vaikuttaa sillisalaatilta. Silti tutkijat antavat sille myös kiitosta.
Esimerkiksi ulosoton suojaosan korottaminen on myönteinen toimenpide. Hiilamon arvion mukaan myös työttömyysturvan 300 euron suojaosa on osoittautunut toimivaksi uudistukseksi.
Valittua linjaa olisi voinut kuitenkin kehittää ja suojaosaa nostaa muutamalla sadalla eurolla. Tämä olisi helpottanut pätkätöitä tekevien arkea ja lisännyt heidän ostovoimaansa.
Hyvä uutinen oli myös se, että päivähoitomaksujen korotuksista luovuttiin.
”Jos erityisesti äitien työllisyysastetta haluttaisiin merkittävästi korottaa, lasten päivähoitoon olisi kuitenkin panostettava enemmän”, Honkanen sanoo.
Hiilamo puolestaan olisi odottanut, että kotihoidontukea olisi lyhennetty. Näin lapset olisivat enemmän hoidossa ja vanhemmat töissä.