VIIKON LEHTI NÄKÖISLEHTI ARKISTO Tilaa
Kirjaudu Viikon lehti Näköislehti Arkisto
  • Kotimaa
    • Kaikki
    • Politiikka
    • Talous
    • Hän
    • Ukkola
  • Ulkomaat
    • Kaikki
    • Eurooppa
    • Amerikka
    • Lähi-itä
    • Afrikka
    • Aasia & Tyynimeri
  • Mielipide
  • Kulttuuri
    • Kaikki
    • Elokuva
    • Kirjat
    • Teatteri
    • Musiikki
    • Kuvataide
  • Tiede
    • Kaikki
  • Blogit
    • Kaikki
    • Americana
    • Hupparihörhö
    • Kirjailijan päiväkirja
    • Kirjeitä Trumpille
    • Kuvien takaa
    • Kyrö
    • Mediaansekaantuja
    • Megafoni
    • Rouva Koiviston Päiväkirja
    • Taivaan tähden
    • Tarinoita tieteestä
    • Vaalitarkkailija
    • Vallan Mahotonta
    • Vuorikoski
KirjauduLähetä uutisvinkki
Lähetä uutisvinkki Seuraa meitä Ohje Tilaa
36/2020
Kohtaamiset
  •  WhatsApp
  •  Sähköposti
  •  LinkedIn

Suomen turvallisuusriski on Itämerellä

Puheenvuoro 04.09.2020 06:00

Kun J. K. Paasikivi opetti, että turvallisuusasioissa pitää katsoa karttaa, hän tarkoitti idän ongelmaa. Suomessa on jumiuduttu korostamaan 1 300 kilometriä pitkän maarajan pysyvää uhkaa. Mutta kartalla on myös muita ilmansuuntia, ja Suomen turvallisuusongelmat ovat nyt toisaalla.

Kylmässä sodassa Euroopan turvallisuuden polttopiste oli Saksojen rajalla, Frankfurt am Mainin ja Erfurtin välisellä Fuldan aukoksi sanotulla alueella. Supervaltojen kitkan paine on nyt siirtynyt toistatuhatta kilometriä koilliseen, Itämerelle Kaliningradin, Bornholmin, Öölannin, Gotlannin ja Ahvenanmaan lähivesille.

Itämeri on supervaltaintressien kosketuspintaa, jolla kohtaavat Natolle tärkeän Baltian puolustuksen selusta- ja sivustaongelmat ja Venäjälle korvaamattomien Kaliningradin tukikohtien puolustustarpeet. Tästä syntyvä merellinen jännite on Suomelle vakavampi turvallisuusongelma kuin itäraja.

 

Kaliningrad kuuluu Venäjään, mutta alueelle ei ole maayhteyttä. Naton joukot hallitsevat Kaliningradin huollon maa-, ilma- ja meriyhteyksiä. Tukikohtien puolustus on Venäjälle yhtä epätoivoinen tehtävä kuin Baltian maiden puolustus Natolle.

Näistä ristikkäisistä riskeistä syntyy outo jännite. Venäjän ja Naton etupiirit ovat päällekkäin, ja molempien sotilasmaantieteellinen asema on lähes toivoton. Itämerellä on paikallinen kauhun tasapaino.

Suomen turvallisuusriski on Suomenlahden, pohjoisen Itämeren, Ahvenanmeren ja Selkämeren alueella. Suomi pyrkii Ruotsin kanssa toimimaan niin, ettei kumpikaan Itämerellä operoiva supervalta alkaisi tavoitella etulyöntiasemaa horjuttamalla kauhun tasapainoa edukseen.

Tämä on saanut Ruotsin ja Suomen ohjaamaan puolustusharjoittelunsa yhteistyöhön Nato-maiden kanssa. Suomella ja Ruotsilla on muiden Itämeren valtioiden kanssa yhteinen tarve estää ulkopuolisten voimien pureutuminen Ahvenanmaalle ja sen merialueille. Kansainväliset sopimukset vuosilta 1856, 1921 ja 1940 pyrkivät siihen korostamalla alueen puolueettomuutta ja aseettomuutta, mutta eivät tehonneet.

 

Laajan valtioryhmän puolustusharjoittelu turvaa Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin koskemattomuutta ja vakauttaa Itämeren tilannetta. Paras tapa tämän rakenteen varmistamiseksi kaikissa tilanteissa olisi Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon.

Se on mahdotonta, koska poliitikkojen ja kansan enemmistöiltä puuttuu turvallisuuspolitiikan perusasioiden arvioinnissa tarvittava valppaus. Siksi on jouduttu valitsemaan toiseksi paras ratkaisu, joka nykytilanteessa toimii hyvin.

Keskiössä on Natolle välttämätön Baltian puolustuksen varmistaminen. Ruotsi ja Suomi taas tarvitsevat tukea rannikkojensa puolustukseen. Jäsenyys Naton rauhankumppanuusohjelman tehostetussa EOP-yhteistyössä edistää näitä tavoitteita.

Suomi on määritellyt sen tarjoamat mahdollisuudet puolustusharjoitussopimuksilla, aiepöytäkirjoilla, puitesopimuksilla ja isäntämaasopimuksella Ruotsin, Norjan, Viron, Tanskan, Saksan, Britannian, Ranskan, Yhdysvaltain ja Naton kanssa.

Tämän ratkaisun laaja poliittinen kannatus Suomessa ja Ruotsissa perustuu ilmeisesti siihen, että se toteutuu ilman Nato-jäsenyyttä. Asenne muistuttaa suomettumisajan kaksoispuhetta. Silloin vakuuteltiin ystävyyttä ja avunantoa, vaikka kaikki eivät tarkoittaneet niitä asioita, joita nämä sanat arkikielessä merkitevät. Nyt vastustetaan Nato-jäsenyyttä, mutta kannatetaan Nato-turvallisuusyhteistyötä.

Jukka Tarkka

Kirjoittaja on valtiot. tohtori ja vapaa tutkija.

Mainos

Siirry lukemaan mainosartikkelia
Avainsanat
Ahvenanmaa, Itämeri, J. K. Paasikivi, Kaliningrad, kylmä sota, Nato, Ruotsi, Suomi, turvallisuuspolitiikka, Venäjä
Sisältö
Pääkirjoitus Kaipola on vasta esimakua ikävistä uutisista. Ja poliitikot ja yritysjohtajat väittelevät oikeasti siitä, miksi talouskilpailussa ei pärjätä paremmin. Matti Kalliokoski
Viikon kuva Hirmumyrsky Laura riehui Louisianassa.
Viikko lyhyesti Japani vaihtaa pääministeriä.
Talous Suomen metsäteollisuuden ongelmana on tuotannon arvon pienentyminen käytettyä puukuutiota kohti. Laskusuunta jatkuu, sanoo Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki.
politiikka Satakuntaliitto maksoi yli 40 000 euroa tavoitteidensa edistämisestä Rud Pedersenille. Saman yhtiön konsultit oli nimetty hallitusneuvottelijoiksi. 
suoraan sanoen Donald Trump on ahkerasti kommentoinut USA:n poliittisia levottomuuksia. Onko niistä vaaliaseeksi marraskuussa?
politiikka Puoluekokous yrittää tehdä eroa perussuomalaisiin. Se hahmottelee yhteiskuntaa, jossa on vähemmän valtion ohjausta ja enemmän Natoa, EU:ta ja pieniä ydinvoimaloita.
Tiede Tuulivoimaloiden vaarallisuutta linnuille voidaan vähentää mustalla maalilla roottorin lavassa.
media Kun media rakentaa tarinaa siivoavasta pääministeristä, sen katse on epäilevä.
näkökulma Kone on ihmistä etevämpi myös ilmataisteluissa. Itsenäisesti toimivien aseiden läpimurtoa tuskin voidaan estää, mutta niiden sääntelystä ei innostu kukaan. Hiski Haukkala
Pol.kom Kummalle alkaa lähtölaskenta, Kulmunille vai sisunautille? Pekka Ervasti
Vincent Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä avautuu syyskuussa ensimmäinen koskaan Suomessa nähty Vincent van Goghin yksityisnäyttely. Sen eteen tehtiin töitä kahdeksan vuotta.
Jyrkkä ei Suomeen on perustettu muutamassa vuodessa puolenkymmentä kaivosvastaista kansanliikettä.
Viittä vaille vallankumous Valko-Venäjän oppositio on yrittänyt kaataa presidentti Aljaksandr Lukašenkaa jokaisissa vaaleissa. Nyt se saattaa onnistua.
Taitava autokauppias saa paikan Keskusta tarvitsee oman Sanna Marinin kääntämään kannatuksen nousuun. Olisiko se Annika Saarikko, joka Taloustutkimuksen kyselyssä on suosituin puheenjohtajaksi?
”Andersson pitää pirunmoista meteliä” Isien taakkaa ja ajatuksia psykoanalyysistä, sekä omasta että potilaiden. SK julkaisee otteen Riitta Kylänpään kirjoittamasta Claes Anderssonin elämäkerrasta Utelias mieli (Siltala).
Suvun salaisuudet Ira Vihreälehto on auttanut lukuisia tuntemattoman sukulaisen jäljittämisessä. Omaa isoisäänsä hän etsi liki kuusi vuotta.
tv-sarja AJ Annila ohjaa kansainvälistä jännitystä.
ukkola Jaetaan niin paljon rahaa kuin ehditään ja jätetään velat maksamatta.
jyvät & akanat Kouluissa syödään Itämerta puhtaaksi. Ja muita Jyviä ja akanoita.
VALOKUVA Salattujen selfie-omakuvien arkisto avautuu Tampereella.
romaani Marisha Rasi-Koskisen REC on levottoman maaginen romaani.
dokumentti Dokumentti Alvar Aallosta ei kaihda ristiriitoja.
Teatteri Elling on kesäteatteria parhaasta päästä.
elokuva Ina Weisse teki elokuvan klassisen musiikin ankarasta maailmasta.
levytärpit Armas Järnefelt oli mykkäkauden elokuvasäveltäjä.
näyttely Mika Vainio sai muistonäyttelyn Kiasmaan.
kolumni Tyrmistys! Mitä seuraavaksi, tehdäänkö pyykkipojasta pyykkihenkilö?
Kirjeitä Vieraita kieliä pitäisi voida opiskella koulussa etäyhteyksien kautta.
Puheenvuoro Itämerellä on paikallinen kauhun tasapaino - merellinen jännite on Suomelle itärajaa vakavampi turvallisuusongelma.
Tehtävät Ratkaise ristikko ja piilosana verkossa.
Tehtävät Knoppia ikä kaikki -verkkopelin lisäksi 15+1 kysymystä.
Sarjakuvat Homman nimi sekä Helmi ja Heikki.
sk 25 vuotta sitten 1990-luvulla pesäpallo kaupallistui ja irtautui junttien sotapelin maineesta.
Asiakaspalvelu

Digipalvelut(09) 156 6227

Avoinnama–pe 8–19


Painettu lehti(09) 156 665

Avoinnama–pe 8–19


Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi

Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi


Otavamedian vaihde (09) 156 61


Postiosoite Firdonkatu 2 T 151
00015 OTAVAMEDIA

Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkopalvelut
  • Digilehdet
Toimitus ja lehtitilaus
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: matti.kalliokoski@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus
Tilaa
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kirjaudu

Jos olet jo luonut Otavamedia-tilin, kirjaudu tästä palveluun:

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy

Kirjautumiseen tarvitset henkilökohtaisen Otavamedia-tilin, jonka tunnuksilla pääset kirjautumaan palveluun. Otavamedia-tilin tunnuksilla voit käyttää kaikkia Otavamedian digipalveluita sekä tarkastella yhteys- ja tilaustietojasi Otavamedia.fi:ssä. Näköislehtien sekä muun maksullisen sisällön käyttöön tarvitset lisäksi voimassa olevan tilauksen.

Voit lukea Otavamedian tietosuojasta täältä.

Jos tarvitset apua rekisteröinnissä, asiakaspalvelumme auttaa mielellään.

Mikäli et ole luonut vielä Otavamedia-tiliä, voit tehdä sen tästä.

Luo Otavamedia-tili