Työvoimaviranomainen on taas syyllinen

2 MIN

Yhden hallinnonalan koh­dalla nostetaan usein syylliseksi tikun nokkaan viranomainen siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä hoitaa lakiin kirjattuja tehtäviään. Julkisuuden tuomio monesti kuuluu, että viranomainen kiusaa kansalaisia.

Tämä viranomainen toimii tällä hetkellä usein infernaalisen paineen alla, hoitaen yli 350 000 ihmisen muun muassa työttömyysturvaan, työnvälitykseen, osaamisen kehittämiseen, työkykyyn, kotoutumiseen ja ohjaukseen liittyviä, julkisina peruspalveluina järjestettäviä tehtäviä. Puhutaan siis työvoimaviranomaisesta eli työkkäristä (Pääkirjoitus, SK 30/2026).

Suorana tai rivien välissä vaaditaan usein, että viranomaisen tulisi rikkoa lakia. Myös kansalaista keho­tetaan siihen antamalla tälle väärää tietoa tai pimittämään tältä tietoa. Tällöin kansalaisella voikin olla edessään etuuksien takaisinperintä.

Työttömän kiusaamiselta näyttäytyvät asiat johtuvat lainsäädännöstä. Useimmiten työttömyysturvalaista, jolla mitataan työttömän toimeentulon sijaan tämän ajankäyttöä, kokoaikatyön vastaanottamisen edellytyksiä. Työttömyysturva perustuu vastikkeellisuuteen eli oikeus siihen ei ole automaattinen.

Suomen tiukka, koukeroinen ja paikoin arjesta vieraantunut työttömyysturvalaki säädettiin ironisesti vuonna 1984. Lakia on höys­tetty kulloisenkin hallituksen super­hyper-aktivoimismalleilla. Ne ovat perustuneet joskus porkkanaan, useimmiten keppiin.

Median tulisi pystyä kirjoittamaan työttömän oikeuksista ja velvollisuuksista nykyistä laadukkaammin. Työvoimaviranomaisen kuuluu antaa neuvontaa esimerkiksi työttömyysturva-asioista, mutta ennakkopäätöksiä se ei saa antaa. 

Kirjoittaja on työvoimaviranomainen Oulussa.