Että jokainen tupajumi
Pääkirjoitus: Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen piti pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Työtä jäi tulevillekin vuosille, kirjoittaa toimituspäällikkö Jussi Eronen.
Toukokuussa 1997 kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö arvosteli puoluevaltuuston kokouksessa eurooppalaista Natura 2000 -suojeluohjelmaa. Niinistön mukaan Suomi oli elänyt kivikaudesta saakka luonnonvarojaan vaalien, mutta nyt näytimme olevan mukana hankkeessa, jossa suojeltiin liikaa.
”Onko nyt viimeinenkin puu jätettävä pystyyn mätänemään, niin että kaikki metsämme rämettyvät läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joita kauniisti kutsutaan luonnontilaisiksi aarniometsiksi. Ja kaikki tämä vain sen takia, että jokainen tupajumi ja torakka saisi viettää monimuotoista ja onnellista elämää. Me suomalaiset olemme luonnonläheinen kansa, mutta miksi suojelisimme leivän suustamme.”
Vuonna 2020 sointi aiheen ympärillä on muuttunut toiseksi.
Luonnon monimuotoisuutta heikentävä biodiversiteettikriisi on julkisuudessa koronan varjossa, mutta ongelmana se on syvempi. Uhan alla ovat elämän kannalta keskeiset asiat: pölytys, ravinteiden kierto, hiilinielut.
Olemme hyönteisten kanssa samassa veneessä. Ikiaikaisen järjestelmän mittasuhteita on vaikea hahmottaa. Tutkijoiden mukaan kasvien ja pölyttäjähyönteisten liitto syntyi liitukaudella kymmeniä miljoonia vuosia sitten.
Nyt hyönteisten määrä on romahtanut ihmisten levittäytyessä kaikkialle betonikaupunkeineen, hakkuuaukkoineen, torjunta-aineineen ja yksipuolisine peltoineen. Vihannesten, hedelmien ja marjojen tuotanto kärsii. Ravinnosta on maailmalla vaikeampi saada terveydelle välttämättömiä A- ja C-vitamiineja, rautaa ja foolihappoa.
Euroopan unioni päätti vuonna 2011 pysäyttää alueensa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Suomi sitoutui tähän Jyrki Kataisen pääministerikaudella, mutta tavoite on luisunut käsistä kaikilta Juha Sipilästä Sanna Mariniin. Pulma on ollut sama kuin vuoden 1997 valtiovarainministerillä: meillä on aina jotain tärkeämpää. Jokaisella maapallon hallituksella on sama pulma. Vuoden 2020 tavoite epäonnistui, joten suojelutoimia on jatkettava.
Jokainen puhe on sidottu aikaansa, joten halusin kysyä tasavallan presidentin nykyiset ajatukset neljännesvuosisadan takaisesta puheesta. Kansliasta vastattiin, että ”tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei valitettavasti voi vastata myönteisesti alla olevaan haastattelupyyntöönne”.
Jotain voinee silti päätellä. ”Te osoitatte maailmalle, miten herkkä arktinen biodiversiteetti on”, Niinistö sanoi toissa syksynä puheessaan monimuotoisuustutkijoille Rovaniemellä. ”Kuten moni muu eri puolilla maailmaa, arvostan suuresti teidän työtänne.”
Viime syksynä presidentti mainitsi luonnon monimuotoisuuden myös Suomen satavuotiasta hallitusmuotoa juhlistaneessa puheessaan.
”Nimenomaisen säännöksen mukaan vastuu ympäristöstä, luonnosta, sen monimuotoisuudesta ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Siis meille kaikille.”