Kimmo Sasi: Perustuslakivaliokunnalla omituiset sote-perustelut

PUHEENVUORO: Terveyskeskusten yhtiöittäminen ei ole perustuslakikysymys, vaan poliittisen vastuun kysymys.
Mielipide 7.7.2017 12:19
Kimmo Sasi
Suomen Kuvalehti - avatar
Suomen Kuvalehti

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa hallituksen esityksistä maakunta- ja sote-uudistukseksi. Valiokunta toteaa, että potilaan valinnanvapaus on myönteinen asia, mutta maakunnan velvollisuus yhtiöittää suoran valinnan palvelut on perustuslain vastainen.

Perustuslakivaliokunnan ratkaisusta ei ole valitusoikeutta ja sitä on kaikkien noudatettava. Valiokunnan omituiset perustelut kaipaavat kuitenkin keskustelua.

 

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitys ei turvaa ”yhdenvertaisella tavalla oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin”. Tämä johtuu siitä, että ”maakunta ei saa itse tuottaa suoran valinnan palveluja”.

Valiokunta perustelee kantaansa sillä, että ”maakunnan kannalta olisi yksinkertaisempaa turvata palvelut markkinapuutetilanteessa toissijaisesti, jos sillä ei olisi velvoitetta yhtiöittää omaa tuotantoa”. Vielä valiokunta toteaa, että koska EU-oikeus ei vaadi yhtiöittämistä, eivät perustelut yhtiöittämiselle ole riittävät.

Kanta perustuu eräiden asiantuntijoiden näkemyksiin. Professori Pauli Rautiainen toteaa, että ”kun maakunnalta on viety kyky tuottaa normaalitilanteissa perustason sote-palveluita, on epäuskottavaa, että maakunta kykenee siihen kovinkaan vaivattomasti poikkeustilanteissa”.

Professori Tuomas Ojanen toteaa, että julkista valtaa vieläpä lähtökohtaisesti kokonaan kielletään täyttämästä perustuslain sote-velvoitteitaan.

Professori Juha Lavapuro toteaa, että ”ei julkista valtaa toisaalta voi perustuslain 19§ 3 momentissa olevan nimenomaisen julkiselle vallalle osoitetun turvaamisvelvollisuuden vuoksi myöskään kieltää toimimasta tällaisessa tehtävässä”.

Maakuntia ei missään kielletä tarjoamasta palveluita.

Kanta on suoraan sanottuna omituinen. Tarkoitus oli, että nykyiset terveyskeskukset siirretään kunnilta maakunnille maakunnan sataprosenttisesti omistaman yhtiön hoidettavaksi.

Myös sote-toimintojen tilat siirtyvät lailla maakunnille. Maakunnista tulee erittäin suuria sote-toimintojen harjoittajia. Ei niitä missään kielletä tarjoamasta palveluita.

Kysymys onkin lopulta siitä, pitääkö maakunnan voida harjoittaa terveyskeskustoimintaa viranomaishallinnon, liikelaitoksen tai yhtiön kautta.

Nyt valiokunta katsoo, että velvoittaminen yhtiömuodon käyttöön on perustuslain vastaista. Tällaista kieltosäännöstähän ei löydy perustuslaista. Se on johdettu vain ajatuksesta, että yhtiömuodon edellyttäminen vaarantaa terveyspalveluiden saannin.

 

Lopputulokseen on päädytty, vaikka lakiehdotuksessa todetaan, että maakunnan liikelaitos voi tuottaa siltä rajattuja palveluita silloin, kun se on välttämätöntä asiakkaiden palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Lakiehdotuksessa on siis turvamekanismit ongelmien varalle. Lisäksi valinnanvapaus turvaa sen, että aina löytyy sote-keskus, jossa asiakas saa asianmukaista palvelua.

Näin argumentti siitä, että yhtiöittämisvelvollisuus estäisi palvelujen saannin, ei ole kestävä. Lisäksi valiokunta on jättänyt kokonaan arvioimatta yhtiöittämisen perusoikeuksiin pohjautuvat perusteet: kaikkia toimijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Arvostettu perustuslakiasiantuntija professori Mikael Hidén totesikin lausunnoissaan, että kysymys yhtiöittämispakosta ei ole lähtökohtaisesti perustuslakikysymys vaan tarkoituksenmukaisuus- ja lainsäätäjällä olevan poliittisen vastuun kysymys.

 

Kirjoittaja Kimmo Sasi (kok) oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja 2003-2011.