Kirjeitä 27.11.2020 06:00

Radiotaajuista säteilyä hyödyntävien laitteiden käyttö on turvallista

Sylvi Silvennoinen-Kassinen toivoi mielipidekirjoituksessaan (SK 46/2020) Suomesta edelläkävijää turvallisen langattoman tiedonvälityksen kehittämisessä. Kirjoitus antaa yksipuolisen kuvan radiotaajuisiin sähkömagneettisiin kenttiin liittyvästä tutkimustiedosta.

Kirjoittajan mukaan 5G-teknologiaan liittyvistä terveysriskeistä on kirjoitettu katsauksia kovatasoisimmissa tiedelehdissä kuten Nature ja Lancet. Väite ei pidä paikkaansa.

Esimerkiksi Bandara & Carpenter (2018) on julkaistu The Lancet: Planetary Health -lehdessä, joka toki ilmestyy Lancet-brändin alla, mutta on tavanomainen tiedelehti. Teksti on kommenttikir-joitus, ei vertaisarvioitu tieteellinen katsausartikkeli, ja vastaa sisällöltään mieli-pidekirjoitusta.

Sama koskee artikkelia Wang ym. (2017). Artikkeli ei ole ilmestynyt Nature-huippulehdessä vaan perustason Scientific Reports -tiedelehdessä, vaikka saman kustantajan verkkosivuilta löytyykin. Kyseisessä meta-analyysissä kyllä löydetään yhteys runsaan matkapuhelimen käytön ja päänsäryn välillä, mutta siitä ei voi päätellä, että särky johtuisi kännykän radiotaajuisesta säteilystä.

 

Uskottavuuden hakeminen tunnettujen mutta väärien lehtien nimillä ei ole hyvän tieteellisen käytännön mukaista, olipa se tahatonta tai tahallista.

Sama koskee vahvan vastakkaisen tutkimusnäytön sivuuttamista. 5G-taajuuksia on jo vuosikymmeniä käytetty esimerkiksi tutkissa ja niiden terveysvaikutuksia tutkittu laajoilla seurannoilla. Mitään haittoja ei ole löydetty suurillakaan altistuksilla.

Mobiiliteknologian radiotaajuista säteilyä on tutkittu paljon ja tutkitaan jatkuvasti sekä laboratorioissa että laajoissa väestötutkimuksissa. Tämänhetkisen näytön perusteella syytä huoleen ei ole.

Silvennoinen-Kassisen mainitseman COSMOS-tutkimuksen tulokset tukevat sitä ymmärrystä, että puhelimiin liittyvällä radiotaajuisella sähkömagneettikentällä ei ole terveysvaikutuksia. Tutkimushankkeen verkkosivuilla on yleistajuistettua tietoa tuloksista ja asianmukaiset lähdeviittaukset tieteellisiin artikkeleihin.

 

Liian voimakas altistus on haitallista, olipa kyse ravintolisistä, melusta, ultravioletti- tai muusta sähkömagneettisesta säteilystä. Siksi radiotaajuisen säteilyn käytölle mobiililaitteissa on tutkimustietoon perustuvat turvarajat, joiden noudattamista myös valvotaan.

Kansalaisten perusteeton pelottelu ”kännykkäsäteilyn” vaaroilla on muutaman vuosikymmenen ikäinen ilmiö, joka voi ensi alkuun kuulostaa harmittomalta. Turhat pelot kuitenkin heikentävät elämän laatua ja niihin keskittyminen vie huomiota todellisista vaaroista ympäristössämme.

Lisäksi perusteettomat uskomukset, kuten se, että 5G-mobiiliverkko muka edistäisi koronaviruksen leviämistä, voivat riistäytyä käsistä: Iso-Britanniassa lietsottu 5G-verkkoja koskeva salaliittoteoria johti keväällä tukiasemien tuhoamiseen Iso-Britannian lisäksi muun muassa Hollannissa ja Ruotsissa.

Tapio Ala-Nissilä

fysiikan professori Teknillisen fysiikan laitos, Aalto-yliopisto

Risto Ilmoniemi

professori, laitoksen johtaja Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto

Juhani Knuuti

professori, johtaja Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto ja Tyks

Vesa Linja-aho

ryhmäpäällikkö (sähköturvallisuus) Sähköalan standardointijärjestö SESKO

Sisältö