Maalitykki Joel Pohjanpalo: Kunnianhimoa pitää olla – Suomessa se tulkitaan herkästi ylimielisyydeksi

SK:n arkistoista: Jos ovet huippuseuroihin eivät aukea, hyökkääjällä on Plan B.

Joel Pohjanpalo haluaa näyttää hyvältä. Hän pitää muodista ja uskaltaa pukeutua rohkeasti. © Taavetti Alin

Miesten jalkapallomaajoukkueen EM-karsinnoissa nähtiin pieni ihme kahdessa eri pelissä. Ensin kaatui Kreikka 1–0 ja sitten Färsaaret samoin numeroin. Molemmat maalit teki Joel Pohjanpalo. Suomella on ainakin periaatteessa yhä mahdollisuudet päästä kolmanneksi lohkossaan ja jatkokarsintoihin.

Toimittaja Päivi Ängeslevä ja valokuvaaja Taavetti Alin tapasivat Suomi-futiksen suurlupauksen ennen Suomi–Unkari-EM-karsintaottelua kesäkuussa 2015. Pohjanpalo kertoi olevansa itseään kohtaan ”tosi kriittinen ja armoton”: hyökkääjän on oltava itsevarma ja tuotava itseään voimakkaasti esiin.

 

Joel Pohjanpalo avaa oven Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) kokoushuoneesta Sonera Stadionille. Alhaalla kentällä harjoittelee HJK:n miesten joukkue, joka pelaa jalkapallon Veikkausliigassa. Pohjanpalo odottaa, että entiset pelikaverit huomaavat hänet.

Siihen kuluu vain hetki.

”Mitä mies! Tuu treenaan!”

”Näeks mä väärin, että sulla on viikset?”

Pohjanpalo hymähtää. Siinä hän seisoo, 20-vuotiaan rehvakkuudella, yllään musta hattu ja lyhyt nahkarotsin kaltainen takki. Hän on ”suomifutiksen suurlupaus”, jonka espanjalainen urheilulehti Mundo Deportivo nosti jo 18-vuotiaana Jari Litmasen tasolle.

Pohjanpalo on yhä HJK:n hyökkääjä, tosin valloittamassa Saksaa.

Syksyllä 2013 hän siirtyi lainasopimuksella Saksan Bundesliigan Bayer Leverkuseniin ja sieltä edelleen kakkosbundesliigan VfR Aaleniin. Kauden 2014–2015 hän pelasi lainalla Fortuna Düsseldorfissa, joka pelaa samalla sarjatasolla Aalenin kanssa.

Pohjanpalo vaatii itseltään kovia tuloksia. Viime kaudella hän täytti odotuksensa. Hän tavoitteli kymmentä maalia ja teki yksitoista.

Nyt hän on lomalla viikon, täysin irti futiksesta.

Sen jälkeen alkavat Huuhkajien eli jalkapallon A-maajoukkueen harjoitukset. Suomi kohtaa Unkarin EM-karsintaottelussa 13. kesäkuuta. Unkari on pakko voittaa, jotta Suomi voisi taistella jatkopaikasta vuoden 2016 EM-kisoihin.

Pohjanpalo huokuu itsevarmuutta. Unkari kyllä nurjertuu.

Joel Pohjanpalo iskee Huuhkajien harjoituksissa 4. kesäkuuta 2015.

Joel Pohjanpalo iskee Huuhkajien harjoituksissa 4. kesäkuuta 2015.

Suomi–Unkari-ottelua mainostetaan Helsingin Sanomissa Joel Pohjanpalon kuvalla, jossa hän juoksee hikisenä, katse määrätietoisesti pallossa.

Mainos ei vielä takaa, että Pohjanpalo olisi avauskokoonpanossa.

Pohjanpalo rojahtaa kokoushuoneen tuoliin ja selittää, että pelipaikka selviää pari päivää ennen ottelua. Suomi on pelannut EM-karsintaottelunsa surkeasti, ja jatkopaikka vaatisi jäljellä olevien kotiotteluiden voittamista ja pisteitä vierasotteluista.

Unkarin jälkeen Suomi kohtaa kotikentällä Färsaaret ja Pohjois-Irlannin, jolle Suomi hävisi 2–1 maaliskuussa. Silloin Pohjanpalo pääsi vaihdosta kentälle.

”Olen joka pelissä tullut vaihdosta sisään”, hän huomauttaa.

Päävalmentaja Mixu Paatelaista on ryöpytetty Huuhkajien tappioista. Pohjanpalo ei halua ruotia Paatelaista. Hän toteaa vain, että Huuhkajien on pystyttävä parempaan. Pitää olla voitontahtoa. Pohjanpalo sanoo, että sitä hänellä on.

”On tuskallista, jos ei voita.”

Pohjanpalolle futis on ”silkkaa bisnestä”. Näin hän sanoo kahden Saksan-kauden jälkeen. Itseään kohtaan hän on ”tosi kriittinen ja armoton”. Jos hän joutuu penkille, seuraavassa ottelussa on näytettävä, että sinne hän ei kuulu.

Ensi esiintymisiinsä joukkueissa hän valmistautuu ”jäätävällä latauksella”.

Pohjanpalo oli vain 17-vuotias, kun hän teki HJK:n paidassa kolme maalia 2 minuutissa ja 42 sekunnissa. Silloin hän pelasi ensimmäistä Veikkausliigan otteluaan ja rikkoi hattutempullaan liigan nopeusennätyksen.

Aalenissa hän murjoi maalin ensi ottelussaan kevätkaudella 2014.

Fortuna Düsseldorfissa Pohjanpalo teki maalin jokaisessa alkusyksyn ottelussaan.

Hänet äänestettiin ylivoimaisesti Saksan 2. Bundesliigan syyskuun kuukauden pelaajaksi.

”15. huhtikuuta 2012, ”HJK:n kotikenttä Sonera Stadion. Iskin ensimmäisen maalin päällä, toisen vasurilla ja kolmannen oikealla jalalla ottelussa IFK Mariehamnia vastaan. Elämäni muuttui 2 minuutissa 42 sekunnissa. Se oli uusi Suomen ennätys.”

”15. huhtikuuta 2012, ”HJK:n kotikenttä Sonera Stadion. Iskin ensimmäisen maalin päällä, toisen vasurilla ja kolmannen oikealla jalalla ottelussa IFK Mariehamnia vastaan. Elämäni muuttui 2 minuutissa 42 sekunnissa. Se oli uusi Suomen ennätys.”

481. Yhdeksänvuotias Joel Pohjanpalo istui kotonaan Helsingin Ruoholahdessa ja kirjasi numeron huolellisesti tietokoneelleen. Hän oli pelannut jalkapalloa neljävuotiaasta PK-35 Cityssä, ja näin monta maalia hän oli tehnyt 212 ottelussaan.

Pohjanpalo, tuttujen kesken Jolle, tiesi olevansa futiksessa ”ihan ylivoimainen”.

Hän oli nopea, rynni yksin pallon kanssa maaliin. Hän pelasi myös jääkiekkoa HIFK:ssa, mutta aikoi lopettaa lätkän ”joskus neljän vuoden päästä”.

Yksitoistavuotiaana hän aloitti HJK:n -94 syntyneiden edustusjoukkueessa. Valmentaja Manu Kangaspunta muistaa Jollen ”kunnian- ja kilpailunhimoisena, määrätietoisena ja kovalla itsetunnolla varustettuna kaverina, jolla oli ammattifutaajan elkeet”.

Jolle oli ”hikari, kaikessa hyvä”. Todistuksessa oli ysejä ja kymppejä.

Isä Risto Pohjanpalo vaati tulosta myös jalkapallosta. Hän ryöpytti poikaansa, jos ottelu oli mennyt huonosti. Jolle kesti paineet, vaikka oli välillä ”itku kurkussa”.

”Isä oli oli älyttömän vaativa. Se kasvatti minua henkisesti. Ehkä silloin tajusin, että minusta voi tulla jotain”, Pohjanpalo toteaa nyt.

Vain myöhäinen puberteetti toi särön itseluottamukseen. Jolle oli lyhyt ja hintelä, ja muut B-juniorit peittosivat hänet nopeudessa ja voimassa. Kangaspunta muistaa Jollen pohdiskelun: ”Äidinisä Juhani Vuori oli pikajuoksija, ja minusta tulee yhtä nopea kuin hän.”

Sitä odotellessa Jolle joutui opettelemaan uuden pelityylin, syöttelyn.

Jääkiekon Jolle oli lopettanut 13-vuotiaana, kuten oli suunnitellut. Maalien kirjaamisen hän lopetti tuhanteen. Silloin hän oli viiden- tai kuudentoista, hän muistelee. 16-vuotiaana hän pelasi jo HJK:n kakkosjoukkueessa.

17-vuotiaana hän debytoi Veikkausliigassa, 18-vuotiaana A-maajoukkueessa.

Ulkomaiset suurseurat, kuten Liverpool FC, Bayer Leverkusen ja Borussia Mönchengladbach, kiinnostuivat Pohjanpalosta. Marraskuussa 2012 Leverkusen teki tarjouksen. Huhuttiin, että HJK halusi ”suurlupauksestaan” huikeat 2 miljoonaa euroa.

Sami Hyypiä valmensi tuolloin Leverkusenia. Juuri siksi Pohjanpalo janosi Saksaan.

Hyökkääjä Joel Pohjanpalo on suunnitellut ammattilaisuransa tarkasti.

Hyökkääjä Joel Pohjanpalo on suunnitellut ammattilaisuransa tarkasti.

Naks. Joel Pohjanpalo oli hypännyt ilmaan tavoitellakseen palloa. Hän tunsi, kuinka jotain meni rikki jalkapöydässä. Hän irvisti kivusta Talin uudella tekonurmella, HJK:n syyskauden viimeisissä harjoituksissa joulukuussa 2012.

Unelma Bayer Leverkusenista hajosi saman tien palasiksi.

Töölön sairaalassa Pohjanpalo kuuli, että joutuisi jalkapöydän leikkaukseen. Se varmistaisi sen, ettei siirtoa Leverkuseniin tulisi. Thaimaan-loma perheen kanssa tuskin onnistuisi, ja myös autokoulun ajotunteja täytyisi siirtää.

Hän istui penkillä sairaalan ulkopuolella ja itki.

Tyttöystävä yritti lohduttaa. Jalka olisi pelikunnossa kolmessa kuukaudessa, ja sillä välin Pohjanpalo voisi keskittyä opintoihinsa Mäkelänrinteen lukiossa. Hän opiskeli itsenäisesti ja asui tyttöystävänsä kanssa kaksiossaan, jonka hän oli ostanut Helsingin Etu-Töölöstä.

Pohjanpalon mielestä kevät oli pilalla. Hän keskittyi vahvistamaan lihaksiaan.

Syksyllä hän siirtyisi ulkomaille.

Pohjanpalo oli antanut jalkapallolle lähes kaiken. Hän eli kurinalaista elämää, ”ei ryypännyt eikä rellestänyt”. Hän ei ollut edes kokeillut tupakkaa eikä nuuskaa. Tähän asti hänen tavoitteensa jalkapallossa olivat toteutuneet, jopa ylittyneet.

Elokuussa 2013 Pohjanpalon huono onni jatkui. Hänen nilkkansa vääntyi A-maajoukkueen ottelussa Sloveniaa vastaan. Nivelsidevamma tarkoitti jopa kahden kuukauden pelitaukoa. Pohjanpalo oli varma, ettei siirto ulkomaille taaskaan onnistuisi.

Mutta Leverkusen tahtoi lainata Pohjanpalon ja siirsi hänet edelleen Aaleniin.

Pohjanpalo oli ”onnellinen mies”. VfR Aalen on pieni seura, jossa voisi totuttautua Saksan kovaan kakkosbundesliigaan. Hyökkääjiä joukkueessa oli vain yksi.

Kilpailu peliajasta oli kuitenkin armotonta. Aalenin hyökkääjä suhtautui tulokkaaseen kuin viholliseensa. Hän veti Pohjanpaloa ”sumutta jaloille” ja huuteli kentällä kaikenlaista, jotta saisi suomalaishyökkääjän itseluottamuksen murenemaan.

Se ei tepsinyt. Pohjanpalo oli päässyt Saksaan ja kestäisi.

 

Hyökkääjät ovat jalkapallomarkkinoiden kuuminta tavaraa. Heidän pitää olla henkisesti vahvoja ja fyysisesti taitavia. Maaleja pitää tulla, loukkaantumisia ei.

Joel Pohjanpalo sanoo täyttävänsä nämä vaatimukset.

Hänen kuntonsa on todettu testeissä hyväksi. Lihakset eivät repeile, polvissa ei ole ongelmia. Hänen fyysiset ominaisuutensa ovat hyvät, ja tämän hänelle sanoi Fortuna Düsseldorfin uusi päävalmentaja Frank Kramer äskettäin puhelimessa.

Pohjanpaloa on kehuttu taitavaksi pelinlukijaksi ja maalien viimestelijäksi, sillä hän osaa pelata myös vasemmalla jalallaan ja päällään.

Henkisesti Pohjanpalolla ei ole rajoja. Sen hän tietää itsekin.

Hyökkääjän on oltava itsevarma, tuotava itseään voimakkaasti esiin. Ilman sitä Euroopan kentillä ei pärjää. Mutta Suomessa itsevarmuus, määrätietoisuus ja kunnianhimo tulkitaan herkästi ylimielisyydeksi, Pohjanpalo sanoo.

”Suomessa ei katsota hyvällä, jos tuo itseään esille.”

Saksan Düsseldorfissa Pohjanpaloa on kohdeltu kuin tähtipelaajaa. Harjoitusten jälkeen hän kirjoittaa nimikirjoituksia ja poseeraa selfieissä, kaduilla häntä kuvataan. Tyttöystävä karttelee julkisuutta. Hän on töissä vaateliikkeessä ja pitää futista ”yliarvostettuna”.

Pohjanpalo ottaa jalkapallon ammattina. Joukkueessaan hän kokee olevansa ”sosiaalisesti ja pelillisesti” tärkeä. Itseltään hän vaatii joskus liikaa.

Kevätkausi Fortuna Düsseldorfissa oli riitainen. Urheilutoimenjohtaja ja valmentaja saivat potkut. Pohjanpalon sisäreisi reistaili, eikä hän täyttänyt odotuksiaan. Hän manasi itseään joukkueen henkiselle valmentajalle, joka totesi: ”Olet 20-vuotias ja jo täällä.”

 

Iltapäivä on pitkällä. HJK:n miesten joukkue on lopettanut treeninsä. Joel Pohjanpalo aikoo käydä tapaamassa entisiä pelikavereitaan.

Sitä ennen hän kertoo, kuinka on suunnitellut uransa.

Ensi kaudella hän on ”johtava pelaaja” Fortuna Düsseldorfissa, joka jäi 10. sijalle Saksan 2. Bundesliigassa. Jos hän oikein tahtoisi, hän voisi aloittaa ykkösbundesliigan Bayer Leverkusenissa, jossa hän on nykyisellä sopimuksella lainassa kesään 2016 asti.

Mutta Pohjanpalo tietää, että tärkeintä on saada peliaikaa, jotta kehittyisi.

Kaudella 2016–2017 hän siirtyy Leverkuseniin, jossa hän joutuu istumaan penkillä. Vasta seuraavalla kaudella hän pääsee näyttämään taitonsa.

Sen jälkeen hän jatkaa vielä yhden kauden Leverkusenin hyökkääjänä.

Sitten unelma toteutuu.

Joel Pohjanpalo pääsee Liverpool FC:hen, jossa hänen lapsuuden idolinsa, hyökkääjä Michael Owen pelasi aikoinaan. Pohjanpalo on 25-vuotias. Hän tietää, että jalkapalloilija on parhaimmillaan vasta 28–29-vuotiaana.

Pohjanpalo sanoo olevansa ”tosi realistinen”. Jos ovet jalkapallon huippuseuroihin eivät aukea, hänellä on varasuunnitelma eli Plan B. Hän aikoo opiskella.

Eikä mitä tahansa vaan juristiksi.

 

Juttu on ensi kerran julkaistu Suomen Kuvalehdessä 24/2015.