Laillisuusvalvoja: Verohallinto sai jättää alle 30 000 euron pimeät lahjat tutkimatta
Myös yritysten alle 12 000 euron vilppiepäilyt sai jättää tutkimatta, katsoo apulaisoikeuskansleri.
Oikeuskanslerinvirasto ratkaisi tänään neljä kantelua, joita kansalaiset olivat tehneet Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien paljastusten vuoksi. Ratkaisun mukaan kantelut eivät anna laillisuusvalvojalle aihetta toimenpiteisiin.
SK kertoi syyskuussa 2017 Verohallinnon salaisesta ohjeesta, jolla määrättiin, että alle 30 000 euron pimeitä lahjoja ei tutkita, vaikka niistä saataisiin tieto ilmiantona tai tarkkailuilmoituksella.
Tämän jälkeen uutisoi HS. Yritysverotuksessa oli määrätty, että alle 12 000 euron epäilyttäviinkin verovähennyksiin sai puuttua vain poikkeustapauksissa.
Laki ei tunne tällaisia puuttumiskynnyksiä, ja Suomen Kuvalehden haastattelemat rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ja hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitivät niitä ongelmallisina.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) sekä entiset valtiovarainministerit Jutta Urpilainen (sd) ja Antti Rinne (sd) eivät kertomansa mukaan tienneet puuttumiskynnysten olemassaolosta.
Entiset valtiovarainministerit eivät kertomansa mukaan tienneet puuttumiskynnysten olemassaolosta.
Oikeuskanslerinvirastoon kannelleet olivat pyytäneet valvojaa selvittämään, loukkaavatko puuttumiskynnykset veronmaksajien yhdenvertaista kohtelua.
Kantelijoiden logiikan mukaan ei ole oikein, että rehellisesti veronsa maksava joutuu maksamaan verot, joita vilpillisesti toimiva ei joudu maksamaan, vaikka vilppiä osattaisiinkin epäillä.
Verohallinto esitti vastineessaan, että työmenettelyohjeiden euromääräisillä puuttumiskynnyksillä päinvastoin edistetään yhdenvertaisuutta, kun vilppiepäilyihin puututaan koko maassa samoin kriteerein. Valtiovarainministeriö tuki lausunnossaan verottajan näkemystä.
Veronsaajien – esimerkiksi valtion, kuntien ja seurakunnan – etua Verohallinnossa valvova veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö antoi niin ikään oikeuskanslerinvirastolle lausunnon.
Se yhtyi Verohallinnon ja ministeriön näkemykseen siitä, että puuttumiskynnysten määrääminen on ollut Verohallinnon toimivallan puitteissa, ja katsoi lisäksi, että niille on ollut perusteet lainsäädännössä.
Salaisten ohjeiden paljastuttua Verohallinto kiisti tuoreeltaan SK:n tiedot, mutta myönsi myöhemmin ohjeen olemassaolon. Verohallinto ei koskaan täsmentänyt, mitä virheellistä tietoa SK oli sen mielestä julkaissut.
Oikeuskanslerinviraston päätöksestä selviää, että SK:n tiedot ohjeen sisällöstä pitivät paikkansa.
Verohallinto teki syyskuussa 2017 tutkintapyynnön ohjeiden vuotamisesta, jonka seurauksena poliisi kuulusteli sekä SK:n että HS:n jutut kirjoittaneet toimittajat. Esitutkinta lopetettiin joulukuussa 2017 tuloksettomana toimittajien vedottua lähdesuojaan.
Vielä tammikuussa 2018 oikeuskanslerinvirastossa ei ollut pyydetty kanteluiden kohteena olleita työmenettelyohjeita lainkaan nähtäväksi.
Apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakoselle ratkaisun esittelijänä toiminut esittelijäneuvos Outi Kostama kertoo nyt Suomen Kuvalehdelle, että virasto pyysi ja sai lopulta sekä SK:n ja HS:n jutuissa käsitellyt vanhat ohjeet että nykyisin voimassaolevat työmenettelyohjeet ennen ratkaisun tekemistä.