Lähes miljoona suomalaista hoitanut kolesterolia statiineilla – tieto jättisatsauksen järkevyydestä puuttuu

Tutkimustuloksia statiinien kustannusvaikuttavuudesta on odoteltu jo kymmenen vuotta.

Kela
Teksti
Tuula Malin
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kansaneläkelaitos on maksanut yli miljoona euroa tutkimuksesta, jolla oli määrä selvittää Suomessa  laajasti käytettyjen statiinihoitojen kustannusvaikuttavuutta. Turun yliopiston johtama hanke on kestänyt kymmenen vuotta. Edelleenkin on epäselvää, onko yhteiskunnan miljardisatsaus statiineihin ollut kustannusvaikuttavaa.

Veren kolesterolia alentavia statiinilääkkeitä on käytetty Suomessa lähes kahden miljardin euron arvosta runsaan kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

1990-luvun puolivälistä saakka lähes miljoonan suomalaisen sydämeen ja verisuoniin kytkeytyvää kansansairautta on hoidettu  ja ennaltaehkäisty vuosittain kolesterolilääkkeillä.

Grafiikka: Statiinien ostajamäärät Suomessa 1995–2016

Statiinien käyttö ja kustannukset kasvoivat 2000-luvun alussa niin nopeasti, että päättäjät halusivat täsmätietoa statiinihoitojen vaikuttavuudesta suhteessa julkisen talouden panostuksiin.

Kustannusvaikuttavuuden selvityshanke käynnistettiin Kelan rahoituksella 2007. Tutkimuksen vetovastuu annettiin Turun yliopistolle.

Statiinien käyttöä ja kustannuksia kartoittanut STATEAM- tutkimus on kestänyt kymmenen vuotta ja maksanut lähes kaksi miljoonaa euroa. Kelan lisäksi hanketta ovat rahoittaneet ainakin Suomen Akatemia, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Turun yliopisto.

Risikko mainosti loppuraporttia jo vuonna 2012.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko lupasi eduskunnan kyselytunnilla jo vuonna 2012 merkittävää tutkimustietoa statiinihoitojen kustannusvaikuttavuudesta Turun yliopiston STATEAM-hankkeen tuloksena.

Risikon mukaan Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston yhteistyönä toteutettava kansallinen tutkimushanke tuottaisi ratkaisevaa selvyyttä statiinien käytöstä, käytön hyödyistä ja haitoista sekä hoidon kustannuksista valtakunnallisten rekisteritietojen perusteella.

Viisi vuotta on kulunut ja Risikon mainostamaa loppuraporttia odotellaan yhä.

Hanketta vetävä professori Risto Huupponen Turun yliopistosta lupaa yhteenvetoa lähiaikoina.

“Osaraportteja ja tuloksia on tippunut pikkuhiljaa. Teemme vielä kattavan yhteenvedon ja julkaisemme sen verkossa”, Huupponen linjaa.

Vastuuprofessorin mukaan hanke venyi, koska rekistereitä oli useita ja laajan tietomassan kokoaminen vei aikaa.

“Lupakäytännöt olivat työläitä  ja tiedonsiirto hidasta. Kokonaisuus oli monimutkainen ja menetelmäkehitys hankalaa.”

 

Kelan rahoitusvastuu STATEAM-tutkimuksesta päättyi 2012.  Hanketta rahoitettiin yhteensä 1 032 904 eurolla.

“Kustannusvaikuttavuuden selvityshankkeelle on tehty kaksi rahoituspäätöstä. Vuonna 2007 rahoitusta myönnettiin 152 904 euroa. Vuonna 2008 annettiin lisärahoitusta 880 000 euroa”, kertoo tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen Kansaneläkelaitoksen tutkimusryhmästä.

Kansaneläkelaitoksen verkkosivuilta löytyy hankkeen väliraportti. Raportti on ohut, eikä se tarjoa konkreettista tietoa statiinilääkityksen kustannusvaikuttavuudesta terveydenhuollon panostuspäätösten ohjenuoraksi.

Raportin mukaan kustannusvaikuttavuutta on selvitetty potilaiden ja lääkäreiden toiminnan näkökulmasta. Keskeistä on potilaan sitoutuminen lääkehoitoon.

Mikäli potilas sitoutuu hoitoon ja syö lääkkeensä, statiinihoito on kustannusvaikuttavaa. Toinen päälinja liittyy lääkäreihin. Mikäli lääkärit ohjaavat hoidon oikeisiin potilasryhmiin ja määräävät riittävän suuria annoksia, hoito on kustannusvaikuttavaa.

Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen on tyytyväinen Kelan rahoittaman selvityshankkeen tuottamaan tietoon.

“Saimme tietää, että käyttö ja kustannukset kasvoivat, koska lääkehoito oli ohjautunut korkean riskin potilaiden ja diabeetikkojen lisäksi myös terveeseen väestöön mahdollisen sairauden ennaltaehkäisynä.”

Mitä kansantalous- ja kansanterveyshyötyä mittava julkinen panostus kolesterolilääkkeisiin on tosiasiallisesti tuottanut, sitä raportti ei kerro.

“Jotta tähän kysymykseen kyettäisiin vastaamaan, pitäisi olla statiinihoitoa saamaton vertailuryhmä, johon kuuluvilla potilailla olisi kuitenkin samat riskitekijät verisuonikomplikaatioiden saamiseen kuin statiinihoitoa saavilla”, selittää professori Risto Huupponen.

Huupposen mukaan rekisteritason tutkimus ei voi tuottaa yksityiskohtaista tietoa statiinilääkittyjen potilaiden arkipäivän käyttökokemuksista. Rekisteritutkimuksella ei saada täsmällistä potilastason tietoa lääkehoidon hyödyistä ja mahdollisista haittavaikutuksista, haittojen hoidosta ja hoitojen kustannuksista. Nekin ovat kuitenkin osa julkisen hoitopanostuksen kustannusvaikuttavuutta.

“Riskitekijöitä omaavien potilaiden hoito on niin kattavaa, ettei tällaista tietoa löydy rekistereistä. Tästä syystä käytimme hoitoon sitoutumista mittarina omassa tutkimuksessamme”, Huupponen selvittää.

Rekisteritason tutkimus perustuu oletuksiin.

Miljoonaluokan statiiniselvitys tuotti kymmenen vuoden aikana viisi väitöskirjaa ja työllisti yhden tutkijan.

Vain yksi hankkeen tuottamista viidestä väitöskirjasta liittyi talouspäättäjiä kiinnostavaan statiinihoitojen kustannusvaikuttavuuteen, sekin löyhästi ja yleisellä tasolla lääkehoitoon sitoutumisen näkökulmasta.

Itä-Suomen yliopiston epidemiologin, proviisori Emma Aarnion mukaan hänen väitöskirjansa näkökulma ei ollut statiinihoitojen kustannusvaikuttavuudessa, vaan lääkehoitoihin sitoutumisessa ja sitoutumisen merkityksessä lääkehoitojen kustannusvaikuttavuuteen yleensä.

“Tutkimukseni lähtökohtana oli potilaan toiminta, ei statiinihoitojen kustannusvaikuttavuus. Tuolta pohjalta ei voi tietää, ovatko Suomessa käytetyt statiinihoidon olleet kustannusvaikuttavia vai eivät”, Aarnio alleviivaa.

Proviisori Emma Aarnio tutki hoitoon sitoutumista lääketaloustieteellisen mallinnuksen avulla. Todellisia potilaita hän ei tavannut missään vaiheessa. Aarnion mukaan rekisteritason tutkimus perustuu oletuksiin eikä sen vuoksi tuota aukotonta kuvaa kustannusvaikuttavuudesta.

“Yksittäisten potilaiden paikantaminen ja heidän kokonaistilanteensa selvittäminen olisi luotettavampi, mutta työmäärältään niin valtava hanke, ettei sellaisen toteuttaminen ole käytännössä mahdollista.”

 

Vastuuprofessori Risto Huupposen mukaan kustannusvaikuttavuudessa on otettava huomioon myös yhteiskunnan maksuhalukkuus.

“Yhteiskunnan maksuhalukkuus viime kädessä määrää, pidetäänkö jotain hoitoa kustannusvaikuttavana vai ei. Kustannusvaikuttavuutta tarkastellaan suhteessa johonkin muuhun hoitoon tai hoitamatta jättämiseen.”

Huupponen pitää STATEAM-hanketta onnistuneena, vaikkei selkeää tietoa statiinisatsauksen kustannusvaikuttavuudesta ole edelleenkään saatavilla.   

“Tutkimuksen ansiosta tiedetään, että lääkäreiden ja potilaiden toiminta on ratkaisevaa.”

Huupposen mukaan yhteiskunnan kannattaa jatkossakin satsata statiinihoitoihin, mikäli lääkärit sitoutuvat hoitosuosituksiin ja potilaat syövät lääkkeensä. Tietoa lääkevalmisteen hyödyistä ja haitoista kertyy käyttövuosien ja käyttömäärien myötä. Tuolta osin täsmällistä kustannusvaikuttavuustietoa joudutaan vielä odottamaan.