Koulutus säästökuurilla

Kaksi viimeisintä hallitusta ovat leikanneet koulutuksesta liki 1,5 miljardia euroa. Tulos: tasa-arvo heikkenee, samoin opetuksen laatu. Alueelliset erot kasvavat.

© Outi Kainiemi

Vuodesta 2011 jatkuneet koulutusleikkaukset ovat vieneet lähes puolitoista miljardia euroa suomalaisesta koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta alkaen.

Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitus leikkasi etenkin ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kaudella kovimmalle kulukuurille ovat joutuneet yliopistot ja ammattikoulut.

Asiantuntijoiden mukaan leikkaukset ovat johtaneet koulutuksen tasa-arvon ja opetuksen laadun heikkenemiseen ja opetustuntien vähentymiseen. Alueellinen tasa-arvo rapautuu, kun aiempaa suurempi osa koulutuksen rahoituksesta on jäänyt kuntien vastuulle.

Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen johtaja Risto Rinne korostaa, että leikkausten vaikutukset näkyvät vielä pitkän ajan päästä. Ajatus Suomesta koulutuksen mallimaana joudutaan tulevaisuudessa kenties kuoppaamaan.

”Meillä on ollut vankkumaton usko koulutuksen voimaan yksilön ja kansakunnan hyvinvoinnin takaajana. Nyt tämä hyvinvointi on lähtenyt laskemaan.”

Rinteen mukaan suomalaisten koulutustaso tulee leikkausten myötä laskemaan. Vaikka leikkaukset ovat rokottaneet kaikkia koulutusasteita, on koulutuspolun alkupään säästöillä Rinteen mukaan kauaskantoisimmat vaikutukset. Ne seuraavat opiskelijoita koko koulutus- ja työuran ajan.

”Peruskoulun oppilaat ovat polarisoituneet jo jonkin aikaa, ja leikkausten myötä kehitys pahenee.”

Suomen Kuvalehti kysyi asiantuntijoilta, mitä kahdeksan vuotta jatkuneista koulutusleikkauksista on seurannut kullakin asteella varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

 

Varhaiskasvatus

  • Leikkaukset: 30 miljoonaa euroa.
  • Ryhmäkoot ovat kasvaneet.
  • Päivähoito-oikeutta on rajattu.
  • Tilat ovat käyneet osittain puutteellisiksi.

Varhaiskasvatuksessa leikkaukset näkyvät ryhmäkokojen kasvuna, henkilökunnan kiireen ja väsymyksen lisääntymisenä sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisena.

Vuonna 2016 voimaan astunut laki rajasi päivähoito-oikeuden täysiaikaisesta puoleen eli 20 tuntiin niissä perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Samalla yhtä hoitajaa kohti sallittu hoidettavien lasten määrä nousi seitsemästä kahdeksaan yli kolmivuotiaiden ryhmissä.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen on omiaan vähentämään koulutuksen tasa-arvoa, sanoo Helsingin yliopiston varhaiskasvatustutkija Eeva-Leena Onnismaa.

Esimerkiksi osa-aikaisten tai pätkätöissä olevien vanhempien lapset saavat muita vähemmän varhaiskasvatusta, mikä vaikuttaa koko tulevaan koulu-uraan. Rajattua päivähoitoa saavien joukossa ovat yliedustettuina esimerkiksi maahanmuuttajien lapset, joiden olisi tärkeää saada paljon kieltenopetusta.

”Erot perheiden välillä kasvavat, koska nämä ryhmät ovat jo valmiiksi taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa”, Onnismaa sanoo.

Hoitajan ja lasten välisen suhdeluvun muutoksen jälkeen kunnissa on siirrytty seuraamaan lapsiryhmien sijaan käyttöastetta. Se on tuonut lastenhoitoon teollista ajattelua, Onnismaa sanoo.

Lapsia, hoitajia ja opettajia vaihdetaan usein ryhmistä toiseen, jotta saadaan säilytettyä suurin mahdollinen suhdeluku. Tuloksena on levoton ympäristö, josta kärsivät eniten ne lapset, joilla sosiaalinen kehitys olisi muutenkin vaarassa.

”Opettaja saatetaan lähettää toiseen yksikköön kevyin perustein, jos pari oman ryhmän lasta on vaikkapa mummolassa ja kolmas kipeänä.”

Useimmat kunnat ovat kompensoineet valtaosan valtionosuuksien leikkauksista omaa rahoitustaan lisäämällä. Kun varhaiskasvatuksen rahoitus on siirtynyt aiempaa enemmän kuntien omien päätösten varaan, alueellinen tasa-arvo on Onnismaan mukaan vaarantunut.

Onnismaan mukaan kaupungeissa satsataan varhaiskasvatukseen usein enemmän kuin maaseudulla.

”Suomessa varhaiskasvatus nähdään yhä usein vain lastenhoitona, vaikka kyse on koulutusjärjestelmän ensimmäisestä portaasta.”

 

Peruskoulu

  • Leikkaukset: 110 miljoonaa euroa.
  • Kolmasosa kunnista on vähentänyt opetuksen määrää.
  • Ryhmäkoot ovat kasvaneet.
  • Koulunkäyntiavustajien määrää on lisätty opetushenkilöstön kustannuksella.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan perusopetuksen alueellinen tasa-arvo heikentyy leikkausten myötä.

Noin kolmannes kunnista on vähentänyt opetuksen määrää, vajaa neljännes lisännyt sitä. Laki määrää opetuksen määrälle minimin, mutta useimmissa kunnissa opetusta on ollut alarajaa enemmän, mikä on mahdollistanut opetustuntien vähentämisen.

Erot ovat suuria. Esimerkiksi iisalmelaiset oppilaat saavat peruskoulun aikana opetusta noin puoli kouluvuotta enemmän kuin vähiten opetusta tarjoavien kuntien oppilaat.

Alueellisia eroja on etenkin kieltenopetuksessa. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä perusteta esimerkiksi ranskan tai saksan ryhmää.

”Vieraan kielen opetukseen vaadittavaa ryhmäkokoa on nostettu aiemmasta”, kertoo OAJ:n koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Heljä Misukka.

Ryhmäkoot ovat kasvaneet yli puolessa Suomen peruskouluista sen jälkeen, kun Kataisen hallitus aloitti 2011. Uusille luokille on otettu aiempaa enemmän oppilaita ja pienryhmissä annettavaa opetusta on karsittu. Opettajilla on vähemmän aikaa yksittäisille oppilaille.

Opetushenkilöstön irtisanomiset ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta koulunkäyntiavustajien määrä on noussut. OAJ:n mukaan avustajia on toisinaan käytetty opetustehtävissä, minkä laki kieltää.

Hallintoa on karsittu niin, että useita kouluja on asetettu yhden rehtorin alaisuuteen tai rehtorille on sälytetty hallinnon ohella aiempaa enemmän opetusta.

Suurimmat tasa-arvon heikennykset kohdistuvat Heljä Misukan mukaan erityistä tukea tarvitseviin.

Laki suosittelee erityisopetusta tarvitsevien integroimista yleisopetukseen, kun se on oppilaan edun mukaista. Misukan mukaan lainkohtaa on tulkittu tarkoituksella väärin ja erityisopetusta on karsittu siirtämällä oppilaita yleisopetukseen oppilaan edun vastaisesti.

Toisissa kunnissa erityisopetuksen piirissä on kolme prosenttia oppilaista, toisissa taas 13.

”On vaikeaa kuvitella, että lapset olisivat näin erilaisia eri kunnissa. Eiköhän ero selity erityisopetuksen tarjonnan eroavaisuuksilla”, Misukka sanoo.

Erityisopetusta tarjotaan opettajien mukaan valtakunnallisesti liian vähän: vain kolme prosenttia opettajakunnasta pitää erityisopetuksen resursseja riittävinä.

 

Lukio

  • Leikkaukset: 60 miljoonaa euroa.
  • Opetuksen määrä on vähentynyt ja kurssitarjontaa kavennettu.
  • Lukioita yhdistetty tai lakkautettu kokonaan.
  • Ryhmäkoot ovat kasvaneet ja itseoppimista on lisätty.

Lukioiden valtionrahoitus on pudonnut kahden hallituskauden kuluessa noin neljänneksen, mutta kunnat ovat kompensoineet suuren osan vähennyksistä omaa rahoitustaan lisäämällä, selviää Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston Karvin raportista.

Edellistä hallituskautta tarkastelleen Karvin raportin mukaan noin kolmannes lukioista on vähentänyt syventävien ja soveltavien kurssien tarjontaa. OAJ:n kyselyn perusteella vähennykset ovat nyt laajentuneet koskemaan suurinta osaa lukioista.

Kursseja on myös ryhdytty tarjoamaan harvemmin, minkä seurauksena ryhmäkoot ovat kasvaneet ja valinnaisuus vähentynyt.

”Teoriassa valinnaisuus on säilynyt, mutta käytännössä kaikki opiskelijat eivät saa haluamiaan oppiaineiden yhdistelmiä, kun tiettyjä kursseja tarjotaan esimerkiksi vain keväällä”, kertoo Kuntaliiton lukiokoulutuksen asiantuntija Kyösti Värri.

Opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen on kasvaneiden ryhmien myötä vähemmän aikaa, kertoo OAJ:n kysely.

Lukioiden määrä on pudonnut koulutusleikkauksien aikana kymmenillä, kun oppilaitoksia on yhdistetty ja joillakin paikkakunnilla myös kokonaan lopetettu. Yli puolet kuntien sivistysjohtajista uskoo laskun jatkuvan, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön helmikuisesta kyselystä.

Kaupungeissa lukioiden ensisijainen säästökeino on ollut toimipaikkojen yhdistäminen. Maaseudulla on jouduttu useammin karsimaan kuluja oppilaitoksen sisällä, kun yhdistämiset eivät ole olleet mahdollisia.

Vakituiset opettajat ovat pääasiassa välttyneet irtisanomisilta, mutta tuntiopettajien käyttöä on vähennetty lähes kaikissa lukioissa. OAJ:n kyselyn perusteella opettajien työmäärä on lisääntynyt, mutta lisätunnit eivät ole näkyneet palkoissa.

Kuntaliiton Kyösti Värriä huolettaa lukiorahoituksen tulevaisuus. Useimmat kunnat ovat toistaiseksi halunneet ja pystyneet lisäämään omaa rahoitustaan lukioille, mutta jos valtionosuudet säilyvät alhaisina, käy kompensointivara osassa kuntia vähiin.

”Kun kuntien tehtäviä ja rahoitusta vielä karsitaan soten myötä, on entistä vähemmän rahaa, jolla tukea lukioita.”

 

Ammattikoulut

  • Leikkaukset: noin 300 miljoonaa.
  • Lähiopetus vähentynyt huomattavasti, ikäluokkia on yhdistetty toisiinsa.
  • Oppimateriaalit ovat heikentyneet ja mahdollisuus käyttää opetusvälineitä kärsinyt.
  • Kouluista on irtisanottu yli 2 000 työntekijää.

Ammattikoulut ovat menettäneet leikkauksissa noin viidenneksen rahoituksestaan.

Kunnat ovat suorina omistajina harvoissa ammattikouluissa, joten ne eivät ole voineet kompensoida leikkauksia omaa rahoitustaan lisäämällä kuten lukioissa.

Säästöt on haettu irtisanomisilla, tiloja lopettamalla, ryhmäkokoja kasvattamalla ja läsnäolo-opetusta vähentämällä. Ammatillisen koulutuksen edunvalvojan Amken toimitusjohtaja Riikka Reina sanoo koulutuksen laadun väistämättä laskeneen.

Suomen Kuvalehti kertoi aiemmin esimerkiksi oululaiskoulusta, jossa opeteltiin sorvaamaan kirjasta pänttäämällä. Oppimateriaalit ovat heikentyneet vastaavasti esimerkiksi opetuskeittiöissä ja käsityölinjoilla.

Lähiopetus on vähentynyt kaikkialla. Vuoden 2017 amisbarometrissa lisää lähiopetusta kaipaavien osuus on 15 prosenttiyksikköä parin vuoden takaista korkeampi.

Pahimmissa tapauksissa kaksi vuosikurssia on yhdistetty tai jokin ryhmä jäänyt kokonaan opettajatta.

Maahanmuuttajat ja erityistukea tarvitsevat ovat vaikeassa asemassa, kun tukitoimintoja ja erityisopetusta on vähennetty, Riikka Reina sanoo. Kieliopetusta, uraohjausta ja psykososiaalista tukea ei enää saa entiseen malliin.

Samalla erityistä tukea tarvitsevien määrä on noussut leikkausvuosien aikana kahdeksasta prosentista 15 prosenttiin.

Reina on huolissaan myös aikuiskoulutuksen resursseista. Kun ammattikoulut toteuttavat nuorille koulutuspaikan takaavaa koulutustakuuta, aikuiskoulutettavien aloituspaikat uhkaavat loppua kesken.

”Jos uudelleenkoulutukset takkuilevat pahasti, se saattaa koitua yhteiskunnassa kasvun esteeksi.”

Erityisen pahasti leikkaukset ovat osuneet muuttotappioisten maaseutukuntien ammattikouluihin, joissa rahoitus on pudonnut myös opiskelijamäärän pienentyessä. Esimerkiksi Kemi-Torniossa joidenkin koulujen budjetti on pudonnut jopa 30 prosenttia. Opiskelijoiden välimatkat ovat kasvaneet huomattavasti, kun koulutusohjelmia on lopetettu ja siirretty.

 

Ammattikorkeakoulut

  • Leikkaukset: noin 250 miljoonaa euroa.
  • Yli 2 000 irtisanottua.
  • Lähiopetusta on vähennetty ja korvattu virtuaalikursseilla.
  • Kurssitarjontaa on kavennettu ja koulutusohjelmia lopetettu.

Ammattikorkeakoulut joutuivat edellisen hallituksen kovimman leikkurin kohteeksi.

Vuoteen 2017 tultaessa ammattikorkeakoulujen rahoitus oli yli viidenneksen pienempi kuin vuonna 2012. Näiden vuosien välillä ammattikorkeakouluista on irtisanottu yli 2 000 työntekijää – pääosin opettajia.

Ammattikorkeakouluissa opettajien irtisanomiset vaikeuttavat oppituntien pitämistä erityisen paljon, koska opetusvelvollisuutta on paljon yliopistoja enemmän, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hallituksen puheenjohtaja Tapio Varmola.

Irtisanomisten myötä yksittäisten opettajien työmäärä on kasvanut, opetuksen määrä vähentynyt, ryhmäkoko kasvanut ja kursseja siirretty luokkahuoneista verkkoon.

”Etevimmät opiskelijat pärjäävät, mutta ohjausta tarvitsevien opiskelu etenee nyt aiempaa hitaammin.”

Irtisanomisten lisäksi säästöt ovat pakottaneet lopettamaan kokonaisia koulutusohjelmia, kaventamaan kurssitarjontaa ja yhdistämään toimipaikkoja suurempien kampusten yhteyteen.

”Toimipaikkojen yhdistäminen on tuonut kouluihin tehokkuutta, mutta kurssitarjonnan kaventamisesta positiivista ei löydy kaivamallakaan”, Tapio Varmola sanoo.

Opiskelijapalautteen perusteella opetuksen laatu on heikentynyt ammattikorkeakouluissa, kertoo ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan SAMOK:n koulutuspolitiikan asiantuntija Anniina Sippola. Palautteissa ovat yleistyneet kommentit väsyneistä, aiempaa vähemmän kursseihin panostavista opettajista ja läsnäolo-opetuksen jyrkästä vähentymisestä.

 

Yliopistot

  • Leikkaukset: noin 300 miljoonaa euroa yliopistoilta ja 300 miljoonaa tutkimusrahoituksesta.
  • Yli 3 500 lopetettua työsuhdetta.
  • Kurssitarjontaa on kavennettu ja kursseja tarjotaan aiempaa harvemmin.
  • Investoinnit tutkimusinfraan vähentyneet.

Suomen yliopistoissa on lopetettu koulutusleikkausten myötä tuhansia työsuhteita hallinnosta ja opetuksesta.

Työnsä säilyttäneet kertovat Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyssä työmäärän kovasta kasvusta, uupumuksesta ja työn menettämisen pelosta. Irtisanomisten myötä tutkijoiden vastuu hallintotehtävistä on lisääntynyt.

Leikkaukset osuvat eritoten nuoriin tutkijoihin, joista suuri osa on työskennellyt määräaikaisina.

”Tutkimuksen ja koulutuksen leikkaukset luovat ilmapiirin, jossa nuoret ovat hyvin epävarmoja tutkimusuralle lähtemisestä”, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtaja Jukka Mönkkönen.

Tutkimus on kärsinyt myös Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden tutkimusta rahoittavien tahojen leikkauksista.

Mönkköstä huolettaa yliopistojen tulevaisuus, kun suomalaisten yliopistojen vetovoima uhkaa heikentyä leikkausten myötä.

”Olemme vaikeassa tilanteessa, jos emme pysty enää houkuttelemaan huippututkijoita tai pitämään omiamme.”

Opetus on vähentynyt leikkausten myötä esimerkiksi Helsingin yliopistossa. Opetustunteja on korvattu entistä enemmän itsenäisellä opiskelulla ja kurssitarjontaa kavennettu.

Hallinnon irtisanomisten myötä myös neuvontapalveluiden saanti on heikentynyt yliopistoissa.

 

Leikkausluvut koskevat Jyrki Kataisen, Alexander Stubbin ja Juha Sipilän hallitusten tekemiä säästöjä vuosilta 2011–2019. Lukuihin on laskettu yhteen vuotuiset säästöt hallituskausien päättymisvuosilta. Summat on ilmoitettu nimellisarvoisina.

Leikkaukset muodostuvat suorista budjettivähennyksistä sekä indeksijäädytyksistä. Luvut eivät sisällä opintotuen noin 150 miljoonan euron leikkausta.

Lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen ja Sivistystyönantajien laskelmia. Nykyhallituksen leikkausluvut perustuvat Sivistystyönantajien arvioihin valtion talousarvioesityksistä.

 

Juttu on julkaistu 21.3.2018 kello 7.31 ja sitä on päivitetty 26.4. kello 10.00: Täsmennetty säästösummia varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukion osalta.

Sisältö