Kolme hyvää, yksi kohtuullinen ja yksi huono – Suomelle hävittäjiä tarjoavien yrityksten korruptioalttiudessa on suuria eroja

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kolme hyvää, yksi kohtuullinen ja yksi huono.

Näin Suomen jättimäisen hävittäjähankinnan eli HX-projektin viittä tarjoajayritystä arvio Transparency International -kansalaisjärjestö (TI) laajassa puolustusalan yritysten korruption vastaisia valmiuksia ja läpinäkyvyyttä mittaavassa vertailussaan. Siinä oli mukana 134 tämän toimialan yritystä 38 maasta kaikkialta maailmasta.

Vertailu ei suoraan kerro, mitkä yritykset ovat syyllistyneet korruptioon. Asiasta löytyy runsaasti ja laajalti julkistettuja esimerkkejä viime vuosilta.

Ti:n selvitys tarkastelee yhtiöiden organisaatioita ja niiden valmiuksia havaita lahjontayritykset ja puuttua niihin. Tämän se tekee vaikuttavan perinpohjaisella tavalla.

 

Aseteollisuus ei ole valikoitunut toimialaraportin kohteeksi sattumalta. Monet jättimäisen toimialan erikoispiirteet muodostavat otollisen maaperän korruptiolle.

Rahaa on liikkeellä valtavasti.

Puolustusteollisuuden maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2019 TI:n raportin mukaan 1 900 miljardia dollaria (lähes 1 600 miljardia euroa). Aseita ostetaan veronmaksajien rahoilla, joten kaupankäynnillä on tiivis yhteys poliitikkoihin, jotka monissa maissa ovat alttiita korruptiolle.

Ja ennen kaikkea toimiala operoi poikkeuksellisen tiiviin salaisuuden verhon takana. Korruptio ja salailu ovat kuin paita ja peppu.

Sotilasasiat ovat lähtökohtaisesti salaisia eikä ulkopuolisia päästetä näkemään tehtyjä sopimuksia, joiden salassapito jatkuu kymmeniä vuosia. Hyvä esimerkki on ilmavoimien edellinen suurostos, vuonna 1992 sovittu Hornet-kauppa. Sen asiakirjat tulevat julkisiksi vasta 2030-luvulla, kun viimeinenkin suomalaisen Hornet on romutettu.

Myös HX-valintaa on tehty tähän saakka tiukasti salassa, vaikka puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen onkin kehunut prosessia poikkeuksellisen avoimeksi. Yksityiskohtaista tietoa ei ole luvassa senkään jälkeen, kun valtioneuvosto on kuluvan vuoden lopulla valinnut Suomen uuden monitoimihävittäjän.

Korruption riski on tässä kymmenen miljardin euron kaupassa toki poikkeuksellisen pieni. Tämäntyyppinen korruptio on meillä hyvin harvinaista. Suomi sijoittuu samaisen TI:n eri maiden korruptioalttiuden vertailussa jaetulle pronssitilalle.

 

Selvityksessä yrityksiä arvioidaan kymmenessä kategoriassa, joista jokaisesta annetaan arvosana asteikolla nollasta sataan. Niiden yhdistelmänä saadaan yleisarvosana niin, että parhaat yritykset ovat kategoriassa A ja huonoimmat luokassa F.

A-luokan yritysten valmiudet korruption kitkemiseen ovat hyvin korkealla, F-luokan hyvin vaatimattomalla tasolla. Läpinäkyvyydestä annetaan erillinen arvosana.

Alan yleisiä ongelmia heijastelee se, että korkeimmassa eli A-luokassa on vain kaksi 134:stä tutkitusta yhtiöstä. Ne ovat italialainen Leonardo ja yhdysvaltalainen Raytheon.

Huonoimmissa kantimissa luokassa F on sen sijaan 42 yhtiötä.

Yllättävin niistä ei ole yhtiö lainkaan vaan yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista, yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology eli MIT. Se tekee lähes miljardin dollarin arvosta puolustusbisnestä, mutta sen sitoutuminen korruption vastaisiin toimiin ja avoimuuteen on erittäin alhaisella tasolla.

Suomelle tarjotaan viittä monitoimihävittäjää. Niiden valmistajayhtiöiden suhtautumisella korruptioon on valinnan kannalta merkitystä, vaikka itse valinnassa ei esiintyisi pienintä vihjettäkään sopimattomuuksista.

Koneen valinnalla Suomi nimittäin sitoutuu yli kolmeksi vuosikymmeneksi hyvin tiiviiseen liittoon voittajayhtiön kanssa.

Suomi on kuin ylkä, joka on astumassa alttarille aloittamaan avioliiton omaista suhdetta. Ennen sitä on varmasti hyvä tuntea tuleva puoliso tässäkin suhteessa.

HX-kilvan viidestä valmistajasta yksikään ei ole Transparency Internationalin indeksissä tasolla A mutta toisaalta ei myöskään tasolla F.

Kolme eli molemmat yhdysvaltalaisyhtiöt Boeing (Super Hornet) ja Lockheed Martin (F-35) sekä Eurofighteriä tarjoava brittiläinen BAE Systems ovat tasolla B eli niiden sitoutuminen korruption vastaisiin toimiin on korkealla tasolla.

Ruotsalaisen Saabin (Gripen E) arvosana on C ja sitoutuminen vaatimatonta. Pahnanpohjimmainen tässä suhteessa on ranskalainen Dassault (Rafale). Sen arvosana on E ja sitoutuminen alhaisella tasolla.

 

Berliinistä käsin toimiva, arvostettu Transparency International pureutuu kaikkiin 134 aseyhtiöön hyvin yksityiskohtaisesti.

Selvitys käyttää Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n liikevaihtotietoja. Niiden mukaan Boeingin sotilaspuolen liikevaihto on noin 29 miljardia dollaria. Yhtiön 37 eri indikaattorin avulla koostettu kokonaisarvosana korruption vastaisista toimista on 73/100 ja näiden toimien avoimuudesta 56/100.

Boeing saa täydet pisteet sisäisistä tarkastusjärjestelmistään ja lähes täydet työntekijöidensä tukemisesta korruption vastaisessa taistelussa. Ongelmallisia ovat muun muassa yhtiön käyttämien edustajien, väliportaiden ja yhteisyritysten korruption hallinta sekä vastakaupat etenkin korkean korruptioriskin markkinoilla.

Lockheed Martin on Yhdysvaltain (ja maailman) suurin asevalmistaja yli 47 miljardin dollarin liikevaihdolla. Sen kokonaisarvosana on 84/100 ja läpinäkyvyysarvosana 44/100.

Yhtiön johto saa täydet pisteet organisaationsa kontrolloimisesta korruptioasioissa. Myös sisäinen tarkastus, tuki henkilöstölle ja intressiristiriitojen hoitaminen ovat erittäin korkealla tasolla. Ongelmallisimpia ovat vastakaupat.

HX-hankkeen kannalta merkittävä seikka on se, että yhdysvaltalaiskoneista ei neuvotella suoraan valmistajien vaan niin sanotun FMS-systeemin mukaisesti puolustusministeriö Pentagonin kanssa.

FMS:ssä valmistaja myy koneet Yhdysvaltain liittovaltiolle, joka myy ne samalla hinnalla edelleen ostajamaalle ja ottaa vaivojensa palkaksi 3,2 prosentin palkkion. HX-kaupassa se tarkoittaa 320 miljoonaa euroa.

F-35:stä neuvotellaan koneen amerikkalaiskäyttäjien eli ilmavoimien, laivaston ja merijalkaväen yhteisen organisaation JPO:n kanssa (Joint Programs Office). Super Hornet-pöydässä istuu laivaston NIPO (Navy International Programs Office).

Boeing ja Lockheed Martin neuvottelevat suoraan vain noin kolmen miljardin euron arvoisesta teollisesta yhteistyöstä.

Kuitenkin juuri vastakaupat ovat TI:n korruptiontorjuntakriteereillä mitattuna yksi kummankin yhtiön heikkouksista. Lockheed Martin saa vain 38 pistettä, Boeing 50 pistettä sadasta mahdollisesta.

 

Eurooppalaisista tarjoajista BAE Systemsin puolustusbisneksen liikevaihto on rapiat 21 miljardia dollaria. Hyvin toimivat ja tähän asiaan paneutuneet johto ja sisäinen tarkastus saavat täydet pisteet, mutta vastakauppojen kohdalla jäädään puoleen maksimista.

Yleisarvosanaksi tulee 91/100, mutta läpinäkyvyydestä yhtiö saa vain 30 pistettä sadasta mahdollisesta.

Saab on selvästi muita pienempi aseyhtiö, sillä sen puolustusalan liikevaihto jää 3,2 miljardiin dollariin. Yhtiön johto tukee täysin korruption vastaisia toimia, mutta tuki työntekijöille tässä asiassa jää heikoksi eli 29 pisteeseen sadasta. Monessa muussakin asiassa kuten alihankintaketjun valvonnassa ja vastakaupoissa arvosana jää vaatimattomaksi.

Yleisarvosana on vaatimaton 65/100. Avoimuudessa Saab jää BAE Systemsinkin taakse arvosanalla 16/100.

Korruptiovertailun heikoin HX-tarjoaja on Dassault. 2,9 miljardin dollarin aseliikevaihtoa pyörittävän ranskalaisyhtiön korruption vastaisten rakenteiden ja säädösten yleisarvosanaksi jää 20 pistettä sadasta. Avoimuudessa tai oikeammin avoimuuden puutteessa yhtiö on näistä viidestä omaa luokkaansa. Arvosana on 11/100.

Johdon ja organisaation kontrolli on arvioitu hyvin korkealle tasolle (88/100) mutta käytännössä kaikki näyttäisi menevän pieleen. Sisäinen kontrolli saa 8 pistettä sadasta. Ulkopuolisten edustajien, välihenkilöiden ja yhteisyritysten sekä vastakauppojen korruption vastainen työ on noteerattu nollan arvoiseksi.

 

Transparency internationalin listalta löytyy myös suomalainen, HX-hankkeen kannalta avainasemassa oleva yhtiö. Valtion aseyhtiötä Patriaa ryöpytettiin joitakin vuosia sitten korruptioepäilyistä, milloin panssaroitujen ajoneuvojen, milloin tykkien kaupoissa.

Näyttö jäi puuttumaan ja TI:n vertailu osoittaa asioiden nyt olevan melko hyvällä tolalla.

Patrian kokonaisarvosana on B ja yhtiön sitoutuminen korruption vastaiseen ja läpinäkyvyyttä edistävään työhön on korkealla tasolla.

Johdon ja organisaation kontrolli saa täydet pisteet, mutta ongelmana ovat vastakaupat. Niissä arvosana jää 25 pisteeseen sadasta. Yleisarvosana on 71/100 ja avoimuusarvosana 67/100.

Patrian liikevaihdoksi ilmoitetaan 522 miljoonaa dollaria.