Kittilä-jupakka ei lopu: Nyt KRP tutkii Timo Kurulan valintaa vt. kunnan­johtajaksi

Kurulan valinnassa meni vikaan käytännössä kaikki.
Kotimaa 13.10.2017 18:42

Kittilän kunnantalo sijaitsee Valtatiellä. © Otto Ponto

Raskaat syytteet eivät pane pistettä Kittilän päätöksenteon laittomuuksille.

Nyt keskusrikospoliisi suorittaa esitutkintaa, joka liittyy vt. kunnanjohtajan valintaan, kertoo tutkinnanjohtaja Maria Vuorivirta-Heikkinen Suomen Kuvalehdelle.

Kyseessä on siis raskaat virkarikossyytteet saaneen Timo Kurulan (kesk) valinta kunnanvaltuustossa sekä huhti– että toukokuussa Kittilän vt. kunnanjohtajaksi.

”Keskeneräisestä esitutkinnasta ei voi kertoa laajemmin”, Vuorivirta-Heikkinen kommentoi lyhyesti.

Koskaan aiemmin kunnanjohtajaksi ei ole valittu raskaista virka- ja petosrikoksista syyteharkinnassa olevaa henkilöä – ja vieläpä niin, että häntä epäillään rikoksista omaa kuntaansa kohtaan.

KRP:n tutkinnassa on vielä lisäksi myös työ- ja virkarikosepäilyt, jotka liittyvät Kittilän kunnan kahteen viranhaltijaan kohdistettuihin toimiin.

Toinen viranhaltijoista on hallintojohtaja Esa Mäkinen, jolta vietiin syksyllä 2015 epäasiallisesti kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävät ja joka heitettiin ulos kunnanhallituksen kokouksista. Toisesta tapauksesta ei ole annettu tietoja julkisuuteen.

Myös Lapin poliisilaitos tutkii useita Kittilän päätöksentekoon liittyviä rikosepäilyjä. Se tiedottaa esitutkinnoista myöhemmin.

 

Keskeisesti Kurulan valintaa vt. kunnanjohtajaksi junttasi viime vaalikauden lopussa kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk). Hän on kunnanhallituksen puheenjohtaja myös tällä vaalikaudella.

Kesäkuussa 2017 hän käytännössä kielsi hallintojohtaja Esa Mäkistä tuomasta epäasiallista valintaa laillisuusvalvontakysymyksenä kunnanhallitukseen korjattavaksi.

Kurulan valinnassa meni vikaan käytännössä kaikki, mikä voi mennä – valintaprosessi oli ainutlaatuisen outo ja tyylitön epäasiallisine ansiovertailuineen.

”Mutta Kittilän päättäjien enemmistö ei ole piitannut siitä, miten asiat menisivät lakien mukaan”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen.

Hän ei ole lainkaan yllättynyt Kurulan valintaa koskevan tutkinnan käynnistymisestä. ”Olihan vt. kunnanjohtajan valinnan epäasiallisuus heti alusta alkaen nähtävissä.”

”Tutkintaan saattaa joutua nyt aivan uusiakin luottamushenkilöitä, jotka eivät olleet mukana edellisen valtuustokauden sotkuissa. Eikä taida tämä jäädä ainoaksi tutkinnaksi heidänkään osaltaan, sellaista on päätöksenteko vt. kunnanjohtajan valinnan jälkeen ollut”, Viljanen harmittelee.

Pekka Viljanen ei myöskään hämmästele nyt nostettuja virkarikossyytteitä Anna Mäkelän irtisanomisasiassa. Hänestä on ollut ilmeistä, että syytteitä nostetaan.

”Kokonaiskuva voi muodostua vielä paljon pahemman näköiseksi.”

Pekka Viljanen on seurannut Kittilän päätöksentekoa Suomen Kuvalehden pyynnöstä toukokuusta 2014 lähtien. Hän tietää, että kunnan päättäjien enemmistö on ahkeroinut ”Kittilän lain” mukaisia päätöksiä joulukuusta 2013 lähtien.

”Koska osa epäillyistä rikoksista on edelleen syyteharkinnassa ja osa vielä tutkinnassakin, kokonaiskuva voi lopulta muodostua vielä paljon pahemman näköiseksi kuin mitä nyt nostetuista syytteistä voidaan päätellä”, professori sanoo.

Silti syyttäjä vaatii jo nyt 27 kuntapäättäjälle rangaistusta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

”Se on ainutlaatuista”, professori sanoo.

Pekka Viljanen selvittää virkarikossäännöksiä:

”Virka-aseman väärinkäyttämisrikos tarkoittaa, että virkamies tai luottamushenkilö päätöksentekoon tai sen valmisteluun osallistuessaan tahallisesti rikkoo säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan tarkoituksin hankkia itselleen tai toiselle hyötyä tai tarkoituksin aiheuttaa toiselle haittaa tai vahinkoa.”

 

Virka-aseman väärinkäyttäminen on vakava virkarikos, Pekka Viljanen korostaa – ja kun eteen liitetään adjektiivi ”törkeä”, syytetyn kannalta tilanne alkaa olla erittäin vakava.

”Törkeäksi virka-aseman väärinkäyttämisen voi tehdä esimerkiksi se, että sillä pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa – tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi.”

Mikä sitten on häikäilemätöntä?

”Esimerkiksi virkamiehen irtisanominen laittomin perustein vielä senkin jälkeen, kun päättäjän aikoman toimenpiteen lainvastaisuus on tehty hänelle selväksi.”

Perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä voidaan Viljasen mukaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta – ja mahdollista on myös viraltapano.

”Törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sitä vastoin on tuomittava aina vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta, ja edessä on ehdottomasti viraltapano. Vaalikauden vaihtuminen tosin tuo luottamushenkilöiden viraltapanoon omat rajoituksensa.”

”Kittilän päättäjät eivät ole välittäneet vähääkään asiallisista neuvoista.”

Kittilän päätöksenteon hengen Pekka Viljanen on ymmärtänyt tarkkailtuaan päättäjien enemmistön toimia yli kolmen vuoden ajan.

”Nyt syytteeseen asetetut Kittilän päättäjät eivät ole välittäneet vähääkään asiallisista neuvoista ja varoituksista vaan ovat uskoneet kaiken maailman neuvoksia ja kaikkitietäviä besserwissereitä, jotka ovat ympäri valtakuntaa julistaneet, että mitään syytteitä ei tule.”

Viljanen toivoo, että nostettujen syytteiden vakavuus otettaisiin viimein todesta – aivan koko kuntakentällä.

Kittilä on Viljasen mukaan ennen kaikkea opetus kuntapäättäjiä koskevasta virkavastuusta. Kaikki, mikä mieleen tulee, ei ole luvallista kunnallisessa päätöksenteossa.

”Jokohan syytteeseen asetetut päättäjät vihdoinkin ottaisivat järjen käteen ja vetäytyisivät itse vapaaehtoisesti oikeudenkäynnin ajaksi tehtävistään”, hän kysyy.

”Sehän ei merkitsisi syyllisyyden tunnustamista, mutta se olisi kunnan edun mukainen toimenpide, koska virkarikoksesta syytteessä olevan päättäjän uskottavuus ja luotettavuus on vakavasti horjunut.”

Jos raskaista virkarikoksista syytteeseen asetetut päättäjät eivät itse vetäydy päätöksenteosta, kuntalain mukaan kunnanvaltuustolla on velvollisuus pidättää heidät päätöksenteosta tilapäisesti. Elleivät esteettömät valtuutetut hoida velvollisuuttaan, edessä on todennäköisesti Lex Kittilän soveltaminen.

Siihen viittasi myös kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) Yle Uutisten haastattelussa 13. lokakuuta.

”Onko koston pelko niin kova, että suut pysyvät supussa?”

Kittilän lakia Pekka Viljanen on luonnehtinut ”enemmistön laiksi”, jonka mukaan ”kun enemmistö päättää, päätös on aina oikea”.

Professorista vaikuttaa siltä, että valtuutettujen ”rivijäseniä” on paimennettu perusteellisesti, jotta lainvastaisista päätöksistä ei ole otettu irti.

”Toivottavasti syytteeseen asetetut ymmärtävät nyt oman etunsa ja paljastavat oikeudenkäynnissä, kuka tai ketkä ovat olleet kaiken takana määräämässä, mitä tehdään ja miten”, hän sanoo.

”Vai onko koston pelko niin kova, että suut pysyvät supussa?”

 

Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät tiedottivat 13. lokakuuta nostaneensa Kittilän kunnan päätöksentekoa koskevissa tutkintakokonaisuuksissa syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä 27 kuntapäättäjää vastaan.

Lisäksi syytteitä nostettiin myös virka-aseman väärinkäyttämisestä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä.

Nyt syytteeseen asetetut toimivat päättäjinä viime valtuustokaudella ja osa heistä jatkaa päätöksenteossa edelleen.

Kaikki syytteeseen asetetut Kittilän kuntapäättäjät ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Poliisi ryhtyi tutkimaan Kittilän kunnan päätöksentekoa, kun Suomen Kuvalehden lukija teki poliisille tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella kesäkuussa 2014.