Päättäjien hyllytys ohi

KHO palautti Kittilän kunnan luottamushenkilöt takaisin päätöksentekoon.

Kotimaa 21.04.2020 17:39
Kittilän kunnantalo.
Kittilän kunnantalo. © Otto Ponto

Korkein hallinto-oikeus (KHO) palautti tiistaina 21. huhtikuuta antamallaan päätöksellä Kittilän kunnan luottamushenkilöt takaisin päätöksentekoon. Päätös astui voimaan välittömästi.

Kesäkuussa 2018 valtiovarainministeriö pidätti tilapäisesti luottamustehtäviensä hoitamisesta kaikkiaan 20 luottamushenkilöä, joita vastaan oli lokakuussa 2017 nostettu syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisvyyhdissä. Ministeriön mukaan pidättämispäätöksen tuli olla voimassa lainvoimaisten tuomioiden antamiseen saakka.

Nyt antamassaan päätöksessä KHO katsoo, että valtiovarainministeriöllä oli pidättämisajankohtana perusteet päätökselleen – ja ministeriön menettely oli lainmukainen.

KHO katsoo, että kun Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kesäkuussa 2019 kumosi kunnan ja yksittäisten luottamushenkilöiden valituksen jälkeen kymmenen luottamushenkilön hyllytyksen, näin ei olisi tullut tehdä. Pidättämisperusteet olivat voimassa vielä tuolloinkin käräjäoikeuskäsittelyn ollessa kesken.

Nyt antamaansa päätöstä KHO perusteli viime kädessä oikeudenkäyntien kestolla.

— näissä olosuhteissa asiassa on kunnallisen itsehallinnon suojan näkökulmasta otettava huomioon myös se aikajänne, jota luottamustoimesta pidättäminen koskee. – – -Vireillä olevan rikosoikeudenkäynnin kestoa ei tällä hetkellä voida täsmällisesti arvioida. Käräjäoikeuden tuomion johdosta muuttuneissa olosuhteissa hallinnollisen turvaamistoimenpiteen jatkaminen koko oikeudenkäynnin ajan voi tällöin muodostua suhteellisuusperiaatteen valossa kunnallisen itsehallinnon suojan ja luottamushenkilöiden aseman kannalta kohtuuttomaksi.

 

Kesäkuussa 2019 Lapin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä luottamushenkilöitä vastaan. Tuomio ei ole lainvoimainen. Asian käsittely jatkuu Rovaniemen hovioikeudessa syksyllä 2020.

Lisäksi heinäkuussa 2019 ja helmikuussa 2020 useita Kittilän luottamushenkilöitä vastaan nostettiin  uusia virkarikossyytteitä.

KHO:lle tekemässään valituksessa Kittilän kunta kyseenalaisti kuntalain niin sanottujen Lex Kittilä-säännösten perustuslainmukaisuuden ja lain soveltamisen ”taannehtivasti” edellisen valtuustokauden päätöksiä koskeneisiin syytteisiin.

KHO katsoi väitteet perusteettomiksi. Oikeuden mukaan lakia voitiin soveltaa edellisellä valtuustokaudella tehtyjen tekojen perusteella.

Jo hallinto-oikeus oli hylännyt muut kunnan esittämät väitteet useista menettelyvirheistä. KHO piti hallinto-oikeuden päätöksen tältä osin voimassa.

 

Oikeuden mukaan ministeriöllä oli siis perusteet luottamushenkilöiden pidättämiseen arvioidessaan, että pidättäminen oli ”kuntalain 109 a §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla ollut välttämätöntä kunnan päätöksenteon saattamiseksi lain mukaiseksi sekä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi”.

KHO:n mukaan muuttuneiden olosuhteiden – muun muassa käräjäoikeuden vapauttavan tuomion – vuoksi pidättämisen jatkaminen ei ole enää ”välttämätöntä” kuntalain kyseisessä pykälässä tarkoitetulla tavalla.

 

Lex Kittilää on sovellettu nyt ensimmäisen kerran, ja KHO on antanut ratkaisunsa. Millainen prosessi nyt on nähty?

”KHO:n perusviesti on se, että Lex Kittilä on sovellettavaa oikeutta ja valtiovarainministeriön päätös oli kaikilta osin lainmukainen päätös, eikä KHO:lla ollut siinä mitään huomautettavaa”, hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää sanoo.

Hän luonnehtii KHO:n päätöstä hyvin perustelluksi.

Mäenpään mukaan KHO arvioi antamassaan ratkaisussa nimenomaan turvaamistoimen kestoa. Oikeudenkäynnit jatkunevat vielä vuosien ajan.

”Korkein oikeus todennäköisesti sanoo rikosasiassa viimeisen sanan noin kolmen vuoden kuluttua. Nyt KHO katsoi, että pidättämistoimien jatkaminen ei ole enää välttämätöntä, kun otetaan huomioon kunnallisen itsehallinnon nauttima vahva suoja. On aivan vakiintunutta oikeuskäytäntöä, että pidättämistoimen kestoa pitää arvioida  oikeusprosessien kestäessä”, Mäenpää sanoo.

Sisältö