Kaupungit hurahtivat sähköisiin potkulautoihin, jotka kestävät vain viikkoja – HSL panostaa lähes 500 000 euroa pilottiin

Uutisanalyysi: HSL innostui sähköpotkulaudoista, vaikka lautojen heikkouksiin on jo törmätty ainakin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Kotimaa 9.4.2019 12:20
TIER- ja VOI -sähköpotkulautoja Helsingissä huhtikuussa 2019.
TIER- ja VOI -sähköpotkulautoja Helsingissä huhtikuussa 2019. © MARTTI KAINULAINEN / Lehtikuva

Äkkiseltään idea voi kuulostaa hyvältä. Lisätään kaupunkilaisten mahdollisuuksia liikkua sähkökäyttöisillä potkulaudoilla ja säästetään aikaa sekä ympäristöä.

Helsingin seudun liikenne (HSL) suunnittelee avaavansa 50 potkulauta-asemaa Helsinkiin pääsiäisen tienoilla. Sähköisten potkulautojen käyttöönottoa on suunniteltu myös Espoossa, Vantaalla ja ainakin Tampereella.

HSL:n potkulautainnostus liittyy IdeaLab-kilpailuun, jossa se jakoi miljoona euroa liikkumisen kokeiluihin.

Pilottikisan voitti syksyllä 2018 stratup-yritys Samocat Sharing, joka tekee nyt HSL:n kanssa yhteistyötä.

”Ehkä tämä inspiroi ihmisiä potkaisemaan itsensä tukka hulmuten kesäiltaan – ja jättämään auton useammin kotiin”, HSL kirjoitti tiedotteessaan.

Samocat ei ole kuitenkaan ensimmäinen sähköpotkulautayritys Suomessa. Kevään 2019 aikana Helsinkiin ovat rantautuneet myös ruotsalainen VOI ja saksalainen TIER.

VOI ja TIER ovat tuoneet Helsingin kaduille noin 300 sähköpotkulautaa. Ne toimivat ilman kiinteitä asemia, ja laudan voi jättää mihin tahansa julkiselle paikalle. Vapaan potkulaudan löytää kännykkään ladattavan sovelluksen avulla.

 

Sähkökäyttöiset potkulaudat eivät ole kuitenkaan liikenteen ekoteko. Lautojen käyttöikä on hyvin lyhyt, vain viikoista muutamiin kuukausiin. Käytön jälkeen niistä tulee metalliromua ja akkujätettä.

Esimerkiksi ruotsalainen VOI myöntää ongelman.

VOI:n viestintäjohtajan Kristina Nilssonin mukaan kehitystyö on vasta alussa. Tarkoitus on, että jokaisen uuden mallin elinikä on pidempi kuin edellisten.

”Olemme sitoutuneet lisäämään kestävyyttä jokaisen uuden mallin kohdalla”, Nilsson vastaa sähköpostitse.

Sähköpotkulautojen lyhytikäisyydestä on uutisoitu aiemmin muun muassa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, joissa lautoja on otettu käyttöön useissa kaupungeissa.

Esimerkiksi Louisvillessä Kentuckyssä laudoista saatava data analysoitiin. Kävi ilmi, että yhden potkulaudan keskimääräisen elinikä oli 28,8 päivää. Vain seitsemän sähköistä potkulautaa 129:stä kesti yli 60 päivää. Yhdellä laudalla kuljettiin keskimäärin vain 260 kilometriä.

Ruotsalaismedia SVT puolestaan uutisoi, että VOI:n palveluja käyttäneiden tietoja vuoti julki keväällä 2019. Noin sadantuhannen asiakkaan nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite päätyivät verkkoon kaikkien nähtäville. Ruotsissa on kritisoitu myös potkulautojen turvallisuutta.

 

HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen kertoo, että HSL:n potkulautapilotti käynnistyy pääsiäisenä ja se päättyy lokakuussa 2019. HSL tuo testattavaksi 300 potkulautaa, joista puolet on sähkökäyttöisiä.

Mikä on sähkökäyttöisen potkulaudan ”elinkaari”, eli kauanko akku ja lauta kestävät kovassa kulutuksessa?

”Tietojemme mukaan muutaman vuoden.”

SK:n selvitysten ja tietojen mukaan sähköpotkulaudat ovat lyhytikäisiä. Onko HSL ottanut tämän huomioon?

”Kyse on kokeilusta, jonka tuloksia arvioidaan pilotin päätteeksi.”

Paljonko HSL budjetoi rahaa sähköpotkulautoihin?

”HSL maksaa Samocat Sharingille 476 000 euroa reilun puolen vuoden mittaisen pilotin toteutuksesta.”

Miksi sähköpotkulaudat halutaan osaksi kaupunkien joukkoliikennettä?

”Potkulaudat ovat olleet maailmalla suosittuja. Potkulauta on helppo ja päästötön kulkutapa.”

Sähkökäyttöiset laudat on tarkoitettu lyhyisiin siirtymiin (noin kilometrin). Eikö olisi parempi tukea ja kannustaa ihmisiä kävelemään?

”Kannustamme ihmisiä myös kävelemään. HSL edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja terveellisiä kulkutapoja yksin omalla autolla kulkemiseen verrattuna.”

Sähköpotkulautoja on otettu käyttöön ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Oletteko kysyneet kokemuksia muualta?

”Mitään tutkimusta emme ole tehneet, mutta asemattomissa potkulaudoissa näyttää olevan sekä hyviä että huonoja puolia.”

”Asemattomien palveluiden ongelma on, että lautoja lojuu siellä sun täällä ja niistä voi tulla eräänlainen ympäristöongelma.”

 

Sen lisäksi, että sähköpotkulautaan liittyy ympäristöongelmia, sen käyttäminen voi tulla suhteellisen kalliiksi. Esimerkiksi ruotsalainen VOI vuokraa potkulautaansa euron hintaan, jonka jälkeen käytöstä veloitetaan 25 senttiä minuutilta.

Kymmenen minuutin matka maksaa siis aloitusmaksun jälkeen 2,5 euroa. Tällaiset lyhyet siirtymät voi kulkea jalan ihan ilmaiseksi, eikä turhaa metalli- ja akkuromua synny.

Suuri osa sähköpotkulaudoista valmistetaan halpatyövoimaa käyttävissä maissa, kuten Kiinassa. Halvimmat laudat maksavat kaupassa noin sata euroa. Markkinoilla on myös kestäviä ja laadukkaita lautoja, joiden hinta voi olla tuhannen euron paikkeilla. Sellaisia ei Helsingin katujen varsilla ainakaan toistaiseksi ole.