Kansanedustajat provosoivat – pitäisikö median vaieta, kun Hakkarainen ja Hirvisaari avaavat suunsa?

Kotimaa 24.9.2013 08:34

Yhden kansanedustajan blogimerkinnän mukaan muslimit odottavat Suomessa vain käskyä pyhään sotaan, toinen pitää maahanmuuttajaryhmien ”geneettisenä piirteenä” laiskuutta ja kolmas haluaisi lievennyksiä lakiin, joka kieltää kansanryhmää vastaan kiihottamisen.

Kansanedustajien kirjoituksilla on monta yhteistä tekijää. Ne on julkaistu alkuvuoden aikana, ja ne kaikki ovat tulleet perussuomalaisten kansanedustajien kynästä.

Yksittäisissä avauksissa ei ole ollut vähään aikaan mitään uutta, mutta yhdessä ne ovat vähitellen muuttaneet suomalaista keskustelukulttuuria.

Viestinnän ammattilaiset ja maahanmuuttotutkijat sanovat, ettei vielä viisi vuotta sitten kansanedustajilta olisi voinut odottaa vastaavia keskustelunavauksia. Ja nyt nuoret poliitikonalut seuraavat perässä.

”Kokoomusnuoret haluavat ottaa osan maahanmuuttajakriitikoiden suosiosta omimalla aloitteen, joka poistaisi laista kiihottamisen kansanryhmää vastaan”, sanoo rasismia Suomessa tutkinut Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen.

Hölmöimmät kommentit eivät saa palstatilaa

Poliitikoiden maahanmuuttokriittiset kirjoittelut ovat lisääntyneet siinä määrin, että eri mediatalot ovat joutuneet miettimään, milloin ne uutisoivat poliitikoiden ulostuloista.

Esimerkiksi Turun Sanomat ei uutisoinut Teuvo Hakkaraisen (ps) kirjoitusta islamin luonteesta, vaikka kansanedustaja totesi maahanmuuttajien ”elävän sosiaaliturvalla” ja ”enenevässä määrin syyllistyvän rikoksiin” kuten ”joukkoraiskauksiin”.

Aamulehdessä kirjoitusta käsiteltiin pienellä yhden ja Helsingin Sanomissa kahden palstan uutisella.

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo, että lehti jättää julkaisematta kaikista hölmöimmät kommentit. ”Julkaisemme maahanmuuttoa käsitteleviä tekstejä, kun niissä on jotakin uutta asiasisältöä.”

Jokisen mukaan Hakkaraisen maahanmuuttajia koskevissa kyseenalaisissa kommenteissa ei ole mitään uutta.

Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio ja Yleisradion uutispäätoimittaja Jouni Kemppainen toteavat, että uutiskynnys maahanmuuttokriittisissä ulostuloissa on noussut.

”Jos samat edustajat toistuvasti lähestyvät tätä aihepiiriä argumenteilla, jotka eivät saa tukevaa vastakaikua, ulostulot kärsivät inflaatiosta”, Kemppainen sanoo.

Sekä Jokinen että Vainio pitävät kuitenkin ongelmallisena, että kansanedustajien ulostulot jäävät välillä uutisoimatta. Äänestäjien oikeusturva kärsii, kun media ei välitä, millaisia mielipiteitä poliitikot esittävät.

Missä keskustelu maahanmuuttajien syrjäytymisestä?

Media ei ole ainoana ongelmissa räväköiden ulostulojen kanssa, vaan myös maltillinen keskustelu maahanmuuttopolitiikan ongelmista kieriskelee henkitoreissaan. Tätä mieltä ovat päätoimittajat Jokinen ja Vainio sekä professori Puuronen, vaikka keskustelulle maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta olisi tilausta.

Puuronen nostaa ongelmista esiin maahanmuuttajien syrjäytymisen, josta keskustelu on ollut jo pitkään vinoutunutta.

”Kun 1980-luvulla Suomeen tulivat näkyvät maahanmuuttajaryhmät ja lama koetteli 1990-luvun alussa, tehtiin yksinkertaistuksia, että ongelmat johtuvat maahanmuuttajista.”

Puurosen mukaan maahanmuuttajia syyllistävää keskustelua on lietsottu myös tietoisesti. Kun vielä 1990-luvun alussa syyllistävimmin puhuivat pienet äärioikeistolaiset liikkeet, vuosituhannen vaihduttua aloitteen ottivat käsiinsä ”halla-aholaiset” poliitikot, joista osa on noussut nyt eduskuntaan.

Esimerkiksi kansanedustaja James Hirvisaari (ps) on kirjoittanut yhteisöpalvelu Twitterissä, ettei hän halua Suomeen maahanmuuttajaryhmiä, joiden ”geneettisiin ominaispiirteisiin ei kuulu ahkeruus”.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) teki puolestaan viime perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen 500 syyrialaispakolaisen vastaanottamisesta Suomeen, koska ”tulijoilla ei ole valmiuksia sijoittua työmarkkinoille”.

Puurosen mukaan keskustelussa tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajien lisäksi yhteiskunnan rakenteisiin. Esimerkiksi hän mainitsee maahanmuuttajien kantaväestöä korkeamman työttömyyden.

”Onko työttömyyden syynä se, ettei ole työpaikkoja? Vai onko työttömyyden syynä se, että työttömät ovat laiskoja ja saamattomia?” Puuronen kysyy.

Esitutkinta Hirvisaaren nettikirjoittelusta?

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan valtakunnansyyttäjä pohtii parhaillaan, pitääkö Päijät-Hämeen poliisin käynnistää jälleen esitutkinta Hirvisaaren nettikirjoittelusta.

Maahanmuuttokriitikot ovat jakaneet päätoimittajien ja Puurosen huolen siitä, ettei maahanmuutosta ja -politiikasta voida keskustella. Heidän mukaansa esteenä ovat nykyiset lait, jotka kieltävät uskonrauhan rikkomisen ja kiihottamisen kansanryhmää vastaan.

Kansanedustaja Halla-aho on tehnyt lakialoitteen, joka sallisi jatkossa muun muassa ”levittää tietoa, mielipiteitä tai kirjoituksia”, joilla panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää esimerkiksi uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella.

Kokoomusnuoret poistaisivat myös kohdan, jonka mukaan on muun muassa kiellettyä yllyttää toisia väkivaltaan vähemmistöjä kohtaan.

Kriitikoista muun muassa Halla-aho ja Hirvisaari sanovat, että syyttäjä ja oikeusistuimet tulkitsevat lakia mielivaltaisesti. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on toista mieltä.

”Maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa voi arvostella muutenkin kuin kertomalla, että tämä maahanmuuttajaryhmä on geneettisesti epäkelpo”, Kalske toteaa.

Sananvapausasioissa syyteoikeus on ainoastaan valtakunnansyyttäjällä ja työnjaon takia kaikki tapaukset tulevat Kalskeen käsiteltäväksi. Hänen mukaansa syytteitä ei ole nostettu niin sanotuissa rajatapauksissa, jolloin on ollut epäselvää, ylittyykö syytekynnys vai ei. Tämä näkyy myös Valtakunnansyyttäjänviraston tilastoissa.

Vuodesta 2010 lähtien valtakunnansyyttäjä on nostanut 16 syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja kaikki syytteet ovat johtaneet tuomioon.

Kansalaisten kanteluista 31 tapauksessa on tehty joko esitutkinnan keskeyttämis- tai syyttämättäjättämispäätös.

Vähemmistöt vaarassa?

Kalske pitää vastenmielisenä sitä, että poliitikot ovat alkaneet kalastella kansalaisten suosiota vähemmistöjä solvaavilla kirjoituksilla.

Muun muassa kansanedustaja Hakkarainen on ilmoittanut julkisuudessa, että hän haluaa perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi ensi vuoden toukokuussa.

Hakkarainen kuitenkin kiistää, että hänen kirjoituksellaan islamin luoteesta ja vaaliehdokkuudellaan olisi mitään yhteyttä.

”Islam-kirjoitus oli suoraa palautetta kansalaisilta”, Hakkarainen kertoo.

Kalskeen mukaan maahanmuuttajia vastaan kohdistetut kirjoitukset lisäävät tarvetta laille, joka kieltää kiihottamisen kansanryhmää vastaan.

Lain tarkoituksena on suojata vähemmistöjä enemmistön ylilyöntejä vastaan ja siksi se on sijoitettu rikoslain lukuun, jossa käsitellään sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.

”Jos kiihottavia puheenvuoroja käytetään poliittisen suosion kalasteluun, voidaan ajatella, että vähemmistöt ovat vaarassa”, Kalske sanoo.

Suomessa tehtiin tuoreimman Poliisin viharikosselvityksen mukaan toissa vuonna 788 rikosilmoitusta, joissa rikoksen taustalla epäiltiin olevan rasistinen motiivi.

Lähes 80 prosentissa tapauksissa epäilty oli Suomen kansalainen ja uhri vähemmistöryhmään kuuluva. Hieman alle joka toinen epäilyistä tapauksista koski pahoinpitelyä.

”Jos puheiden tasolla vallitsee pitkälle levinnyt käsitys, että tummaihoiset syövät meidän sosiaaliturvaa, se voi heijastua käytännön elämässä vihanpurkauksiin”, Kalske arvioi.

Hirvisaari: Media keskittyy ”keksittyihin kohuihin”

Kansanedustaja Hirvisaari on puhunut pitkään maahanmuuttoasioiden hyssyttelemisestä sosiaalisessa mediassa. Hänen mielestään asioista pitäisi puhua mediassa niiden oikeilla nimillä.

”Räikeimmät esimerkit ovat maahanmuuton ongelmat, joiden mainitseminen saattaa tuoda Suomessa rikossyytteen”, Hirvisaari toteaa.

Sen sijaan mediassa Hirvisaaren mukaan kiinnitetään huomiota ”keksittyihin kohuihin” kuten ”hihamerkkifarssiin”.

Median pitääkin Hirvisaaren mukaan muuttua. Osaltaan sen vuoksi hän ehdotti viime perjantaina kirjallisessa kysymyksessään asunto- ja viestintäministeri Pia Viitaselle (sd), että kohdat monikulttuurisuudesta poistettaisiin Yleisradiota koskevasta laista.

Hirvisaari ei ole kuitenkaan jäänyt odottamaan muutosta, vaan hän on myös aloittanut ”siedätyshoidon, niin ettei median tarvitsisi pöyristyä valheellisista kohuista”.

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar (sd) ei jaa Hirvisaaren käsitystä siitä, että suomalaiset tarvitsisivat siedätyshoitoa. Razmyar sanoo, että kovat puheenvuorot väestöryhmistä luovat kuulumattomuuden tunnetta etenkin toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajissa.

”Kun nuorten muutenkin on vaikeaa saada jalansijaa yhteiskunnassa, tällaiset puheet eivät auta pysymään yhteiskunnassa mukana.”

Razmyar kirjoitti Hakkaraisen kirjoitukseen islamin luonteesta vastineen, koska hän koki eduskunnan työyhteisön jäsenenä tulleensa loukatuksi.

Kirjoittelun jälkeen Razmyar ja Hakkarainen puhuivat puhelimessa, jolloin Hakkarainen totesi, ettei hän tarkoittanut viestiä henkilökohtaiseksi loukkaukseksi.

Hakkarainen tosin puhuu edelleen haastattelussa, että Suomeen tulevista maahanmuuttajista ”suurin osa on ukkoja”, joista osa on lähtömaassaan ympärileikannut ja raiskannut naisia. Ja: ”Todennäköisesti jatkavat täällä, kun katsotaan raiskaustilastoja. Iso osa heistä on ulkomaalaistaustaisia.”

Razmyarin mukaan viestiä oli vaikea olla ottamatta henkilökohtaisesti, sillä Hakkarainen puhuu suuresta joukosta muslimeja.

”Hän kertoo miljoonista länsimaihin virtaavista muslimeista, jotka odottavat täällä kutsua jihadiin eli taisteluun islamin vihollisia vastaan. Minun isäni ja veljenikin ovat näitä ukkoja.”

Kansanedustaja Jussi Halla-aho ei vastannut Suomen Kuvalehden soittopyyntöihin.

Juttu julkaistu 24.9. klo 11.34, juttua täsmennetty 27.9. klo 17.34 termien osalta: Lähes 80 prosentissa rasistisissa rikosepäilyssä tekijänä on Suomen kansalainen, ei kantasuomalainen, kuten jutussa aiemmin mainittiin.