Kallis paukku: Sote- ja maakuntauudistukseen on kulunut jo yli 200 miljoonaa euroa – Valuuko työ hukkaan?

Valtaosa rahoituksesta on käytetty maakuntien liitoissa uudistuksen esivalmistelutehtäviin ja ICT-hankkeisiin.

Juha Sipilä
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti pyysi valtiovarainministeriöltä tietoja sote- ja maakuntauudistukseen käytetyistä rahoista.

Suomen historian suurimman hallinnollisen uudistuksen valmisteluun on myönnetty vuosina 2017–2019 määrärahoja noin 460 miljoonaa euroa. Helmikuussa 2019 näistä määrärahoista on käytetty noin 200 miljoonaa euroa.

Valtaosa rahoituksesta on käytetty maakuntien liitoissa uudistuksen esivalmistelutehtäviin ja ICT-hankkeisiin. Maakunnissa on työskennellyt sote- ja maakuntauudistuksen parissa ainakin 800 ihmistä.

Suomen Kuvalehden tekemän sote-selvityksen (juttu julkaistu marraskuussa 2017) mukaan sote- ja maakuntauudistus aiheutti kustannuksia myös vuosina 2015 ja 2016. Eri selvityksiin, tutkimuksiin ja kuntien toteuttamiin valmistelutöihin kului parissa vuodessa noin 20 miljoonaa euroa.

Lisäksi maakuntien tarvitsemien digitalisaatio- ja ICT-palveluiden toteuttamiseksi on pääomitettu maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy:tä siirtämällä yhtiöön valtion osakeomistuksia noin 30 miljoonan euron arvosta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on myös varannut valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 200 miljoonaa euroa. Lopulliset päätökset valinnanvapauspilottien toteuttamisesta riippuvat siitä, meneekö sote-uudistus läpi eduskunnassa.

 

Sote-uudistusta on yritetty saada valmiiksi eri hallitusten toimesta jo vuodesta 2006 alkaen. Nyt lakipaketti on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka pitäisi saada laki eteenpäin eduskuntaan vajaassa viikossa. Muutoksia lakipakettiin pitäisi tehdä parikymmentä.

Isoin haaste on uudistuksen valinnanvapausjärjestelmä, joka toisi yksityiset palveluntuottajat julkisten rinnalle perusterveydenhuollossa.

Valinnanvapausmallista on annettu kolme perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Niissä kaikissa on todettu mallin olevan tavalla tai toisella ongelmallisia perustuslain kannalta.

Lisäksi valinnanvapausmalli saattaa olla myös ristiriidassa EU:n kilpailuoikeuden kanssa, mutta hallitus ei ole suostunut tekemään EU-notifiointia.

Poliittisesti sote on jo hyvin lähellä kaatua.

Hallituspuolue sinisten kansanedustajat Vesa-Matti Saarakkala, Pentti Oinonen ja Martti Mölsä kertoivat 25. helmikuuta, etteivät he enää kannata hallituksen sote-esitystä. Se on jäänyt vielä epäselväksi, miten Saarakkala, Oinonen ja Mölsä äänestävät, jos lakikokonaisuus etenee eduskuntaan.

Aiemmin kielteisestä sote-kannastaan ovat ilmoittaneet Elina Lepomäki (kok), Susanna Koski (kok) Harry Harkimo (LiikeNyt) ja Paavo Väyrynen (tl).