Jalkapalloilijoiden oudot äkkikuolemat – Huippu-urheilija ei aina tiedä sydänsairaudestaan

Veikkausliigan seurojen pitää tarkastaa pelaajan sydän ja verenkiertoelimistö vuosittain.
Kotimaa 27.5.2016 13:00

Patrick Ekeng kuoli sydänkohtaukseen Bukarestissa 6. toukokuuta 2016. © AP / Lehtikuva

Kolme nuorta ammattijalkapalloilijaa eri puolilla maailmaa on kuollut äkillisesti toukokuun 2016 aikana sydämen pettäessä.

Esimerkiksi kamerunilaishyökkääjä Patrick Ekeng, 26, lyyhistyi kentälle kesken televisioidun Romanian pääsarjaottelun 6. toukokuuta.

Yhteensä ainakin 40 jalkapalloilijaa on kuollut 2000-luvun aikana eri puolilla maailmaa sydänperäisten syiden vuoksi, suurin osa heistä on ollut 18–28-vuotiaita.

Äkkikuolemat ovat johtuneet kovan fyysisen rasituksen ja sydänsairauden yhteisvaikutuksesta. Sydänsairaus on ollut usein perinnöllinen, synnynnäinen ja piilevä.

Sydänsairaudet eivät välttämättä oireile tai oireita ei osata yhdistää sydämestä johtuviksi. Huippukuntoinen urheilija on usein täysin tietämätön tilanteestaan.

Ensimmäinen merkki sydänsairaudesta voi olla äkkikuolema.

Euroopan jalkapallo liiton Uefan alaisissa sarjoissa pelaavat pelaajat on velvoitettu käymään vuosittain kattavissa sydänterveydellisissä tutkimuksissa.

On kuitenkin tiedossa tapauksia, jossa seurat ovat laiminlyöneet pelaajien terveystarkastuksia.

”Suomessa Uefan sarjoissa pelanneet seurat ovat noudattaneet Uefan kardiologisia ohjeita hyvin, ja olen muun muassa itse tehnyt usealle seuralle Uefan ohjeistamia sydäntutkimuksia”, sanoo HIFK:n miesten Veikkausliigajoukkueen lääkärinä toimiva kardiologi Kirsi Korpi.

”Tiedän, että maailmalla on ollut seuroja, jotka eivät näitä ohjeita ole noudattaneet.”

 

Suomessa Veikkausliigan seurat on velvoitettu Palloliiton liigalisenssimääräyksien mukaan tarkastamaan pelaajan sydämen ja verenkiertoelimistön tilanne vuosittain.

Lisäksi määräyksissä mainitaan, että pelaajalta on otettava ekg eli sydänfilmi ja hänelle on tehtävä sydämen ultraäänitutkimus, kun pelaaja liittyy edustusjoukkueeseen.

HIFK:ssa edustusjoukkueen pelaajalta otetaan ekg ja sydänäänet kuunnellaan tarkoin vuosittain. Mikäli tutkimuksissa ilmenee jotain poikkeavaa, pelaaja ohjataan tarkempiin jatkotutkimuksiin.

”Ammatikseen urheilevalta ekg on mielestäni hyvä ottaa muutaman vuoden välein. Ekg saattaa olla halpa henkivakuutus”, Korpi toteaa.

Liigalisenssimääräysten mukaisesti myös ultraäänitutkimuksista pidetään kiinni.

”Osalle pelaajista olen tehnyt henkilökohtaisesti ultraäänitutkimuksen, jos tarkastuksessa on ilmennyt jotain varmistettavaa.”

Lisäksi pelaajilta tarkastetaan aikaisemman ultraäänitutkimuksen lausunto, jos tutkimus on tehty jo aiemmin.

HIFK:ssa on tehty ultraäänitutkimuksia myös pelaajille, jotka ovat siirtyneet edustusjoukkueeseen toisesta seurasta.

Nykyiset määräykset pelaajien sydänterveydellisen tilanteen selvittämiseksi ja kontrolloimiseksi ovat Korven mukaan riittävät.

”Ekg ja ultraäänitutkimus ovat riittävät tutkimukset terveystarkastuksessa. Rutiininomaisesti muita testejä ei tarvita. Ensisijaisesti tarvitaan asiantuntevaa ekg:n tulkitsijaa ja sydänäänten kuuntelijaa.”

Suomessa on käytössä Euroopan kardiologisen seuran ohjeistus siitä, miten estää urheilijan äkkikuolema.

 

Sydänsairaudet voidaan jakaa sydämen rakenteellisiin poikkeamiin ja sydämen sähköisen toimintaan liittyviin niin sanottuihin johtumishäiriöihin.

Nuorten alle 35-vuotiaiden urheilijoiden sydämenpysähdysten takaa löytyy usein rakenteellinen sydänlihassairaus eli kardiomyopatia.

”Erityisesti hypertrofinen kardiomyopatia eli perinnöllinen sydänlihasta paksuntava sydänlihassairaus on hyvin yleinen”, Korpi kertoo.

Sydänlihaksen paksuntuessa sydämen verenvirtauksen häiriintyy ja riski vakaville rytmihäiriöille kasvaa.

Muun muassa Kamerunin maajoukkuehyökkääjä Marc-Vivien Foén sekä unkarilaispelaaja Miklós Fehérin äkkikuolemien syyksi paljastui kyseinen sydänsairaus.

 

Varhainen sepelvaltimotauti ja sepelvaltimoiden poikkeavuudet sekä sydänlihastulehdus ovat myös nuorten urheilijoiden yleisimpien sydänperäisten kuolinsyiden joukossa.

Yli 35-vuotiailla sepelvaltimotaudin esiintyvyys väestössä kasvaa selvästi, mikä selittää puolestaan vanhempien veteraaniurheilijoiden äkkikuolemia.

”Esimerkiksi sydänlihastulehdus on myös suomalaisia urheilijoita uhkaava vaara. Liian usein harjoitellaan kipeänä tai toipilaana”, Korpi sanoo.

Sydämen sähköisen toiminnan poikkeavuuksista sydämen kammioperäiset tiheälyöntisyyskohtaukset ovat erityisen vaarallisia, koska sydämen kyky pumpata verta elimistöön heikkenee dramaattisesti.

 

Mahdollinen dopingin käyttö jalkapalloilijoiden äkkikuolemien taustalla voi myös aiheuttaa äkkikuoleman, vaikka dopingin käyttöä ei ole urheilijoiden kuolinsyytutkimuksissa juuri mainittu.

Suomessa jalkapallon pelaajia on viime vuosina testattu runsaasti ja dopingista kiinni jääneitä on ollut erittäin vähän, sanoo kardiologi Kirsi Korpi.

”Olen tehnyt sydäntutkimuksia Suomessa jalkapalloilijoille yli viiden vuoden ajan. Missään vaiheessa minulle ei ole jäänyt vaikutelmaa, että suomalaisessa ammattijalkapalloilussa dopingia käytettäisiin.”

Anabolisten steroidien käyttö on kuitenkin maailmalla kasvussa. Niiden käytön haitalliset vaikutukset sydänterveyteen on laajalti tiedossa.

”Yleisesti tiedämme, että anabolisten steroidien käyttö vaikuttaa sydänlihaksen seinämien paksuuntumiseen ja tätä kautta sydämen sähköiseen toimintaan aiheuttaen kuolemaankin johtavia rytmihäiriöitä.”

Anabolisia steroideja käyttävien verisuonet tukkii haitallinen LDL-kolesteroli. Veren kokonaiskolesteroli myös nousee merkittävästi, ja sydäninfarktin riski kasvaa.

 

Veikkausliigan otteluissa pelaajien sydäntapahtumiin ja elvytystilanteisiin on varauduttu asianmukaisesti.

Esimerkiksi Sonera Stadiumilla on pukukoppien läheisyydessä defibrillaattori. Kyseessä on laite, jolla sydämen rytmi pyritään palauttamaan normaaliksi mahdollisimman nopeasti.

”Minulla on defibrillaattori mukanani kaikissa otteluissa. Henkilökohtainen lääkintälaukkuni sisältää myös elvytykseen tarkoitettuja lääkkeitä”, Korpi kertoo.

Nopeat ja ammattitaitoiset elvytystoimet pelastivat kongolaistaustaisen valioliigapelaaja Fabrice Muamban hengen, kun hän sai sydänsairaudesta johtuvan sydänkohtauksen kesken Englannin cupin ottelun vuonna 2012.

Muamballe asennettiin tapauksen jälkeen sydämentahdistin. Hän ei enää voi kilpaurheilla.

 

Urheilu itsessään ei ole vaarallista, mutta voimakas fyysinen rasitus yhdistettynä urheilijan piilevään sydänsairauteen voi olla tappava yhdistelmä.

Lajikohtaiset erot urheilijoiden sydänperäisten äkkikuolemien suhteen ovat pieniä. Jalkapalloilijoiden kuolemat korostuvat, koska laji on suosittua kaikkialla maailmassa ja media seuraa sitä herkeämättä.

Valtaosa menehtyneistä pelaajista on ollut miehiä. Kovaa harjoittelevien miespelaajien määrä on moninkertainen naispelaajien määrään verrattuna, mikäs selittää sukupuolieron äkkikuolematilastoissa.

Urheilijan etnisellä taustalla on myös merkitystä sydänsairauksien esiintyvyyteen.

”Afrikkalaisilla on todettu olevan enemmän hypertrofista kardiomyopatiaa väestössä kuin valkoihoisilla”, Korpi sanoo.

Sydänperäisen äkkikuoleman ilmaantuvuus on väestössä keskimäärin 50–100 tapausta 100 000 henkilöä kohti, urheilijoilla keskimäärin vain 0,5–2,5 tapausta 100 000 henkilöä kohti.