Herlin pani tuulemaan – Tampereen yliopisto myönsi antaneensa väärää tietoa rehtorihausta, konsultti pimittää osaa asiakirjoista
Osa asiakirjoista on yhä kateissa, sillä rekrytointikonsultti ei suostu luovuttamaan niitä yliopistolle. Yliopisto selvittää mahdollisuutta vaatia asiakirjoja oikeuden kautta.
Tampereen yliopiston rehtorin valintaan liittyvä sotku saa uusia kierroksia.
Yliopisto on muuttanut aikaisempaa linjaustaan ja luovuttanut Suomen Kuvalehdelle hallussaan olevat rekrytointiin liittyvät asiakirjat.
Osa asiakirjoista jää yhä pimentoon. Yliopiston riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Emilia Katajajuuri kertoo, että rehtorin valinnassa käytetty rekrytointikonsultti on kieltäytynyt antamasta asiakirjoja yliopistolle.
Huhtikuussa 2018 päättyneessä hakuprosessissa valittiin rehtori kolmen korkeakoulun yhdistymisen myötä syntyneeseen uuteen Tampereen yliopistoon. Rehtoriksi valikoitui Luonnonvarakeskuksen toimitusjohtaja Mari Walls.
Suomen Kuvalehti uutisoi helmikuussa 2020, että yliopisto oli pimittänyt suurimman osan hakuun liittyneistä asiakirjoista.
Tuolloin yliopistosta kerrottiin, että jäljellä oli vain yhden hakijan hakemus, hakuprosessia kuvaava taulukkoasiakirja, hakuilmoitus, lista valinnan tekemiseen osallistuneista henkilöistä sekä pöytäkirja yliopiston hallituksen päätöskokouksesta.
Yliopistosta selitettiin, että osa hakemuksista oli rekrytointikonsultin hallussa ja muita puuttuvia asiakirjoja ei ollut saatavilla, koska hakijat olivat vetäneet hakemuksensa pois kesken prosessin.
Jutunteon yhteydessä ilmeni, että henkilöstöjohtaja Hanna Rinne oli itse ohjeistanut ainakin yhtä hakijaa vetämään hakemuksensa pois, jotta tiedot hakijasta eivät tulisi julki.
Julkisoikeuden professorin Olli Mäenpää kommentoi tuolloin, että Tampereen yliopiston on noudatettava julkisuuslakia.
”Yliopistolla on ollut velvollisuus kirjata se hakemus, kun se on tullut yliopistolle. Ei yliopisto voi sitä pois lähettää, tuhota tai muuta sellaista, koska sen pitää huolehtia tiedonhallinnasta”, hän sanoi.
Uutisoinnin jälkeen Tampereen yliopiston nykyisen hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin kommentoi yliopiston toimintaa suorasukaisesti Suomen Kuvalehdelle.
”Jos tällaisia tulee ilmi lisää, hallituksen on pakko perehtyä niihin ja korjata ongelmat. Se on meidän jossain määrin epäkiitollinen tehtävämme. Meidän tehtävämmehän olisi kehittää yliopistoa. Nyt vanhojen sotkujen korjaamiseen menee aika paljon aikaa.”
Yliopistosta kerrotaan nyt, että Herlin käynnisti asiakirjojen pimittämisestä selvityksen. Sen seurauksena yliopistolta löytyi suuri määrä uusia asiakirjoja.
Asiakirjojen perusteella Tampereen yliopiston rehtorin tehtävään oli ehdolla ainakin 23 henkilöä, joiden hakemukset ja ansioluettelot yliopistolla on ollut hallussaan. Nämä asiakirjat on nyt luovutettu SK:lle.
Hakijoista 19 oli hakenut tehtävään itse ja loput neljä tulivat rekrytointikonsultin kautta. Rehtoriksi valittu Mari Walls oli yksi näistä neljästä.
Wallsin lisäksi tehtävään olivat ehdolla muun muassa silloinen eläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander ja korkeakoulujen yhdistymistä eli Tampere3-hanketta johtanut Anna-Kaisa Ikonen.
Ikonen on Tampereen entinen pormestari ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja.
Hakijoiden joukossa oli myös akateemisessa maailmassa meritoituneita hakijoita, kuten Sibelius-Akatemian entinen dekaani Tuomas Auvinen ja Tampereen yliopiston silloinen vararehtori Seppo Parkkila.
Helmikuussa 2020 yliopiston henkilöstöjohtaja Rinne ja lakimies Elina Kautto perustelivat SK:lle asiakirjojen puuttumista muun muassa sillä, että hakijat olivat vetäneet hakemuksensa pois. Nyt luovutetuista asiakirjoista selviää, että todellisuudessa 23 rehtorikandidaatista vain neljä oli vetänyt hakemuksensa pois.
Henkilöstöjohtaja Rinne ei enää halua kommentoida asiaa. Hänen mukaansa kommentointivastuu on siirretty riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Katajajuurelle.
Katajajuuri pahoittelee aikaisempaa virheellistä kommentointia sähköpostitse.
”Lausunnon taustalla on yliopiston henkilöstöhallinnossa tapahtunut väärinymmärrys. Rehtorinhakuun liittyviä asiakirjoja ei ole aikanaan oikealla tavalla arkistoitu. Asiakirjapyyntöjen myötä olemme nyt takautuvasti saattaneet asian kuntoon.”
Osa rekrytointiin liittyvistä, julkisuuslain piirissä olevista asiaskirjoista on rekrytointikonsulttina toimineen kansainvälisen Heidrick & Struggles -yhtiön hallussa. Katajajuuren mukaan konsultti ei ole luovuttanut asiakirjoja yliopistolle.
”Hakuprosessissa mukana ollut suorahakukonsultti on kieltäytynyt luovuttamasta hallussaan olevaa aineistoa. Tampereen yliopistolla ei ole valitettavasti listausta näistä aineistoista”, Katajajuuri kirjoittaa.
Toisin sanoen edes yliopistolla ei edes tiedetä, mitä kaikkia asiakirjoja rehtorin hakuun liittyen on olemassa.
Julkisoikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan yliopiston velvollisuus on huolehtia, että konsulttisopimuksia tehtäessä viranomaisen velvollisuudet täyttyvät.
”Yliopiston tai minkä tahansa viranomaisen pitää konsulttisopimuksia tehdessään huolehtia, että velvoitteet tulevat huomioiduksi. Eli pitää olla klausuuli siitä, että julkisuuslakia noudatetaan. Mutta voisin kuvitella, että Tampereen yliopisto ei ole sellaista sopimukseen ottanut.”
Yliopiston riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Katajajuuri myöntää, että toimeksianto ei täyttänyt asiakirjojen julkisuusvaatimusta. Hän katsoo, että konsultin hallussa olevat asiakirjat ovat julkisuuslain piirissä.
”Julkisuuslain mukaan konsultin hallussa oleva materiaali on viranomaisen asiakirjoja siitäkin huolimatta, että konsultti ja viranomainen olisivat sopineet asiasta eri tavalla. Yliopisto haluaa toimia kaikin tavoin oikein myös julkisuuslain osalta, joten tämä periaate puoltaisi mahdollisia jatkotoimia. Viime kädessä voimme harkita, onko asiakirjoja mahdollista hakea oikeusteitse. Yliopisto selvittää tätä mahdollisuutta ja selvitystyö on vielä kesken”, Katajajuuri kirjoittaa.
Heidrick & Struggles -yhtiön edustaja ei vastannut toimituksen yhteydenottoihin.