Hussein Al-Taee kertoo, miksi irakilaiset nuoret miehet pettyivät Suomessa sydänjuuriaan myöten

CMI:n asiantuntija tiesi jo puoli vuotta sitten, että pakolaiset virtaavat Eurooppaan.
Hän 12.12.2015 18:30

Al-Taeeta on kehuttu kiinnostavista ja terävistä Isis-analyyseistä. © Ari Heinonen

Kohta Pariisin terrori-iskujen jälkeen MTV:n kymppiuutisiin istahti katsojille tuntematon Irak-asiantuntija, joka pureutui äärijärjestö Isisiin ”puhtaan pragmaattisesti ja kiihkottomasti”.

Noilla sanoilla Hussein Al-Taee kuvailee omaa esiintymistään. Hän on 32-vuotias Suomen ja Irakin kansalainen, joka on työskennellyt vuoden Martti Ahtisaaren konfliktinratkaisujärjestössä Crisis Management Initiativessa eli CMI:ssa.

Al-Taee on saanut kuluvana syksynä kehuja viisaista ajatuksistaan, toisenlaisista näkemyksistään ja terävistä analyyseistään, kuten:

Pariisin iskut olivat Isisin hätähuuto. Isis on heikentynyt valtaamillaan alueillaan Syyriassa ja Irakissa. Uusien jäsenten rekrytointi olisi helpompaa, jos eurooppalaiset pelästyisivät, sulkisivat rajansa ja syyttäisivät turvapaikanhakijoita terrorismista.

Ruokaprotestit Suomen vastaanottokeskuksissa eivät kielineet kiittämättömyydestä, kuten suomalaiset luulivat. Irakilaiset nuoret miehet olivat kuvitelleet Euroopan paratiisiksi ja pettyivät sydänjuuriaan myöten, kun heidän unelmansa särkyi.

Suomalaisten epäonnistunut polttopulloisku vastaanottokeskukseen kirvoitti häneltä vain lyhyen Facebook-kommentin: Terveisiä Ouluun: Pelaatte Isisin pussiin.

Hussein Al-Taee haluaa pohtia syitä ja seurauksia, ei selitellä oireita.

Hän istuu CMI:ssä Helsingin Etelärannassa, yllään tummat housut ja paita. Kun hän puhuu Irakista ja Isisistä, tunteet väistyvät. Hänellä ei ole varaa ärsyyntyä, kahdesta syystä:

”Olen huolissani kotimaastani Suomesta. Minun tehtäväni on analyysilläni ja käytökselläni löytää puhtaasti kiihkoton kanta siihen, miten tunnelman kiristymisestä päästään yli rikkomatta suomalaista yhteiskuntaa.”

Ja toinen, vielä tärkeämpi tavoite: ”Haluan, että jokainen irakilainen tuntee olevansa turvassa ja pitää itseään yhtä arvokkaana ihmisenä kuin ketä tahansa vastaantulijaa.”

Sillä Al-Taee tietää, mistä puhuu.

 

Oli tammikuu 1991, kello kuusi aamulla. Seitsemänvuotias Hussein Al-Taee kiipesi auton avolavalle kotikaupungissaan Najafissa Irakissa. Häntä kauhistutti. Avolavalla oli paljon verta, sillä isä oli kuljettanut koko yön haavoittuneita sotilaita kenttäsairaaloihin.

Irakissa kuohui, ja isä Asaad Al-Taee oli hengenvaarassa.

Hussein Al-Taee ei tiennyt, että isä toimi salaisessa maanalaisessa vastarintaliikkeessä, joka vastusti presidentti Saddam Husseinin hallintoa. Isä oli istunut yhdeksän vuotta vankilassa, viimeksi pahamaineisessa Abu Ghraibissa.

Vastarintaliike oli alakynnessä. Kansannousu ei onnistuisi, eikä pääkaupunki Bagdadia vallattaisi. Asaad Al-Taee kokosi perheensä ja lähti ajamaan kohti Saudi-Arabiaa, sillä hän pelkäsi, että kaupunkiin iskettäisiin kemiallisilla aseilla.

Mutta saudit olivat sulkeneet rajansa. Irakilaisilta tie oli tukossa.

Irakin armeija lähestyi. Hussein Al-Taee erotti Irakin helikopterit aavikon yllä.

Silloin YK:n helikopteri laskeutui pakolaisten keskelle, toi ruokaa ja vilttejä. Asaad Al-Taee kävi ranskalaisen majurin rinnuksiin, osoitti aavikolle ja sanoi: ”Kuluu tunti, ja he tappavat meidät kaikki. Auta meitä, vakuuta saudit, jotta pääsemme rajan yli.”

Majuri otti satelliittipuhelimensa. Kohta saudien maastoautot, järeät Hummerit, väistyivät pakolaisten edestä. Tuhannet irakilaiset juoksivat rajan yli.

Al-Taeen perhe, vanhemmat ja viisi lasta, olivat selviytyneet.

 

Hussein Al-Taee vastaa arabiaksi. On marraskuu 2015, ja puhelu CMI:n toimistoon tulee vastaanottokeskuksesta. Irakilainen turvapaikanhakija tarvitsee asianajajan ja tulkin. Al-Taee lupaa auttaa. ”En voi katsoa sivusta”, hän toteaa.

Hän tiesi jo puoli vuotta sitten, että pakolaiset virtaavat Eurooppaan.

Sen päätteleminen oli helppoa, sillä rahat YK:n pakolaisleireillä loppuivat. Turkki ei enää halunnut toimia esteenä tiellä Eurooppaan vaan päästi miljoona pakolaista rajansa yli.

Vielä kahdeksan miljoonaa pakolaista voi tulla, Al-Taee sanoo.

Hän ottaa paperia ja piirtää. Tuossa on Turkki, joka haluaa EU:n jäseneksi. Mutta enää se ei tarvitse jäsenyyttä, sillä se voi saada EU:n edut, kuten vapaan liikkuvuuden, ilman sen velvoitteita. ”Turkki sanoo Euroopalle, että jos ette tottele, pakolaisia tulee.”

Sen jälkeen hän piirtää Saksan ja Suomen. Liittokansleri Angela Merkel ja pääministeri Juha Sipilä toivottivat pakolaiset tervetulleeksi. Arvatkaa, miltä se kuulostaa irakilaisista ja syyrialaisista, joiden poliittinen järjestelmä ei tarjoa toivoa paremmasta elämästä, Al-Taee kysyy.

Ihmissalakuljetus Eurooppaan lisääntyi räjähdysmäisesti. Pakomatkan hinta laski 15 000 eurosta 3 000 euroon. Al-Taee tapasi irakilaisen, joka tuli Suomeen 300 eurolla.

”Salakuljettajien ei tarvitse markkinoida. Eurooppa teki sen.”

Al-Taee sanoo, että hän näkee aina mahdollisuuksia. Niitä on nytkin. Pakolaisleirien oloja on parannettava ja haavoittuvimmat ihmiset saatava turvaan leireiltä. Salakuljetus on estettävä lähtömaissa. ”Kyllä toreilla näkee, kenelle myydään pelastusliivejä.”

Lisäksi EU:n on selkeytettävä, ketkä ovat tervetulleita sen alueelle.

 

Sitä päivämäärää Hussein Al-Taee ei unohda: 4. marraskuuta 1993.

Hänellä oli yllään t-paita, kun hän saapui Valkeakoskelle. Oli pimeää ja lumetonta, hiljaista. Isä Asaad Al-Taee oli halunnut perheensä kiintiöpakolaisiksi Suomeen, joka on turvallinen, opetukseltaan paras ja jossa voi olla poliittisesti aktiivinen.

Isä halusi jatkaa oppositiotyötään, jotta Irakin hallinto muuttuisi. Se onnistuisi parhaiten pääkaupunkiseudulla, ja siksi Al-Taeet muuttivat Vantaalle.

Hussein Al-Taeesta kasvoi ”irakilainen, jolla on suomalainen identiteetti”.

Hän valmistui ylioppilaaksi 20-vuotiaana, vuonna 2003. Yhdysvaltojen johtama liittouma oli juuri syrjäyttänyt Saddam Husseinin, ja isä palasi Irakiin. Hussein, vanhin poika, kantaisi vastuun isänsä yrityksestä, itämaisten elintarvikkeiden kaupasta Espoossa.

Mutta Hussein Al-Taee halusi opiskella automaatiotekniikkaa. Hän ajatteli, että siitä olisi hyötyä tulevaisuuden Irakissa.

Sinne hän palaisi. Hän ajatteli Irakia joka päivä.

Automaatiotekniikka ei kuitenkaan tuntunut omalta alalta. Al-Taee lopetti isänsä yrityksen ja opiskeli liiketaloutta Suomessa, sitten kansainvälisiä suhteita Britanniassa. Irakissa hän kävi usein, sillä isästä oli tullut Najafin maakunnan kuvernööri.

Väkivaltaa Irakissa oli paljon, turvajärjestelyt mittavat. Asaad ja Hussein Al-Taee joutuivat valepoliisin väijytykseen mutta selvisivät vammoitta.

Hussein Al-Taee työskenteli satunnaisesti kansainvälisille järjestöille Irakissa. Suomessa hän avusti Irakin-suurlähettilästä. Hän pääsi Irakin diplomaattikoulutukseen mutta jatkoi kauppatieteiden ja kansainvälisen politiikan opintojaan Varsovan yliopistossa.

Isä oli aloittanut Irakin suurlähettiläänä Puolassa.

Syksyllä 2014 Hussein Al-Taeen puhelin soi. CMI alkaisi ratkoa Irakin konfliktia ja tarvitsi maan politiikkaa tuntevan työntekijän.

 

Al-Taeelta kysytään usein Isisistä. Hän ottaa esimerkiksi Irakissa toimivan Isisin, jonka jäsenistä yhdeksän kymmenestä on irakilaisia.

Hän piirtää paperille ympyrän. Puolet Irakin Isisistä on ”liikkumavaraa” eli ihmisiä, jotka järjestö on pakottanut riveihinsä. Siivu toisesta puolikkaasta tavoittelee parempaa elämää, ja toinen siivu on Irakin aiempaa hallintoa, joka haluaa poliittista valtaa.

Isis tarjoaa aatteen, valtaa ja turvaa, Al-Taee sanoo.

Isis on vain yksi äärijärjestö muiden joukossa, tosin strategisempi kuin muut. Isisillä on ydinalue eli kalifaatti, joka tarjoaa unelman eheästä valtiosta, jossa jokaisella on oikeus hyvään elämään. Sillä houkutellaan uusia jäseniä.

Isis on heikko. Uusi hätähuuto on juuri tullut.

Al-Taee päättelee niin, sillä hän seuraa uutisia Mosulista, Irakista.

Isis pelkää sisäistä vastarintaa ja höllensi siksi verojen keräämistä kalifaattinsa kahdeksalta miljoonalta asukkaalta. Isisin johdon perheet on siirretty turvaan Irakin ja Syyrian rajalle.

Viestinnän salausjärjestelmä on muutettu, autosaattueista lähes luovuttu. Asevarastot on siirretty kouluihin, öljytankit vaihdettu pienempiin. Isis varautuu iskuihin ja tietää, että Yhdysvaltojen johtama liittouma pyrkii sulkemaan sen rahahanat, Al-Taee sanoo.

Jopa puolet Isisin tuloista tulee veroista ja tullimaksuista. Mutta kohta kalifaatin asukkaat kääntävät kelkkansa Isisiä vastaan, Al-Taee arvioi, ja silloin terroristeilla pitää olla pakotie.

Isis pitää heikentää puoliksi asein, puoliksi diplomatialla ja poliittisella työllä. Huoltoreitit Syyrian ja Irakin välillä on katkaistava. Pommitusten pitää olla täsmäiskuja, sillä jos siviiliuhreja tulee, ”Isisin fanit” heräävät ja radikalisoituvat.

Isisillä on noin 30 000 palkallista sotilasta. Maahyökkäykseen riittävät Isisiä vastustavat paikalliset sotilaat, joita on satojatuhansia. Jos liittouma lähettää maajoukkoja alueelle, se tulkitaan invaasioksi. Silloin Isis vahvistuu ja uusia äärijärjestöjä syntyy.

Isisiä ei voi nujertaa, sillä aatetta ei voi tappaa, Al-Taee sanoo. Mutta ihmiset voi vakuuttaa siitä, että Isis ei ole heidän pelastajansa.

 

Vielä minä asun Irakissa, Hussein Al-Taee sanoo.

Hän viettää siellä työnsä vuoksi viikon kuukaudesta. Silloin hän kuuntelee irakilaisia, kuten oppositiota, hallintoa, kansalaisia ja järjestöjä, ja rakentaa analyysiään. Hän pitää itseään ”puhtaasti analyytikkona” ja konfliktinratkaisun ammattilaisena.

Hänen identiteettinsä pohjautuu osaksi profeetta Muhammedin sanoihin, jotka sopivat myös suomalaisille: ”Jumala armahtaa ihmisen, joka tekee työn kunnolla loppuun asti”.

Al-Taee tekee kovasti työtä. Sen hän oppi isältään. Isä oli aikoinaan oppositiossa, ja siksi Hussein Al-Taee pystyy samastumaan työssään siihen, mitä oppositio haluaa. Hän sanoo olevansa kutsumusammatissa, koska voi työllään auttaa muita.

Yhtäkkiä hän muistaa sen, kuinka YK:n sotilaat kävivät auttamassa Rafhan pakolaisleirillä ja pelasivat jalkapalloa hänenkin, yhdeksänvuotiaan, kanssa.

Al-Taee iloitsi siitä, että hänen puolellaan oli jokin isompi voima kuin Saddam Hussein. YK voisi auttaa. Auttaminen antaa toiselle sen tunteen, ettei tarvitse pelätä, hän ajatteli ja päätti, että siinä olisi hänen elämäntehtävänsä.