Ykkösiä ja nollia

Elias Ahonen kokosi bitcoin-tarinat kirjaksi – ja samastui etunimikaimaansa Lönnrotiin.

Hän 05.02.2021 06:00
Teksti Tommi Melender Kuvat Jonne Räsänen
Elias Ahonen keräilee kryptokolikoita. Kahdeksassa vuodessa tämän kolikon arvo on tuhatkertaistunut.
Elias Ahonen keräilee kryptokolikoita. Kahdeksassa vuodessa tämän kolikon arvo on tuhatkertaistunut.

Pari päivää haastattelun jälkeen tulee sähköposti: ”Haluan tosiaan selventää, että en ole anarkisti tai muutenkaan äärimielinen.”

Ei Elias Ahosta päällisin puolin sellaiseksi luulisikaan. Hän on siisti, hyväkäytöksinen nuori mies. Sellainen, josta vanhempi väki saattaisi sanoa: ”Siinä pojassa on yritystä.”

Teini-iässä Ahonen kierteli kamera kaulassa vanhainkodeissa ottamassa asukeista yhteisvalokuvia. Niillä hän hankki ensimmäiset tienestinsä. Täysi-ikäiseksi tultuaan Ahonen avasi ensi töikseen osaketilin ja piti sitä ”todella tärkeänä juttuna”. Yrittäminen ja sijoittaminen ovat verissä.

Anarkistiseen ajatusmaailmaan Ahonen kytkeytyy kryptovaluuttojen kautta. Hän kiinnostui bitcoinista kahdeksan vuotta sitten ja uppoutui valuutan ympärille syntyneisiin alakulttuureihin.

Bitcoinin perustajien filosofia tiivistyy anarkisti Sterlin Lujanin sanoissa: ”Bitcoin toimii katalyyttina rauhanomaiselle vapaudelle ja anarkialle. Se luotiin vastaliikkeenä korruptoituneille hallituksille ja rahamaailman instituutioille.”

Vapaana verkossa liikkuvaa sähköistä valuuttaa eivät ohjaile keskuspankit, vaan sen taustalla vaikuttaa lukemattomien tietokoneiden maailmalaajuinen vertaisverkko. Bitcoinin liikkeet kirjautuvat julkiseen tilikirjaan eli lohkoketjuun.

Palavasieluisimmat kryptofriikit ovat elätelleet haaveita lohkoketjun ympärille rakentuvasta uudesta maailmanjärjestyksestä. Ahonen ei pidä kulttihenkisyyttä itselleen luontevana, mutta ymmärtää anarkististen näkökulmien vetovoiman.

”Olen matkustellut paljon ja asunut monessa maassa. Minua ei ihmetytä, että jossain ihmiset kokevat valtiovallan viholliseksi. Suomalaiseen yhteiskuntaan anarkistiset mallit eivät sovellu lainkaan”, Ahonen sanoo.

Kahdentoista vuoden historiansa aikana bitcoin on levinnyt muihinkin vaihtoehtoporukoihin.

Yhdysvalloissa se vetää puoleensa oikean laidan väkeä, joka pitää omistamista pyhänä ja verotusta ryöstönä. Ennen he täyttivät kassakaappinsa kullalla ja rakensivat taloihinsa bunkkerit. Nyt he hakevat bitcoineista suojaa liittovaltion mielivallalta.

”Kovat arvonnousut ovat toki houkutelleet bitcoiniin myös perinteisiä sijoittajia. He eivät välitä ideologioista, vaan haluavat tehdä rahaa.”

 

KUKA

Elias Ahonen

Ikä:

26

Syntymäpaikka:

Helsinki

Kotipaikka:

Turku

Koulutus:

yhteiskuntatieteiden kandidaatti Kanadasta

Työ:

kirjailija, konsultti, journalisti

Perhe:

sisko ja äiti Kanadassa, isä ja isovanhemmat Suomessa

Harrastukset:

luonnossa mietiskely, matkustelu

Ahonen kaivaa pussistaan kolikoita ja levittää ne pöydälle. Vaikka bitcoin on puhtaasti digitaalinen, sitä voi ostaa myös fyysiseen muotoon pakattuna.

Numismaatikkona Ahosta kiinnostavat kryptokolikot. Hän julkaisi viisi vuotta sitten Matthew Ripponin kanssa niitä käsittelevän teoksen Physical Bitcoins and Crypto-Currencies. Fyysiset bitcoinit ovat kuriositeetteja, mutta Ahosen mukaan niillä voi havainnollistaa kryptovaluutan toimintaa.

Kolikon klaavapuolella on tarra, josta näkyy bitcointiliin viittaava numerosarja. Tarran alta paljastuu salasana. Vanhoilla termeillä ajateltuna tarran numerosarja vastaa pankkiholvin numeroa ja salasana lokeron avainta.

Salasana täytyy pitää muistissa, koska ilman sitä lokeroa ei voi avata. Amerikkalainen koodari Stefan Thomas kertoi hiljattain unohtaneensa salasanan tilille, joka sisältää bitcoineja 200 miljoonan euron arvosta.

”Salasanoja ei voi perinteiseen tapaan palauttaa, koska bitcoin on hajautettu systeemi. Mikään valtio tai instanssi ei voi määrätä avaamaan tiliä”, Ahonen sanoo.

Kryptokolikoiden lisäksi Ahonen keräilee bitcoiniin liittyviä tarinoita. Niitä käsittelee hänen tuore kirjansa Blockland. Sitä kirjoittaessaan Ahonen samastui etunimikaimaansa Lönnrotiin, joka koosti suomalaisista kansanrunoista Kalevalan.

Blocklandin prologissa Ahonen kertoo kryptovaluuttojen historian myytin muodossa korkealentoisella kuvallisella kielellä. Varsinaiset kirjan luvut laskeutuvat arkielämän tasolle liikkuessaan pimeän verkon huumekaupasta ja virtuaalivarkauksista bitcoinien louhintaan ja kryptovaluuttojen liikkeelle laskemiseen.

”Halusin kirjoittaa nämä tarinat kirjaksi, etteivät ne pääse unohtumaan.”

Moni perinteinen sijoittaja on rinnastanut bitcoinin 1600-luvun tulppaanimaniaan. Yhdestä sipulista saatettiin maksaa enemmän kuin talosta.

Taloustieteen nobelisti Robert Shiller luonnehtii teoksessaan Narrative Economics bitcoinin tarinallista vetovoimaa poikkeukselliseksi.

Bitcoinissa on mysteerin hohdetta, koska valuutan kehittäjä Satoshi Nakamoto on salaperäinen hahmo, jonka henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa. Valuutan anarkistinen henki ja sen taustalla vaikuttavat monimutkaiset matemaattiset mallit luovat tunteen vihkiytyneiden joukkoon kuulumisesta. Eikä unohtaa sovi inhimilliseen ahneuteen vetoavaa mahdollisuutta tienata bitcoineilla rikkauksia.

Shillerin mukaan bitcoinin suosio perustuu kehämäiseen kaavaan: ihmiset kiinnostuvat siitä, koska toiset ihmiset ovat kiinnostuneet siitä. Sama kaava selittää myös huimat arvonnousut. Sijoittajat ovat valmiit maksamaan bitcoinista paljon, koska uskovat toisten sijoittajien maksavan siitä paljon.

Mitään fundamentaalista arvoa bitcoinilla ei ole, se on vain verkossa liikkuvia ykkösiä ja nollia.

Osakkeista saa osinkoja, velkapapereista korkotuottoja ja kiinteistöistä vuokratuottoja. Bitcoin ei tarjoa minkäänlaista kassavirtaa, mahdolliset tuotot ovat puhdasta arvonnousua. Jos sijoittajat päättäisivät jonain päivänä, etteivät halua omistaa bitcoineja, sen arvo romahtaisi saman tien.

Vanhan koulukunnan sijoittajat ovat rinnastaneet bitcoinhuuman 1600-luvun tulppaanimaniaan, jolloin yhdestä sipulista saatettiin maksaa enemmän kuin talosta. Tulppaanimanian jälkeen sijoittajille jäi sentään tulppaanit käteen, arvonsa menettäneistä bitcoineista ei jäisi mitään.

Koronapandemia antoi tuoreimmat todisteet bitcoinin heilahteluherkkyydestä. Valuutan arvo vajosi viime keväänä alle 6 000 dollariin, mutta kääntyi sitten jyrkkään nousuun ja rikkoi tammikuussa 30 000 dollarin haamurajan.

Ensimmäisen vaihdon bitcoinista viralliseen valuuttaan teki suomalainen Martti Malmi yksitoista vuotta sitten. Hän hankki 5 000 bitcoinilla viisi dollaria. Nykyhinnalla 5 000 bitcoinin arvo olisi 150 miljoonaa dollaria.

”Filosofisessa mielessä kaikki arvo on lopulta psykologista. Perinteinen rahakin on arvokasta vain niin kauan kuin uskomme siihen”, Ahonen sanoo.

Hän näkee bitcoinin eräänlaisena virtuaalisena kultana. Molempia luonnehtii niukkuus, sillä kultaa on maaperässä vain rajallinen määrä, eikä bitcoinejakaan voi lukkoon lyödyn koodin vuoksi olla 21 miljoonaa enempää. Nykylaskelmilla määrä täyttyy vuoden 2140 tienoilla.

”Perinteisiä valuuttoja on ainakin teoriassa mahdollisuus laskea liikkeelle vaikka kuinka paljon.”

 

Maaliskuussa Suomeen palannut Ahonen opiskelee Turussa oikeustieteen maisteriksi.

Maaliskuussa Suomeen palannut Ahonen opiskelee Turussa oikeustieteen maisteriksi.

Elias Ahosen on ollut aina vaikea vastata, mistä on kotoisin. Euroopassa hän matkustaa Suomen passilla ja muualla maailmassa yleensä Kanadan passilla.

Varhaiset vuotensa Ahonen vietti pääkaupunkiseudulla. Seitsemänvuotiaana hän muutti vanhempiensa ja siskonsa kanssa Kanadaan, kun musiikkiterapian professorina työskentelevä äiti sai viran Wilfrid Laurier -yliopistosta Ontariossa. Isä perusti kotileipomon, joka palveli Toronton alueen suomalaisyhteisöä.

Elias suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon samassa yliopistossa, jossa hänen äitinsä opettaa. Työskenneltyään lyhyen jakson mobiililaitevalmistaja Blackberryllä hän lähti seikkailemaan vieraille maille.

Hän teki hommia harjoittelijana liiketoiminnan konsulttiyhtiössä Etelä-Afrikan Johannesburgissa ja assistenttina Pohjois-Korean tutkimukseen erikoistuneessa laitoksessa Nanjingin yliopistossa Kiinassa.

Kiinassa Ahonen perusti vuonna 2017 muutaman liikekumppanin kanssa konsulttifirman, joka erikoistui uusiin liikkeelle laskettaviin kryptovaluuttoihin. ICO:t – kuten niitä sijoitusslangissa kutsutaan – avasivat yrityksille uudenlaisen väylän kerätä rahaa.

Ahonen sukelsi heti syvään päähän, kun päätyi kontaktiensa kautta tekemisiin silkkitiehankkeen ylimmän johdon kanssa. Silkkitien avulla Kiina rakentaa laiva-, tie- ja raideyhteyksiä eri puolille maailmaa ja vahvistaa samalla asemiaan taloudellisena ja poliittisena voimapesänä.

”Selitin, miten rahankeruu kryptovaluutoilla toimii. He kysyivät, paljonko on mahdollista kerätä ja vastasin, että tähän mennessä on kerätty parhaimmillaan satoja miljoonia dollareita”, Ahonen muistelee.

Polvet meinasivat notkahtaa, kun kiinalaiset halusivat tietää, voisiko rahaa kerätä 1 200 miljardia dollaria. Summa tuntui tähtitieteelliseltä. Ahonen vastasi, että teoriassa se voisi onnistua, jos mukaan saataisiin valtioita.

Ahonen työsti liikekumppaniensa kanssa suunnitelmat, mutta kun iso pyörä piti laittaa pyörimään, Kiinan keskuspankki tuli väliin ja sanoi pontevasti ei. Kryptovaluutat olivat liian epäilyttäviä.

 

Suurisuuntaisten hankkeiden kariuduttua Ahonen vetäytyi Thaimaahan viidakkosaarelle kirjoittamaan Blockland-kirjaa. Samalla hän mietti paikkaansa maailmassa.

”Olin Thaimaassa yhtä kaukana Suomesta ja Kanadasta. Aasiassa olisi ollut tarjolla kaikenlaisia mahdollisuuksia, mutta samalla tunsin, että pysyisin aina jotenkin ulkopuolisena, jos jäisin sinne”, Ahonen sanoo.

Synnyinmaanosa veti puoleensa. Ahonen lähti ensin Saksaan opiskelemaan taloustiedettä ja filosofiaa, mutta suuntasi koronan puhjettua Suomeen.

”Istuskelin maaliskuusta elokuuhun mökillä Parikkalassa ja nautin luonnon rauhasta. Tunsin, että sain kosketuksen juuriini.”

Nykyisin Ahonen asuu Turussa, jossa opiskelee englanninkielistä oikeustieteen maisterin tutkintoa. Opinnoissa painottuvat tietoyhteiskunnan kysymykset.

”Olen diginatiivi ja maailmankansalainen, joten tulevaisuus, jossa omaisuus on virtuaalista eikä minkään valtion hallinnan alaisena, tuntuu minulle sopivalta.”

Lainsäädäntö ei ole vielä murrosten tasalla. Lohkoketjut muodostavat Ahosen mielestä eräänlaisen luonnonvoiman, jopa virtuaalisen fysiikan.

Vanhassa, lohkoketjuja edeltävässä maailmassa, kaikki sivustot ja ohjelmat ovat jonkin inhimillisen tahon kontrollissa. Lohkoketjujen maailmassa ihmisyys ei ole enää etuoikeutettua, vaan tekoälyllä on rajattomat mahdollisuudet myllätä.

Kryptovaluutat ja lohkoketjut eivät siis välttämättä enteile anarkistien rauhanomaista onnelaa, vaan voivat enteillä myös dystopiaa, jossa tekoäly kaappaa vallan. Ahonen luonnehtii uhkakuvaa teoreettiseksi, mutta sellaisenakin se kuvastaa yhteiskunnallisen vallan rajallisuutta.

Sijoitusrintamalla Ahonen uskoo edelleen bitcoinien menestykseen, mutta ei laske elämäänsä valuutan varaan. Hän pyörittelee kädessään kolikkoa, jonka osti kahdeksan vuotta sitten 30 dollarilla. Nykyisin se maksaisi 30 000 dollaria. Omia sijoituksiaan Ahonen luonnehtii menestystarinaksi, mutta ei puhu tarkoista summista.

Tuottoja on mennyt myös sivu suun. Joitakin vuosia sitten Ahonen laittoi kymmenen euroa vasta liikkeelle laskettuun kryptovaluuttaan. Vuoden kuluttua sijoitus oli noussut 3 000–4 000 euron vaiheille. Kun kurssi kääntyi laskuun, Ahonen kotiutti voitot parin tonnin kohdalla.

”Jos olisin pitänyt sijoituksen kaksi vuotta pitempään, se olisi noussut kymmeneen miljoonaan euroon.”

Ahonen naureskelee sen oloisena, että on päässyt harmituksesta yli.

Sisältö