”Enää ei ole coolia polttaa tupakkaa eikä juoda” – Teineistä tuli nuhteettomia, eikä kukaan tiedä miksi

Nuorten tekemät varkaudet, koulukiusaaminen ja lintsaaminen vähenevät. Älypuhelimet saattavat tukea nuorten päihteettömyyttä.

nuoret
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Varasteleminen, vahingonteot ja humalassa ajaminen ovat puolittuneet neljässä vuodessa. Koulusta lintsaamisen määrä on sekin miltei puolittunut.

Neljä vuotta sitten 21 prosenttia nuorista kertoi kiusanneensa jotakuta koulussa vuoden aikana. Viime vuonna näin kertoi tehneensä enää 7 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston julkaisemasta tutkijatohtori Matti Näsin kyselystä Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016.

Niin nuorten tupakanpoltto kuin alkoholin humalajuominen ovat viime vuosina vähentyneet merkittävästi. Tupakan päivittäinen polttaminen on neljässä vuodessa puolittunut. Yhdeksäsluokkalaisista pojista enää 12 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia kertoi polttaneensa päivittäin kuukauden aikana.

”Muutos on ollut todella nopea”, sanoo tutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusseurasta. ”Enää ei ole yksinkertaisesti coolia polttaa tupakkaa eikä juoda.”

Erityisesti tupakanpoltosta ja väkivallan käytöstä saa nuorten keskuudessa nyt luuserin leiman.

”Asenne on, että vain tyhmät enää tekevät sellaista”, Myllyniemi sanoo.

Muutos näkyy katukuvassa – ja poliisin arjessa.

”Vielä viisi vuotta sitten nuoret kokoontuivat puistoihin ja rannoille juomaan ja juhlimaan. Se on vähentynyt paljon. Joissain paikoissa vielä juodaan juhlapäivinä, mutta tätä on harvakseltaan”, sanoo ylikomissario Jari Taponen Helsingin poliisista.

”Nuoret kyllä edelleen oleskelevat ostareilla ja asemilla – välillä äänekkäinäkin – mutta rikoksia ja häiriöitä he aiheuttavat selvästi vähemmän kuin ennen.”

Täysikokoinen kuva aukeaa klikkaamalla.

Kun juodaan vähemmän, myös tapellaan vähemmän. Vielä vuosituhannen alussa 14 prosenttia nuorista kertoi osallistuneensa tappeluun vuoden aikana. Viime vuonna luku oli seitsemän.

Nuoret kokeilevat rajojaan perinteisesti vapaa-ajallaan. Nyt vapaa-aikaa täyttää entistä enemmän virtuaalimaailma ja some. Kännykkä on siellä missä nuorikin – ostarilla, asemalla, kotona. Onko mahdollista, että kännykkä peräti rauhoittaisi nuoria?

”Voi olla että virtuaalimaailma tukee myös näitä myönteisiä asioita kuten päihteettömyyttä ja rikollisuuden vähenemistä. Mutta tätä kyllä pitäisi tutkia enemmän”, sanoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta.

Helsingin yliopiston kriminologian professori Janne Kivivuori sanoo, että sama muutos näkyy ruotsalais- ja tanskalaisnuorten keskuudessa.

”Rikosten määrä on jo 1990-luvulta vähentynyt – niin henki- kuin omaisuusrikosten. Puhutaan jo crime drop -ilmiöstä.”

Keskeinen selitys tälle löytyy Kivivuoren mukaan rikosten tehokkaammasta ennaltaehkäisystä. Yhä tiheämmässä olevat valvontakamerat, hälytyslaitteet ja vartijat merkitsevät nuorelle korkeampaa riskiä jäädä kiinni. Myymälävarkaudet taas ilmoitetaan yhä useammin poliisille.

Myös nuorten omat asenteet rikollisuutta kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi.

”Muutosta on selitetty muun muassa sillä, että yhteiskunnassa kilpailun kovetessa nuoret eivät halua rikosten aiheuttamia leimoja kuten rikosrekisteriä, jotka voisivat vaikeuttaa myöhempää pärjäämistä.”

Rikosten ennaltaehkäisyllä on myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Pojilla rikosuran ensimmäinen rikos on usein autovarkaus. Jos se jää ajonestolaitteiden takia tekemättä, voi myös seuraava rikos jäädä tekemättä.

Monikulttuurisuus on yhä useammalle arkea.

Selitystä haetaan myös kasvatuksesta. Nyt varttuu sukupolvi, jota ei ole enää fyysisesti kuritettu. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat nyt entistä empaattisempia ja solidaarisempia heikommassa asemassa olevia kohtaan.

Myös suvaitsevaisuus on nousussa. Esimerkiksi monikulttuurisuus on yhä useammalle arkea. Kaksi kolmesta pitää arvokkaana sitä, että Suomessa elää eri kulttuuritaustoista tulevia.

”Oman ystävän ihonväri merkitsee yhä vähemmän”, sanoo SPR:n nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää. ”Tämä on äärimmäisen myönteistä.”

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret.

”Näyttää siltä, että mitä enemmän naapurustossa on erilaisia ihmisiä, sitä luontevammin nuoret erilaisuuden kokevat”, Suurpää sanoo.

Myös globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos, raaka-aineiden loppuminen ja jatkuvan kasvun problematiikka puhuttavat suomalaisnuoria. 85 prosenttia nuorista pitää ilmastonmuutosta vakavana ihmisen aiheuttamana ongelmana.

Oman elämänsä nuoret kuitenkin kokevat entistä turvallisempana, sanoo Sami Myllyniemi.

”Kaiken riski- ja huolipuheen keskellä meillä kasvaa sukupolvi, joka on entistä huolettomampi ja luottavaisempi itsensä ja oman tulevaisuutensa suhteen.”