”Ei kai arabiaa täällä tarvitse” ­– Suomessa kielitaitoa arvostetaan vain juhlapuheissa

Suomesta tulee helposti vieraskielisen vahvin kieli. Akon Kulang lukee kirjoja suomeksi, mutta äidinkieli uhkaa unohtua.
Kotimaa 27.3.2017 20:20

Akon Kulang on juuri suorittanut viimeisen suomi toisena kielenä -kurssinsa ja hyvästellyt opettajansa Kristiina Laitanevan Helsingin yhteislyseon lukiossa. © Anni Koponen

Helsinkiläinen Akon Kulang hyvästelee luokan ovella suomi toisena kielenä -opettajansa. Kulang on juuri käynyt suullisessa tentissä ja saanut suoritettua lukio-opintojensa viimeisen s2-kurssin.

Sitä varten hän luki yli 400-sivuisen kirjan Kuin viimeistä päivää. Nyt on menossa jo seuraava suomenkielinen kirja.

Kulang on nyt käynyt Helsingin yhteislyseon lukiota kolme vuotta mutta aloittaa kirjoitukset vasta ensi syksynä.

”Kun olin ollut lukiossa vuoden, tiesin, että tarvitsen enemmän aikaa, kolme vuotta ei riitä.”

Yhä useampi maahanmuuttajataustainen nuori valitsee nykyisin peruskoulun jälkeen lukio-opinnot, ja moni heistä käyttää niihin enemmän kuin kolme vuotta. Keskeinen syy on keli: vaikka osaisi suomea sujuvastikin, lukuisten eri oppiaineiden omaksuminen suomeksi voi olla työlästä.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu