Ehdokas Paavo Väyrynen, miksi uskotte voittavanne presidentinvaalit?

Paavo Väyrynen
Teksti
Matti Simula
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Päivän neljäs tilaisuus. Paavo Väyrynen hoitaa esiintymisen keikkamuusikon rutiinilla. Paikkana Panelian seuratalo Eurassa. Kuva Ari Heinonen.

Rapaan tahriutunut Opel Insignia kaartaa Kokemäen vanhan yhteiskoulun pihaan. Vuokko Väyrynen nousee ratin takaa kuulaaseen syysaamuun. Toiselta puolen kömpii Paavo Väyrynen. Mies hymyilee ja napittaa puvuntakkiaan, kättelee vastaanottajansa.

Keskustan presidenttiehdokas on reissannut ympäri maata keväästä lähtien. Tahti on kiihtynyt syksyn mittaan. Väyrynen kiertää Suomea noin kuuden kunnan päivätahdilla. Hän aikoo vierailla suureelliseen tyyliinsä tasavallan kaikissa kunnissa ennen ensimmäistä äänestyskierrosta, joka pidetään 22. tammikuuta.

Presidentiksi pyrkivän Väyrysen urakka on vaikea, useimpien mielestä mahdoton. Mielipidemittaukset povaavat hänelle alle kymmenen prosentin kannatusta. Keskustan eduskuntavaaleissa kärsimä suurtappio ei helpota Väyrysen unelman täyttymistä. Edellisen hallituksen pääministeripuolue ajautui huhtikuun persumyrskyssä oppositioon.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä toiminut Väyrynen menetti jopa kansanedustajanpaikkansa.

Kokemäelle saapunut Väyrynen kampanjoi vihollisalueella. Satakunta oli eduskuntavaaleissa maan perussuomalaisin vaalipiiri. Timo Soinin puolue ylsi keskustan perinteisellä tukialueella 23, 7 prosentin ääniosuuteen. Perussuomalaiset saivat Satakunnassa kaksi kansanedustajanpaikkaa, keskustan edustajamäärä romahti kolmesta yhteen.

Entisen koulun juhlasaliin tulee myös kokemäkeläinen ex-kansanedustaja Juha Korkeaoja. Rennosti villapaitaan pukeutunut mies on yksi viime vaaleissa eduskunnasta pudonneista keskustalaisista. Maatalousministerinäkin toiminut Korkeaoja on kuin keskustan vaalitappiosta muistuttava satakuntalainen huutomerkki.

Väyrysen puhe henkii kaikkea muuta kuin tappiomielialaa. Se on täynnä itsevarmuutta ja itsekehua. Väyrynen tiivistää ohjelmansa kolmeen punktiin: Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden säilyttämiseen, henkisyyden, hengellisyyden ja yhteisöllisyyden puolustamiseen sekä eri yhteiskunta- ja väestöryhmien välisen oikeudenmukaisuuden lujittamiseen.

Kuulijoita on ajankohdasta, aamupäivästä, huolimatta suhteellisen paljon. Pääosa noin 70 paikallaolijasta on iäkästä väkeä, mutta takarivissä on myös kymmenkunta nuorta. Osa nuorista nuokkuu.

Filosofiaa ja kaupantekoa

Suomen EU- ja EMU-jäsenyyksiä aikoinaan vastustanut Väyrynen kilpailee eurokriittisten äänestäjien suosiosta Soinin kanssa. Hän mainitsee perussuomalaisten ehdokkaan nimen merkillepantavan harvoin. Väyrynen haluaa ehkä vähätellä Soinia tai ei halua muistuttaa kuulijoitaan koko miehen olemassaolosta.

Hän ikään kuin noudattaa muinaissuomalaisten uskomusta, jonka mukaan karhu-sanan mainitseminen manaa itse pedon paikalle. Juuri Timo-karhua Väyrynen ei nyt kaipaa.

Keskustan ehdokas rakentaa presidentinvaalista kolmen “vanhemman valtiomiehen”, itsensä sekä kokoomuksen Sauli Niinistön ja Sdp:n Paavo Lipposen välistä taistoa.

Niinistö on mielipidemittausten suosikki. Mittaukset ennakoivat kokoomuslaiselle jopa yli 50 prosentin kannatusta. Niinistön suosio ei Väyrystä hätkähdytä.

“Media arvuuttelee, valitaanko Niinistö presidentiksi jo ensimmäisellä vai vasta toisella äänestyskierroksella. Minun arvioni on, että häntä ei valita kummallakaan kierroksella.”

Kuulijat naurahtavat hyväksyvästi. Osa varmaan aidosti, osa ehkä siksi, että arvelee tässä kohdassa kuuluvan naurahtaa.

Väyrynen kehottaa väkeä epäsuorasti olemaan äänestämättä Soinia. Hänen mukaansa Soinin pääsy toiselle kierrokselle olisi juuri sitä, mitä kokoomuslaiset toivovat. Syy on Väyrysestä selvä: kokoomuslaiset pitävät Soinia helppona vastustajana.

Mutta Väyrynen vakuuttaa selviytyvänsä toiselle kierrokselle. Sen jälkeen hän väittää voittavansa “EU:n liittovaltiokehitystä ja Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavan, oikeistolaisen” Niinistön. Väyrynen uskoo voittonsa perustuvan keskustalaisilta, perussuomalaisilta ja vasemmistolaisilta saamaansa tukeen.

Eurokriisi toistuu Väyrysen puheessa. Mies muistuttaa, että Suomi siirtyi euroon Lipposen ollessa pääministerinä ja Niinistön hoitaessa valtiovarainministerin tehtäviä. Väyrysen mukaan Suomi otti yhteisvaluutan käyttöön perustuslain vastaisesti, ilman kansanäänestystä.

“Älykäs ihminen saattaa selviytyä tilanteesta, johon viisas ei edes joudu”, Väyrynen filosofoi. “Toivottavasti Lipposella ja Niinistöllä on nyt älykkyyttä viedä Suomi pois siitä kiipelistä, johon olemme euron myötä joutuneet.”

Kokenut puhuja hallitsee ajankäytön. Viimeinen kymmenminuuttinen kuluu kaupanteossa. Väyrynen rahoittaa kampanjaansa myymällä uusinta teostaan sekä toimittaja Johanna Korhosen hänestä kirjoittamaa kirjaa. Molempien hinta on 30 euroa. Maksuun sisältyy ehdokkaan nimikirjoitus.

Kataisen vasemmistohallitus

Kiertue jatkuu Raumalle. Pariskunta joutuu pysäyttämään hetkeksi autonsa etsiessään kulttuuritalo Posellia.

Väyrynen ottaa raumalaisyleisön rutiinilla. Puhuja ei tarvitse papereita. Hän seisoo keskitason mäkihyppääjän kulmikasta etunojaa muistuttavassa asennossa.

Kahdesti aiemminkin, vuosina 1988 ja 1994 presidenttiyttä tavoitellut Väyrynen muistelee mielellään ensimmäisiä presidentinvaalejaan. Väyrynen sijoittui kakkoseksi. Keskustalainen oppositiojohtaja onnistui voittamaan kokoomuksen ehdokkaan, pääministeri Harri Holkerin.

Väyrynen näkee yhtenevyyttä vuoden 1988 ja tämän päivän välillä. Hänestä kokoomuslaisen pääministerin Jyrki Kataisen hallitus muistuttaa Holkerin sinipunakabinettia. Väyrysen mielestä myös nykyhallitus “kallistuu vasemmalle”. Puolustusmenoihin tehtävät leikkaukset ovat hänestä yksi osoitus vasemmiston ja vihreiden vahvasta otteesta.

“Edellinen hallitus oli jopa valmis maanpuolustukseen tehtäviin lisäpanostuksiin. Tässä taloudellisessa tilanteessa siihen ei varmaan olisikaan varaa. Nyt mennään kuitenkin kokonaan toiseen suuntaan, mitä edellisen hallituksen aikana kaavailtiin.”

Yksi kuuntelijoista, Jukka Hovila on käynyt raumalaiseen tyyliin merellä. Tuomisina on ollut länsirannikon erikoisuuksia, vahvasti vitamiinipitoisia tyrnimarjoja. Hän lahjoittaa Väyryselle tyrnimehua. Juoma on pullotettu Napoleon-brandypulloon.

Hovila muistuttaa Vuokko Väyryselle vierailleensa Väyrysillä Keminmaalla vuonna 1989, jolloin hän reissasi Pohjois-Suomessa keskustapoliitikko Martti Puran kanssa.

Pura toimii tätä nykyä Hattulan kunnanjohtajana. Hattulalla ja Väyrysen seuraavalla vierailukohteella Eurajoella on ainakin yksi yhdistävä piirre. Molemmat ovat torjuneet seudullaan toteutetut kuntaliitokset. Hattula ei ole liittynyt Hämeenlinnaan eikä Eurajoki Raumaan.

Hallituksen kuntauudistuspolitiikka saa Väyrysen tuomion. Hän ei keksi perusteita, miksi kuntien rajat tulisi piirtää työssäkäyntialueiden mukaan. Keskustan ehdokas korostaa monien kokoomuksen ja Sdp:n kuntavaikuttajien vastustavan sinipunahallituksen “pakkoliitospolitiikkaa”.

Henna Virkkunen saattaa vielä polttaa näppinsä”, Väyrynen veikkaa kokoomuslaiseen kuntaministeriin viitaten.

Sopimus Kiviniemen kanssa

Eurajoen kunnalla on lihaksia menestyä itsenäisenä. Teollisuuden Voiman Olkiluodon-ydinreaktorit jauhavat paitsi sähköä valtakunnanverkkoon myös verotuloja Eurajoen kassaan.

Kunnantalolle kapuava Väyrynen ohittaa hulppean päiväkodin, jonka kaiteella kuivuu kurahaalareita. Peruspalvelut lienevät kunnossa.

Eurajoen kunnantalokin kielii vauraudesta. Osin kolmikerroksisessa, H-kirjaimen muotoisessa rakennuksessa on komea vesiveistos. Ja 700 hengen säteilysuoja.

Valtuustosaliin saapuu kolmisenkymmentä paikkakuntalaista. Väyrynen pitää Eurajoellakin tutun puheensa. Vitsit ovat totutuissa kohdissa, jopa äänenpainot toistavat itseään.

Eräs paikallaolija on halukas kuulemaan Väyrysen näkemyksen, miksi keskusta otti eduskuntavaaleissa pahasti “rökkiinsä”.

Sanavalmis ehdokas on yllättävästi hetken hiljaa. Lopulta hän kertoo sopineensa puheenjohtaja Mari Kiviniemen ja puoluesihteeri Timo Laanisen kanssa 8. syyskuuta, että “yritämme välttää keskustelua, joka synnyttää erimielisyyttä puolueessa”.

Tämän jälkeen Väyrynen lähtee kuitenkin listaamaan vaalitappion syitä. Ensinnäkin osa puoluejohdosta suhtautui myönteisesti sukupuolineutraaliin avioliittoon, puoluekokouksen kielteisestä kannasta välittämättä. Tappion syiksi hän lukee myös haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen sekä keskustan harjoittaman “kokoomuslaisen” alue- ja EU-politiikan.

Viittaus puoluejohdon horjahteluun suhteessa sukupuolineutraaliin avioliittoon on piikki Kiviniemelle. Keskustajohtaja sanoi vaalien alla hyväksyvänsä sukupuolineutraalit avioliitot sekä homo- ja lesboparien oikeuden ulkopuoliseen adoptioon.

Jätevesiasetuksen ja keskustalaisten toteuttaman alue- ja EU-politiikan kritiikki on tietysti moite koko puoluejohdolle. Koleeriseksi tahtopoliitikoksi itseään luonnehtiva mieshän oli tosin ministerinä hallituksessa, jonka politiikkaa hän nyt syyttää kokoomuslaisuudesta.

Paavon leiri kasvaa

Väyrysen mainitsema sopimus kampanjanaikaisista pelisäännöistä kuvaa erinomaisesti keskustan nykytilannetta. Ehdokas ja puoluejohto suhtautuvat toisiinsa varauksellisesti ja yrittävät nyt välttää erimielisyyksiä, pyrkivät sietämään toisiaan.

Kesällä 2010 valtaan noussut cityliberaali siipi, puheenjohtaja Kiviniemi ja puoluesihteeri Laaninen eivät olisi halunneet Väyrysestä presidenttiehdokasta. Puoluejohto yritti pitkin kesää epätoivoisesti etsiä hänelle vastaehdokasta jäsenäänestykseen. Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto jopa kirjoitti blogissaan elokuussa häpeävänsä Väyrysen jälkiviisautta ja populismia.

Väyrynen loukkaantui, kun puoluejohto ei ilmaissut kiitollisuuttaan kunniapuheenjohtajan valmiudesta uhrautua presidenttitaistoon.

Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaakin tulvi kesällä Väyrysen ehdokkuutta vastustaneita mielipidekirjoituksia. Muun muassa eduskuntaryhmän entinen pitkäaikainen ryhmäsihteeri Matti Piuhola ilmoitti, ettei aio äänestää Väyrystä. Hän sanoi tukevansa ensimmäisellä kierroksella vihreiden Pekka Haavistoa ja toisella Niinistöä.

Väyrysen kaatoyritykseen ei kuitenkaan löytynyt halukkaita. Ainakin Olli Rehn, Seppo Kääriäinen, Anneli Jäätteenmäki, Maria Kaisa Aula ja Jorma Ollila torjuivat puoluejohdon suostuttelut lähteä jäsenäänestykseen. Muitakin nimiä välähteli. Kiviniemi itsekään ei ollut halukas ehdokkaaksi.

Kun vastaehdokkaita ei siunaantunut, Väyrynen pääsi ehdokkaaksi ilman jäsenäänestystä.

“Epäilen, että muut eivät uskoneet pärjäävänsä presidentinvaaleissa”, Väyrynen letkauttaa.

“Vanha kunnon maalaisliittolais-keskustalainen, puolueen pelastaja”, luonnehtii eurajokelainen keskustavaikuttaja Heikki Vanha-Rauvola Väyrystä.

Kaikki keskustalaiset eivät suhtaudu vieläkään yhtä mutkattomasti puolueensa presidenttiehdokkaaseen. Suuri osa keskustalaisista aikoo äänestää mielipidemittausten mukaan jo ensimmäisellä kierroksella Niinistöä.

Moni Niinistöön hullaantuneista keskustalaisista siirtynee silti ennen ensimmäistä äänestyskierrosta omiensa pariin. Keskustassa on jo nyt aistittavissa tiettyä muodonmuutosta. Moni Väyrystä vieroksuva keskustalainen etsii syytä, jolla voisi rationaalisesti perustella siirtymistään Paavon leiriin.

Kaunisto on jo takkinsa kääntänyt. Varapuheenjohtaja motivoi uusväyrysläisyyttään 1990-luvun kokemuksilla, jolloin hän teki Väyrysen kanssa yhteistyötä EU-jäsenyyttä vastustaneessa liikkeessä.

Suomenmaasta on enää turha hakea Väyrys-kritiikkiä. “Mestari astui kehään”, “Kaikki Paavon puolesta”, “Koko maan Väyrynen”, “Kolmas kerta toden sanoo”, “Niinistö nakertaa Kataisen johtajuutta”. Siinä esimerkkejä viime kuukausien otsikoista.

Piuhola ymmärtää, että kansanedustajat ja puheenjohtajiston jäsenet, ylipäätään ne, joilla on asema keskustassa, noudattavat puolueen päätöksiä. Omaa kantaansa hän ei ole muuttanut: “Äänestän ensimmäisellä kierroksella Haavistoa ja toisella kierroksella Niinistöä, ellei Haavisto sinne selviydy. Äänestän kyllä Väyrystä siinä tapauksessa, että hän ja Lipponen päätyvät yllättäen toiselle kierrokselle.”

Muitakaan ei ole

Seuratalon salkoon nostettu Suomen lippu ottaa presidenttiehdokkaan vastaan Euran Paneliassa. Vanhan hirsirakennuksen juhlasaliin ilmestyy 60-70 ihmistä.

“On viisautta kuunnella muitakin kuin omiaan. Väyrynen lienee ehdokaskaartin paras puhuja”, sanoo Sauli-faniksi ilmoittautuva Euran valtuuston kokoomuslainen jäsen Seppo Juhola.

Suurin osa paikalle saapuneista on epäilemättä keskustalaisia.

Koomista kyllä, Kiviniemi ja koko keskusta tarvitsevat nyt Väyrystä, samaa miestä, jota vielä kesällä karttelivat. Puoluejohto on jopa kiitollisuudenvelassa kunniapuheenjohtajalle.

Väyrynenhän oli ainoa keskustalainen, jolla oli valmius lähteä keskustalle tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen haastamaan gallupsuosikki Niinistöä. Olisihan ollut noloa, jos entisen mahtipuolueen johto olisi joutunut etsimään presidenttiehdokasta samalla tarmolla ja yhtä huonoin tuloksin kuin se nyt etsi Väyryselle vastaehdokasta.

Väyrys-allergisia keskustalaisia palaa presidenttiehdokkaan leiriin siksi, että he tajuavat koko puolueen lähitulevaisuuden riippuvan Väyrysen kampanjan onnistumisesta. Ensi syksynä on keskustalle presidentinvaaleja monin verroin tärkeämmät kuntavaalit. Väyrysen kohtuullinen menestyminen palauttaisi keskustalaisten itsetuntoa, helpottaisi ehdokasasettelua ja innostaisi väkeä vaalityöhön.

Matti Vanhanen sai viime presidentinvaaleissa 18,6 prosentin kannatuksen ja jäi kolmanneksi. Se oli keskustalaisille suuri pettymys. Tällä kertaa vain vannoutuneimmat väyrysläiset rohkenevat unelmoida 18,6 prosentin kannatuksesta.

Ensimmäisen kierroksen kakkossija ja ehdokkaan pääsy toiselle kierrokselle olisi keskustalle lottovoitto. Kohtuullisena Väyrysen menestystä voi pitää, jos hän onnistuu voittamaan edes jomman kumman, Lipposen tai Soinin.

Kiviniemen ja Laanisen kannalta tilanne on skitsofreeninen. Heille ei ole hyväksi, jos Väyrynen menestyy “liian hyvin”. Se auttaisi konservatiivisiipeä ottamaan niskalenkin puoluetta johtavista cityliberaaleista.

Luonnollisesti myös Väyrysen paha tappio voi suistaa puoluejohdon vallasta. Turun Sanomien politiikan toimittaja Heikki Vento on huomauttanut, että Väyrysellä on aina käynnissä jokin projekti.

“Presidentinvaalien jälkeen tavoite saattaa olla kesäkuun puoluekokouksessa, joka setvii, miksi Väyrysen vaalityö päättyi tappioon. Puheenjohtaja Mari Kiviniemen ja muun puoluejohdon uudelleenvalinta ei ole lainkaan selvä.”

Kiviniemen mahdollisia haastajia ovat varapuheenjohtaja Tuomo Puumala ja europarlamentaarikko Riikka Manner. Väyrysen suosikki on hänen entinen avustajansa, presidentinvaalikampanjan tukiryhmän puheenjohtaja Manner.

“Ensin Manner avusti Väyrystä, eurovaaleissa Väyrynen tuki Manneria, nyt Manner tukee Väyrystä”, Vento järkeili Turun Sanomissa. “Puoluekokouksessa tukimiesvuorossa on Väyrynen.”

Mutta Väyrysen presidenttiprojekti on kesken. Auto suuntaa Säkylään, sitten Huittisiin. Seuraavana päivänä matka vie Pohjanmaalle: Kruunupyy, Kaustinen, Ullava, Lohtaja, Kokkola.

Vuokko-rouva pitää vapaata ja käy tapaamassa pojan perhettä.

“Markka euron rinnalle”

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen, uskotte voittavanne presidentinvaalit. Mihin pohjaatte optimisminne, mielipidemittaukset eivät anna siihen aihetta?

“Perustan näkemykseni kokemuksiin, jotka olen saanut niistä kaksista presidentinvaaleista, joihin olen aiemmin osallistunut. Molemmilla kerroilla olen lähtenyt viiden prosentin luvuista ja noussut kärkikamppailuun, yli 20 prosentin kannatukseen. Uskon olevani nyt mukana toisella kierroksella ja voittavani sen.”

Uskoitte yhtä vahvasti voitonmahdollisuuksiinne keskustan puheenjohtajanvaaleissa vuosina 2002 ja 2010. Ette tullut kummallakaan kerralla valituksi.

“Lähdin molemmilla kerroilla puheenjohtajakilpaan, koska halusin tarjota vaihtoehdon. Hyvin suurelle osalle puolueväkeä oli kuitenkin ehdoton kynnyskysymys, että he eivät voineet äänestää sellaista henkilöä, joka oli ollut jo aiemmin puheenjohtajana. He kokivat, että entisen puheenjohtajan valinta olisi ollut askel taaksepäin. Nyt on kyseessä ulkopolitiikan johtajan vaali, ja se on täysin toinen asia.”

Keskustan johto suhtautui vielä loppukesästä erittäin varauksellisesti presidenttiehdokkuuteenne. Onko puoluejohto nyt aidosti tukenanne?

“Kyllä on. Keskusta voi tämän vaalitoiminnan kautta saavuttaa luottamusta niiden suomalaisten keskuudessa, jotka ovat viime vuosina jostakin syystä kääntäneet puolueelle selkänsä.”

Mitä vastaatte väitteeseen, että Timo Soini on teitä uskottavampi EU-kriitikko?

“Minä olen ollut johdonmukaisesti kaikissa käänteissä puolustamassa Suomen itsenäisyyttä. En edes tiedä, milloin Timo Soinin eurokriittisyys on saanut alkunsa. Veikko Vennamo ainakin kannatti Suomen liittymistä Euroopan unioniin. En muista, että Soini olisi ollut vastustamassa Suomen EU-jäsenyyttä ennen kansanäänestystä tai myöhemmissäkään yhdentymisen ratkaisuvaiheissa.”

Mutta itsekin äänestitte ministerinä Lissabonin sopimuksen puolesta eduskunnassa vuonna 2008.

“Kyllä. Näin jouduin hallituksen jäsenenä tekemään. Se oli minulle hankala tilanne. Rauhoitin omaatuntoani sillä, että olen varmaan eniten Lissabonin sopimusta vastaan työtä tehnyt suomalainen.”

Arvostelijoiden mielestä Lissabonin sopimus oli askel kohti EU:n liittovaltiota. Miten voitte äänestää sen puolesta?

“Minun oli pakko äänestää, koska olin hallituksessa. Silloin, kun tulin ministeriksi, pääministeri Matti Vanhanen asetti sen ehdon, että hän määrää hallituksen EU-politiikan linjan. Siihen minun oli tyytyminen.”

Tulisiko Suomen erota eurosta?

“Kyllä, elleivät Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen esitä parempaa vaihtoehtoa, jotta selviäisimme siitä kiipelistä, johon olemme euroalueen jäsenenä joutuneet.”

Eli Suomen tulisi palata markkaan?

“Kyllä. Suomen tulisi pyrkiä irrottautumaan euroalueesta ja ottaa euron rinnalle oma valuutta. Olisimme silloin samassa tilanteessa kuin muut Pohjoismaat ja voisimme luoda Pohjolan valuuttakurssimekanismin, jolla vakauttaisimme pohjoismaisia valuuttoja toisiinsa ja euroon nähden.”

Miksi olette ottanut Suomen Nato-jäsenyyden vastustamisen keskeiseksi vaaliteemaksenne?

“Koska se on näiden vaalien pääkysymys. Liittoutumattoman aseman säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää Suomen turvallisuuden kannalta. Haluan, että eri presidenttiehdokkaat kertovat omat Nato-mielipiteensä, jotta kansalaiset voivat sitä kautta ottaa kantaa jäsenyyteen.”

Eikö Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta? Pääsisimme Naton viidennen artiklan piiriin. Sen mukaan muilla Nato-mailla on velvollisuus puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

“Nato-jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Liittoutumalla Suomi synnyttäisi vastakkainasettelua Venäjän ja länsimaiden välille. Se voisi vaarantaa Suomen turvallisuuden. Viittaan muun muassa edellisen hallituksen turvallisuuspoliittiseen selontekoon.”

Olette kiitellyt kampanjanne aikana useasti presidentti Tarja Halosta. Kosiskeletteko Nato-jäsenyyttä vastustavia vasemmistolaisia äänestäjiä?

“Tarja Halonen ansaitsee kiitoksen siitä, että hän on luotettavalla tavalla jatkanut Paasikiven ja Kekkosen viitoittamaa linjaa.”

Tuntuu, että olette presidentinvaalien länsivastaisin ehdokas?

“Miten voit noin väittää?”

Vastustatte Suomen Nato-jäsenyyttä ja suhtaudutte varauksellisesti nykyiseen EU:hun.

“Tuo tulkinta ei ole oikea. Ei se ole länsivastaisuutta, jos puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta. Tein esimerkiksi viime hallituskaudella enemmän työtä Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen yhteistyön kehittämiseksi kuin kukaan muu suomalainen poliitikko.”

Huolestuttaako teitä se, että Venäjä panostaa suuria summia armeijansa kehittämiseen ja sijoittaa joukkojaan Suomen rajan läheisyyteen?

“Ei huolestuta. Venäjä on pitkään laiminlyönyt puolustusvoimiensa kehittämisen, ja nyt se modernisoi niitä. Se tietysti nielee paljon rahaa. Ei ole tapahtumassa mitään sellaista, joka olisi huolestuttavaa erityisesti Suomen kannalta.”


Presidentti Dmitri Medvedev ja pääministeri Vladimir Putin ovat jo käytännössä kahdestaan sopineet tulevien presidentin- ja duumanvaalien tuloksen. Mitä ajattelette Venäjän demokratiakehityksestä?

“Se on venäläinen sovellutus demokratiasta. Venäjän demokratiahan ei vastaa länsimaisia normeja, länsimaisia periaatteita. Mutta ei Venäjä ole tässä mielessä ainutlaatuinen maa maailmassa. Kylmän sodan kaudella esimerkiksi Japanissa ja Meksikossa oli käytännössä yhden puolueen valta. Kyseisten maiden johtajakysymykset ratkottiin silloin todellisuudessa yhden puolueen sisällä. Silti niitä pidettiin demokratioina.”


Olette kokenut poliitikko, mutta monet suomalaiset eivät silti luota teihin. Mistä arvelette sen johtuvan, että teihin suhtaudutaan hyvin ristiriitaisin tuntein?

“Ei sitä ole syytä ihmetellä, kun ottaa huomioon sen julkisuuden, jota olen saanut osakseni useiden vuosikymmenien aikana.”

Mitä tarkoitatte?

“Kyllähän jokainen ymmärtää, mitä tarkoitan.”

Tuitte vuoden 1994 presidentinvaalien toisella kierroksella julkisesti Elisabeth Rehniä, jolloin tämän vastaehdokkaana oli Martti Ahtisaari. Olette kuitenkin myöntänyt äänestäneenne tyhjää. Eikö tuollainen ole kansalaisten pettämistä?

“Puolueen pyynnöstä suosittelin Rehnin äänestämistä, mutta en katsonut voivani tukea kumpaakaan toisella kierroksella ollutta ehdokasta heidän ulkopoliittisen ja EU-linjansa vuoksi.”

Ettekö toiminut kuitenkin epärehellisesti ensimmäisen kierroksen äänestäjiänne kohtaan?

“Annoin puolueen pyynnöstä suosituksen, mutta jokainen päätti itse, kuinka äänesti. Ei tässä mielestäni ollut kysymys epärehellisyydestä. Viime vaaleissa äänestin Matti Vanhasen ja puolueen suosituksesta huolimatta Tarja Halosta.”

Teillä on varsin suurta, liikevaihdoltaan runsaan kahden miljoonan euron suuruista liiketoimintaa Keminmaalla. Mitä teette bisneksillenne, jos tulette valituksi presidentiksi?

“Sitä en ole vielä selvittänyt. Luulen, että löydämme sellaiset menettelytavat, joilla voimme jatkaa tätä harrastustamme, auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja työllistää kymmeniä ihmisiä.”

Katso myös video ja lue lisää:
Paavo Väyrysen itsevarma kiertue (Suomenkuvalehti.fi 11.11.2011)
Arvio Paavo Väyrysestä johtajana: Itsenäinen ja itsepäinen (Suomenkuvalehti.fi 11.11.2011)

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 45/2011.