Arvio: Vuonna 2040 kirkkoon kuuluu enää puolet väestöstä

Piispa Matti Repo: ”Tulevaisuudessa kirkko voi olla uudella tavoin vapaaehtoisen toiminnan yhteisö.”

avioliitto
Teksti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Arkkipiispa Kari Mäkisen myönteiset kommentit tasa-arvoisen avioliittolain puolesta saivat ryöpytystä ja kirkosta eroaminen kiihtyi viikonvaihteessa ennätyslukuihin. Ketkä erosivat nyt kirkosta, Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola?

”On syntynyt kuva, että kyseessä ovat arvokonservatiiviset ihmiset, jotka ovat muualta kuin suurista kaupungeista.”

Ketolan mukaan tyypillinen kirkosta eroaja on alle 30-vuotias kaupunkilainen ja yleisimmin mies. Toistaiseksi suurin eroaalto tapahtui 2010, kun tv:n Homoillan närkästyttämät äänestivät jaloillaan ja klikkasivat erokirkosta.fi-palvelun kautta itsensä irti kirkosta.

”Silloin nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa oli eniten eroajia. Nyt on erilainen tilanne.”

Tämänkertaisessa eroryntäyksessä miehiä on entistä enemmän ja keski-ikä hieman vanhempi. Ketola sanoo, että arviot perustuvat eroakirkosta.fi-palvelun tietoihin.

Aikaisemmin äänekkäimmät eroajat ovat olleet pettyneitä kirkon konservatiivisiin arvoihin. Nyt jäsenkato tapahtuu konservatiivisesta päästä. Pakenevatko eroajat toisiin kirkkoihin tai lahkoihin?

”Itse en usko niin. Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joilla on hyvin konservatiiviset arvot etenkin seksuaalimoraaliin liittyvissä asioissa, mutta joilla ei ole kovin vahvaa sidettä kirkkoon tai herätysliikkeisiin.”

 

Evankelisluterilaisen kirkon piispojen keskuudessa vallitsee erilaisia käsityksiä sukupuolineutraalista avioliitosta. Osa kannattaa, osa vastustaa.

Arkkipiispan kommentit herättivät kiivasta keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa. Hänestä on tehty myös kantelu tuomiokapituliin. Eroviikonlopun aikana Mäkinen ei saanut paljonkaan tukea kollegoiltaan.

”Piispojen tehtävänä on vaalia kirkon ykseyttä eikä kärjistää vastakkainasetteluja”, Tampereen piispa Matti Repo kommentoi.

Hänen mukaansa monet toivovat piispan asettuvan kiistakysymyksissä oman näkemyksensä puolelle. ”Nytkin ovat yhdet toivoneet piispojen yhtyvän arkkipiispan sanoihin ja toiset heidän irtisanoutumistaan niistä, aivan kuten aiemmissa kohuissa erään puoluejohtajan näkemysten kohdalla.”

Revon mukaan on tärkeä rauhoitella seurakuntalaisia, jotka tulkitsevat, että kirkko ryhtyy muuttamaan perinteistä käsitystään avioliitosta.

 

Kirkko paistattelee otsikoissa erobuumien aikaan. Miksi kirkosta eroaminen kiinnostaa niin kovin mediaa, mediatutkija, dosentti Johanna Sumiala?

”Instituutio stabiilissa tilassa ei kiinnosta mediaa. Kun tapahtuu jotain poikkeuksellista, instituutio nousee otsikoihin.”

Sumialan mukaan media suhtautuu kirkkoon samalla tavalla kuin muihinkin yhteiskunnan instituutioihin. ”Uutisointi ehkä lisää eroamista, mutta median logiikan näkökulmasta se myös kertoo siitä, että instituutio on liikkeessä.”

Kirkon viestinnässä on jouduttu noidankehään. ”Kun jotain tapahtuu, eroaminen aktivoituu. Kirkon viestinnän haasteena on katkaista tällainen negatiivinen kierre.”

Kirkosta eroamista harkitse-vien määrä on Kimmo Ketolan mukaan lisääntynyt viime vuosina. ”On suurempi määrä ihmisiä, joille jäsenyys ei ole ehdoton ja kyseenalaistamaton asia. Ja silloin kun kirkko nousee uutisvirtaan, se aktivoi ihmisiä.”

 

Arvioiden mukaan vuonna 2040 kirkon jäsenmäärä on pudonnut puoleen: jos ovi kirkosta käy samaan tahtiin kuin viiden viime vuoden aikana, väestöstä enää puolet tai vähemmistö kuuluu kirkkoon.

Miten kirkon käy?

”Tulevaisuudessa kirkko on pienempi ja toimii vähemmillä resursseilla, kuten maailman useimmat kirkot”, piispa Matti Repo visioi. ”Sillä on kevyempi hallinto, vähemmän työntekijöitä ja kiinteistöjä, mutta se voi olla uudella tavoin ihmisten vapaaehtoisen toiminnan yhteisö, jolla on entistä sel-keämpi näky olemuksestaan ja tehtävästään Kristuksen perustamana ja lähettämänä.”

Juttu julkaistu 5.12. klo 10, juttua muokattu klo 10.25: kirkon jäsenmäärän puolittumista tarkennettu otsikossa ja tekstissä.