Analyysi: Mara tyrmää, torjuu ja vastustaa aina kun viinan myymistä rajoitetaan – Timo Lappi on huutanut sutta pian kaksi vuotta
Ravintola-alan etujärjestö Mara kritisoi rajoituksia jopa nyt, kun omikron jyllää ja koronan ilmaantuvuus on korkeampi kuin koskaan.
Pian kaksi vuotta kestäneen koronapandemian aikana uusia aaltoja ja variantteja on tullut ja mennyt, rajoituksia on tiukennettu ja höllennetty. On hamstrattu vessapaperia, desinfioitu käsiä ja opittu käyttämään kasvomaskeja.
Yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana: matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara on vastustanut lähes kaikkia rajoitustoimenpiteitä. Järjestön toimitusjohtaja Timo Lappi ilmestyy säännöllisin väliajoin julkisuuteen haukkumaan hallituksen ja kertomaan, että ala on veitsen terällä, kuilun reunalla tai jo sen pohjalla.
Viimeisimpänä toimenpiteenään Mara on kertonut tekevänsä kantelun ruokaravintoloita koskevista uusista koronarajoituksista.
Hallitus päätti joulun alla, että anniskelu päättyy ruokaravintoloissa kello 17, mutta koronapassia käyttämällä ne saavat pitää ovensa auki iltakahdeksaan asti. Asiakasmäärää rajoitetaan 75 prosenttiin normaalista.
Mara kantelee asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Se vetoaa valituksessaan siihen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) riskipotentiaalitaulukossa ruokaravintolat on määritelty matalan riskin tiloiksi.
Mara on kuitenkin vähätellyt systemaattisesti myös baarien, yökerhojen, terassien ja pubien riskejä.
Koronaviruspandemian ensimmäinen aalto iski keväällä 2020. Sanna Marinin (sd) hallitus otti käyttöön valmiuslain: koulut siirtyivät etäopetukseen, yli 70-vuotiaat velvoitettiin pysymään omissa oloissaan, ravintolat suljettiin.
Tuntemattoman uhan edessä Maraltakin löytyi halua yhteistyöhön.
”Ymmärrämme toimia, joilla koronaviruksen leviämistä rajoitetaan”, totesi Timo Lappi Verkkouutisten haastattelussa huhtikuussa 2020.
Siihen ymmärrys sitten päättyikin.
Poikkeusoloista luovuttiin kesäkuun 15. päivä, mutta Suomea avattiin varovasti. Ravintolat saivat ottaa käyttöön vain puolet asiakaspaikoistaan. Mara oli eri mieltä.
”Ravintoloita koskeville rajoituksille ei ole enää perusteita”, Lappi ilmoitti 11. kesäkuuta julkaistussa tiedotteessa.
Kesä 2020 tarjosi vain lyhyen hengähdystauon pandemiasta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen varoitti Ylen haastattelussa 5. elokuuta, että koronaviruksen toinen aalto oli jo alkanut Suomessa.
”Ennusteeni on, että jos me jatkamme samalla tavalla, silloin meillä on ongelma käsissämme jo kuukauden kuluessa. Kyllä meidän täytyy jotakin tehdä, jotta me saamme nousukäyrän katkaistua”, Tuominen sanoi.
Maran mielestä ainakaan ravintolatoiminnan suhteen ei ollut syytä tehdä mitään. Toimialan yritykset eivät järjestön mukaan kestäneet enää uusia rajoituksia. Ravintolarajoituksiin ei ollut perusteita, koska ”tartunnat ovat tulleet ulkomailta Suomeen palaavien mukana eikä koronavirus ole levinnyt yleisötilaisuuksissa”, järjestön tiedotteissa sanottiin.
Syyskuussa Mara tiedotti hallitusten päätösten työntävän matkailu- ja ravintola-alan ”kuilun partaalta kuilun pohjalle”. Yökerhoista alkunsa saaneet altistumis- ja tartuntaketjut kuitattiin sillä, että ”monet niistä olivat lähteneet liikkeelle nuorten yksityistilaisuuksista, joista on tultu käymään yökerhoissa.”
Mara on pyörittänyt samaa levyä yöjuhlimisen hallitsemattomasta kasvusta kodeissa, lomamökeissä ja Airbnb-majoituksissa tähän päivään saakka.
Kolmas korona-aalto saavutti Suomen helmikuussa 2021. Britanniasta levisi uusi, entistä ärhäkämpi virusmuunnos ja kansalaisten rokotukset etenivät huomattavasti toivottua hitaammin.
Hallitus julisti 1. maaliskuuta poikkeusolot, muttei valmiuslakia. Kolme viikkoa kestänyt sulkutila alkoi 8. maaliskuuta kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla. Sulkutilaa jatkettiin vielä kolmella viikolla.
Mara luonnehti päätöstä ”uudeksi kylmäksi suihkuksi alan yrittäjille ja työntekijöille”. Sitä se epäilemättä olikin. Järjestössä pidettiin kuitenkin itsepintaisesti kiinni argumentista, että ravintolat olisivat tartuntojen aiheuttajina marginaalisessa roolissa.
Kun sulkutila päättyi huhtikuussa, Marassa oltiin taas pahalla mielellä.
”Hallitus esittää ravintoloiden avaamista rajoituksilla, jotka eivät avaa ravintoloita”, järjestö otsikoi tiedotteensa. Se olisi halunnut pitää ruokaravintolat auki kello iltayhdeksään kello 18 sijaan.
Lisäksi Mara oli löytänyt uuden huolen aiheen: klo 15 aukeavat pubit. ”Miksi hallitus haluaa käytännössä kieltää pubien toiminnan?” järjestö ihmetteli. Niiden aukipitäminen olisi ollut Maran mielestä turvallista, koska ”asiakkaat istuvat pubeissa omissa seurueissaan”.
Toukokuussa 2021 Mara julisti koronan jo käytännössä voitetuksi. Se vastusti tiedotteessaan hallituksen esitystä tartuntalain säännösten voimassaolon jatkamisesta vuoden loppuun:
”Rokotukset ovat edenneet ja loppukesään mennessä on saavutettu hyvä rokotekattavuus… poikkeusoloja ei enää ole…”
Rokotukset eivät kuitenkaan edelleenkään edenneet riittävällä tahdilla, ja uusi variantti uhkasi taas maailmaa.
Jo kesäkuun alussa uutisoitiin Intian virusmuunnoksesta, joka näytti aiheuttavan enemmän sairaalahoitoon johtavia covid-19-tautitapauksia kuin brittivariantti. Deltavariantiksi ristitty riesa levisi Suomeen voimalla, kun jalkapallon EM-kisaturistit palasivat Pietarista kotiin kesäkuun loppupuolella.
Mara protestoi – täysin ymmärrettävästi – sitä, että yrittäjät ja työntekijät joutuivat vastuuttomien jalkapallofanien sijaiskärsijöiksi.
”Mikä on valtioneuvoston ja terveysviranomaisten vastuu siitä, että ne laiminlöivät koronaturvallisuustoimet rajalla jalkapallofanien palatessa Suomeen”, Mara kysyi tiedotteessa.
Samalla se muistutti taas kerran siitä, että juhliminen siirtyisi hallitsemattomasti yksityistiloihin. ”Tämä aiheuttaa häiriöitä, melua ja roskaamista”, kuului lisäkaneetti.
Syksyllä 2021 moni muukin taho kuin Mara uskoi parempien aikojen koittaneen.
Toimituspäällikkö Esa Mäkinen kirjoitti Helsingin Sanomissa syyskuun alussa: ”Korona loppuu siinä vaiheessa, kun kukin meistä itse päättää lakata pelkäämästä.” Pääministeri Sanna Marin julisti Ilta-Sanomissa: ”Nyt saa mennä, kokea ja tehdä”.
Myös THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen ennusti Ylen Ykkösaamun haastattelussa pandemian loppusuoran häämöttävän. ”Paluuta koviin rajoituksiin tuskin tullaan näkemään”, hän sanoi.
Vain perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) yritti varoittaa ennenaikaisesta ilakoinnista.
Syyskuun lopussa hallitus poisti ravintolarajoitukset kokonaan perus- ja kiihtymistason alueilta. Leviämisvaiheen alueilla tarjoilu piti lopettaa puoliltaöin ja ovet sulkea tuntia myöhemmin. Tämäkään ei kelvannut Maralle.
”Hallitus perustaa sääntelyn menneen ajan uhkakuviin ja esittää ankarien rajoitustoimien jatkamista”, se protestoi.
Kuten nyt hyvin tiedetään, koronaoptimismi oli jälleen täysin ennenaikaista. Tartuntaluvut lähtivät loppusyksystä hurjaan nousuun ja omikronvariantti odotti oven takana. Hallitus palautti marraskuun lopulla etätyösuosituksen.
Koska Mara oli jo käyttänyt kaikki mahdolliset ylisanat hallituksen aiempien päätösten kritisoimiseen, se joutui keksimään uusia argumentteja etätyösuosituksen arvostelemiselle.
”Henkilöstöravintoloiden asema terveellisten lounaiden tarjoajana on kansanterveyden kannalta merkittävä. Siirtyminen niiden tarjoamista monipuolisista lounaista kotilounaisiin tulee näkymään kansanterveydessä negatiivisesti”, se valisti tiedotteessa 24. marraskuuta.
Maran toimitusjohtaja Timo Lappi vetosi pikkujouluja järjestäviin tahoihin, etteivät ne peruisi juhlia. Samaan aikaan STM kertoi vuodeosastohoidon ja tehohoidon tarpeen suuresta kasvusta ja varoitti, etteivät torjuntatoimet riitä epidemian suunnan kääntämiseen.
Joulukuussa tehohoidon kuormitus nousi koronaviruspotilaiden takia hälyttävälle tasolle.
THL:n tietojen mukaan eri puolella Suomea oli 8. joulukuuta tehohoidossa yhteensä 60 ihmistä. Tehohoidon kestävyyden rajana on pidetty 50–60 koronapotilasta. Sen jälkeen muu sairaanhoito alkaa kärsiä.
Sairaalassa olevien koronapotilaiden määrä oli 20. joulukuuta suurin siihenastisen epidemian aikana. Tartuntojen määrä jatkoi kasvua ja näytti yhä todennäköisemmältä, että omikron-muunnos pystyi kiertämään rokotukset ja tartuttamaan myös kahden rokotuksen saaneita.
Hallitus ja aluehallintoviranomaiset päättivät tiukoista toimista, jotka sulkivat muun muassa sulkivat kuntosalit ja elokuvateatterit suuressa osassa maata. Ravintolat saivat olla auki vain päivällä.
Miten Mara reagoi tilanteessa, jossa pandemia jylläsi pahempana kuin koskaan?
Kuten aina ennenkin.
”Valtioneuvostolta hyytävä joulun toivotus yrittäjille ja työntekijöille”, se otsikoi tiedotteensa.
Ravintoloiden aikaisen sulkemisen sijaan hallituksen olisi pitänyt Maran mielestä antaa ravintoloiden pitää ovet auki koronapassin avulla, mutta muuttaa passin sisältöä niin, ettei sitä olisi enää saanut pelkästään negatiivisella testituloksella.
Entisten valitustenaiheiden lisäksi Mara oli nyt keksinyt, että hallituksen ravintolarajoitukset ”heikensivät Suomen mainetta matkailumaana”. Vuotta aikaisemmin Marassa oltiin oltu sitä mieltä, ettei rajoituksia voitu perustella sillä, että niin oli toimittu muuallakin Euroopassa.
Ravintola-alan menetykset ovat olleet kiistattomat ja karmeat.
Alan työntekijöistä noin 80 prosenttia on ollut lomautettuna koronarajoitusten takia, selviää PAMin syksyisestä kyselystä. Alalla on 70 000–80 000 työntekijää, mikä tarkoittaa, että lomautettuina on ollut kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Koronan vuoksi lomautettujen ja irtisanottujen työttömyysturvaan ei sovellettu pandemian alussa viiden päivän omavastuuaikaa, vaan korvauksien maksaminen alkoi ensimmäisestä lomautuspäivästä. Nyt lakimuutos ei ole enää voimassa.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleet rajoitukset merkitsivät taas uutta lomautus- ja irtisanomisaaltoa alan yrityksille.
Mara on kuitenkin myös tehokas lobbari ja se on saanut äänensä kuuluviin paremmin kuin monet muut koronasta kärsineet alat.
Suomen Kuvalehti kertoi viime keväänä, miten tapahtumarajoituksia pohtivassa työryhmässä leimahti riita alkoholista. Taiteilijoita edustava Forum Artis -järjestö olisi halunnut, että epidemian hellittäessä olisi ensin järjestetty tapahtumia ilman alkoholi- tai ruokatarjoiluja.
Mara torjui ehdotuksen.
”En allekirjoita näkemystä [anniskelun vaikutuksesta turvallisuuteen] millään lailla”, Maraa työryhmässä edustanut lakimies Kai Massa totesi.
Timo Lappi sanoi heinäkuussa julkaistussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että ongelmana hänelle ”eivät ole rajoitukset itsessään, vaan se miten valtio korvaa yrityksille sen, että liiketoiminta viedään lailla alta pois”.
Väite kuulostaa Maran korona-aikana julkaisemien kymmenien tiedotteiden valossa kummalliselta.
On totta, että järjestö on vaatinut hallitukselta kompensaatioita menetyksistä, muun muassa ravintoloiden sulkemisesta aiheutuvien kiinteiden kulujen täysimääräistä korvaamista.
Vaatimukset löytyvät tiedotteiden lopusta. Julkisissa esiintymissään Lappi on keskittynyt pääasiassa rajoitusten arvostelemiseen.
Maran Timo Lappi torjuu THL:n suositukset: ”Hyvin hämmästyttäviä ehdotuksia” (HS 18.2.2021)
Osa ravintoloista käyttää koronapassia vain kun niille parhaiten sopii, MaRan Timo Lappi ihmettelee terveysviranomaisen tyrmääviä lausuntoja (Yle 9.11.2021)
MaRan Timo Lappi ei näe syytä lisärajoituksiin pk-seudun ravintoloille ja korostaa pikkujoulukauden tärkeyttä – Ravintoloitsija: ”Yhden toimialan rajoittaminen ei ole oikea tapa toimia” (Kauppalehti 23.11.2021)
MaRan Timo Lappi vastustaa lisärajoituksia pk-seudun ravintoloille – Ravintoloitsijan mukaan pikkujoulukausi on alalle ”elintärkeä” (Talouselämä 24.11.2021)
Maran Timo Lappi tyrmää rajoitusten mahdollisen kiristymisen ravintola-alalla: ”Kun tämä joskus päättyy, meillä ei ole työvoimaa” (HS 18.12.2021)
Maralle ja Timo Lapille tiedoksi: jos jatkuvasti huutaa sutta, kukaan ei enää kuuntele.
Seuraavaa tiedotetta odotellessa.