Ajolähtö-hanke on Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoituksen (2015–2017) saanut tutkimushanke, joka yhdistää journalismin, valokuvan ja tutkimuksen keinoja.

Vapaa-ajasta voi nauttia tekemällä töitä

Vuokko Härmä
Blogit Ajolähtö 15.6.2016 10:04

Osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni pop-up tapahtumaan järjestämällä itse pihakirppiksen ja -kahvilan Siivouspäivänä. Edellisinä päivinä suunnittelin leipomukset kahvilaan, ostin tarvittavat aineet ja leivoin. Pyykkäsin ja valikoin kirppikselle meneviä vaatteita ja tavaroita. Kaiken sen ohella vahtasin sadetutkaa ja sääkarttaa, hahmottelin myyntipöytiä pihalle ja ajattelin, että kahvinkeitto sujuu leppoisasti kirppismyynnin ohessa. Ei tietenkään sujunut. Aamulla vasta tajusin, ettei vaihtorahaa ollut yhtään, en ollut antanut ajatustakaan kirppistavaroiden hinnoittelulle, tuuli oli niin kova, että kahvilapöydille asettelemani luonnonkukka-asetelmat kaatuivat ja kastelivat pöytäliinat. Onnekseni en suinkaan pyörittänyt touhua yksin vaan mukana oli kaveri, hänen tyttärensä ja mummi joka tuli huolehtimaan lapsista. Mutta kyllä se työltä tuntui.

Työn ja vapaa-ajan välisestä erosta puhutaan paljon ja näkökulmia riittää. Vapaa-aika kuuluu arkeen ja yleensä se käytetään perheen ja harrastusten parissa. Toisaalta, myös vapaaehtoistyötä tehdään Suomessa melko paljon, josta suurin osa tehdään seurojen, järjestöjen ja yhdistysten erilaisissa tehtävissä. Järjestäytynyt vapaaehtoistyö noudattaa työelämästä tuttua rakennetta, jossa erilaisia tehtäviä on paljon ja ne koordinoidaan jonkun toimesta. Jos ajatellaan vaikka junnujen jalkapalloa, niin vanhemmat tekevät vapaaehtoisesti kaikenlaista myyntityöstä siivoukseen, samoin esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen tapahtumat ja markkinointi on usein vapaaehtoisten harteilla.

Kuten työelämässä, myös vapaaehtoistyössä on oma yrittäjä-jaostonsa. Esimerkiksi yhdenpäivän ravintolan perustaja on kuin pop-up franchising-yrittäjä, joka Ravintolapäivänä laittaa oman toimipaikan pystyyn ja pitää itsellään myyntivoiton. Harvemmin motiivina toimii raha, vaan tekemisen ilo ja yhteisöllisyyden luominen. Pop-up tapahtumia pidetäänkin yhteisöllisyyden, luottamuksen ja osallistavuuden ylläpitäjänä. Parhaimmillaan niistä syntyy ylisukupolvisia ja monikulttuurisia kohtaamispaikkoja ja tapahtumia kaupunkilaisille.

Ajolähtö-hankkeessa nuorten aikuisten työajan ja vapaa-ajan käyttöä on seurattu ajankäyttöpäiväkirjan avulla. Moni on aktiivinen vapaa-ajallaan osallistuen monenlaiseen toimintaan niin seurojen ja yhdistysten kautta mutta joukossa on myös ns. vapaa-ajanyrittäjiä. Kuten oma kokemukseni pop-up kahvilasta, myös kokeneemmat vapaa-ajanyrittäjät kuvaavat siihen liittyvää työtään aikaavieväksi ja ajoittain stressaavaksi mutta eivät silti suoraan kutsuisi sitä työksi. ”Se on siltä väliltä, en miä kutsuis sitä työks mut ei se oo vapaa-aikaakaan, se on vapaa-ajantyötä” kuvaili nuori kymenlaaksolainen muusikko kysyttäessä, onko hän vapaa-ajalla vai töissä osallistuessaan Open Mic -iltamiin.

Open Mic -ilta kotkalaisessa ravintolassa. Kuva: Sami Perttilä

Open Mic -ilta kotkalaisessa ravintolassa. Kuva: Sami Perttilä

Esiintyvät artistit, ammattimuusikot ja tavallinen musadiggariväki ovat löytäneet kotkalaisen baarin Open Mic -iltamat ja käyvät viikottain soittamassa. Lavalle voi ammattilaisten lisäksi mennä kuka tahansa ja siihen kannustetaan. Instrumentteja ja mikrofoneja on tuotu paikan päälle ja niitä saa lainata. Monenlaista laulajaa ja soittajaa käykin ja tunnelma on ihmeellisen yhteisöllinen. Jamit luovat siis matalan kynnyksen paikan kaikille musiikin esittämisestä kiinnostuneille mutta myös ammattimuusikoille paikan treenata yleisön edessä ja kehittää omia taitojaan. Jonkun harteilla on instrumenttien ja äänentoistolaitteiden roudaaminen niin jameista tiedottaminen kuin toiminnan ylläpito.

Omien taitojen ja osaamisen antaminen yhteiseen käyttöön ovat peruja talkoo-perinteestä joka on myös omiaan luomaan yhteisöllisyyttä ja osallistuvuutta. Joku sitten järjestetää talkoomakkarat, koordinoi tehtävät ja valvoo, että hommat tulee hoidetuksi. Yhdessä tekeminen on mukavaa puuhaa mutta sen mahdollistamiseen vaaditaan yrittäjäntaitoja.

Pyöräpajalta löytyy työkaluja ja varaosia kaikkien käyttöön. Kuva: Sami Perttilä

Pyöräpajalta löytyy työkaluja ja varaosia kaikkien käyttöön. Kuva: Sami Perttilä

Polkupyöräpajoja, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin on ilmestynyt moniin kaupunkeihin. Niissä voi mennä huoltamaan ja korjaamaan omaa pyöräänsä ja vapaaehtoiset auttavat korjaushommissa ja lainaavat työkaluja. Kotkan Pyöräpajassa on mutkaton ja mukava tunnelma. Vapaaehtoiset työskentelelevät kulkuneuvojen ja koneiden parissa myös päivätyössään mutta onneksi intoa riittää myös vapaa-ajalla. Toiminnan mahdollistamiseen on kulunut varmasti aikaa eikä mutkaton ja viihtyisä ilmapiiri synny itsestään.

Ajatella, että meillä kaikilla on mahdollisuus kokeilla miltä tuntuu pistää pystyyn kahvila tai auttaa pyörän korjaamisessa. Aktiivisimmat ihmiset käyttävät useita tunteja vapaa-ajastaan toimintaan, joka muistuttaa yrittäjän arkea. Onneksi niin, sillä me muut voimme sitten nauttia aktiivisesta ja osallistavasta meiningistä.

Tawatchai Phisaiphan temppuilee Pyöräpajan rampilla. Kuva: Sami Perttilä

Tawatchai Phisaiphan temppuilee Pyöräpajan rampilla. Kuva: Sami Perttilä

 

Lue lisää: 

Raakaa pudotuspeliä: Kouvolasta piti tulla pelialan keskittymä – köpelösti kävi

Rahat loppu! Vanhemmat auttavat aikuisia lapsiaan

Viisi vuotta ja 200 työhakemusta – Silpputyö tuo elannon mutta jättää epävarmuuden

Vuokko Härmä

Kirjoittaja on kotkalainen valtiotieteiden maisteri, joka toimii tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa ja Ajolähtö-hankkeessa ja väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt