Nuorisotyöttömyys yhä ongelma: Valtion toimet takkuavat
Pieniä merkkejä nuorison työllisyyden paranemisesta on jo ilmassa. Tämän vuoden suursatsaukset tuovat apua vasta syksyllä.
Vantaa kelpaa esimerkiksi muille kunnille, sillä viime keväänä käytännössä kaikki nuoret huolehdittiin opiskelemaan, töihin tai työpajoille. Jesse Nieminen ja Santeri Toivanen vaihtavat ilmanpuhdistimen koteloa auto- ja metallityöpajassa Tikkurillassa. Kuva Petri Kaipiainen
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen on annettu tänä vuonna paljon rahaa, mutta toteutus takkuaa.
Hyvät aikeet lisätä tuntuvasti nuorten työ- ja opiskelupaikkaneuvontaa kaatuivat valtion tuottavuusohjelmaan. Kun TE-keskuksissa yhtäällä säästettiin ja toisaalla satsattiin lisää, lopputulos ei näkynyt väen määrässä. Neuvontaa painotettiin kyllä nuoriin.
Myös nuorten työvoimapoliittiseen koulutukseen saatiin tälle vuodelle yli 13 miljoonaa euroa. Ostopalveluina hankittava koulutus on kuitenkin kilpailutettava, ja siihen kuluu aikaa.
”Nuoret siis pääsevät osalle näistä kursseista vasta syksyllä”, sanoo ylitarkastaja Liisa Winqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Samaan aikaan nuorison tilannetta alkanee lievittää hallituksen lisäbudjetti, josta noin 77 miljoonaa euroa suunnattiin nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Sen avulla arviolta 15 000 nuoren pitäisi työllistyä tai päästä koulutukseen.
Nopeimmin apua tuo työllistämisseteli, joka on työnantajalle annettava tuki vastavalmistuneen nuoren palkkaamiseen. Sitä aletaan tarjota työnantajille jo ensi viikolla.
Pahempaa kuin vuosi sitten
Nuorten työttömyys näyttäisi työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan taittuneen alkuvuodesta: maaliskuussa nuoria työttömiä oli 5 300 vähemmän kuin tammikuussa. Maaliskuussa työtä vailla oli kuitenkin vielä yli 32 000 alle 25-vuotiasta, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kun keväällä valmistuvat nuoret ryhtyvät työnhakuun, työttömyys todennäköisesti pahenee.
Tilastokeskuksen työttömyysluvut ovat suurempia kuin ministeriön, eikä niissä vielä näy tilanteen helpottumista. Tilastokeskus ilmoitti nuorten työttömyysasteeksi maaliskuussa yli 25 prosenttia, kun taas ministeriön mukaan nuorisotyöttömyys on noin puolet tästä.
Todellisuus asettunee eri lukujen väliin. Tilastokeskus kerää tietonsa kyselyllä, jolloin työtä vailla oleviksi katsotaan esimerkiksi opiskelijat, jotka haluaisivat tehdä töitä opintojen ohessa. Ministeriön luku puolestaan ei kerro koko totuutta, sillä kaikki työttömät nuoret eivät ilmoittaudu työnhakijoiksi.
Vaikka nuorten työttömyys on yleensä lyhytaikaista, nuorisotyöttömyyden kasvu lisää helposti myös työelämästä syrjäytyvien määrää.
”Työttömyyden riski on kolminkertainen niillä nuorilla, jotka eivät hanki koulutusta. Vielä kolmikymppisinä parikymmentä prosenttia nuorista on ilman vähintään keskiasteen ammatillista koulutusta”, sanoo neuvotteleva virkamies Ilkka Nio työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Tanska näyttää mallia
Apua haetaan uudesta nuorisolaista, joka on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Laki tekisi mahdolliseksi sen, että esimerkiksi ammattikoulun keskeyttävästä nuoresta menisi tieto niin sanottuun etsivään nuorisotyöhön. Nuoreen otettaisiin yhteyttä ja tarjottaisiin apua.
”Näin tehdään jo Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Nuorilla ei ole velvoitetta ottaa apua vastaan, mutta tiedetään, että heistä yli 96 prosenttia tekee niin”, kertoo neuvotteleva virkamies Jaana Walldén opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Laki toisi kuntiin ryhmät, joissa sekä valtion että kunnan edustajat seuraisivat, kuinka nuorten asioita kunnassa hoidetaan.
Suomi pyrkii kohti samantapaista mallia kuin Tanskassa on. Huolenpidon lisäksi tanskalaisnuorille on tarjolla paljon koulutusta, joka muistuttaa suomalaista työpaja- ja oppisopimuskoulutusta.
Tanskassa 16-24-vuotiaista on nyt työtä vailla 14 prosenttia eli lähes 10 prosenttia vähemmän kuin Suomessa.