Alpo Rusi: Vasemmalta ohi

Alpo Rusi
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lue näyte Alpo Rusin kirjasta Vasemmalta ohi. Otteessa käsitellään mm. pääministeri Kalevi Sorsan presidenttihaaveita.

Pääministeri Sorsan ”valtiovierailu” DDR:ään 9.-11.9.1985 oli syksyn suuria valtiollisia merkkitapahtumia. Sitä seurasi myös samankaltainen tehokas tiedustelun katse kuin edellisenä syksynä Honeckerin vierailua Suomeen. HVA varusti Honeckerin delegaatioineen etenkin aseriisuntaneuvotteluja, SDP:tä ja sotilaallista tilannetta koskevilla tiedusteluraporteilla. Ennen DDR:ää Sorsa vieraili Tšekkoslovakiassa, jossa Prahan miehityksen arkkitehti Vasil Bilak isännöi suomalaista virkaveljeään. SED:n saamassa raportissa tuodaan esille Sorsan esittämät huolet Suomen sisäpoliittisesta kehityksestä. Ennen muuta ongelmana on kommunistien hajaannus, mutta myös vihreän liikkeen kasvava kannatus. Olihan vihreä liike itäblokissa ”toisinajattelua”, minkä johdosta Sorsan esille nostama ongelma on yhteinen Bilakin kanssa. Sorsa selosti Bilakille myös laajasti SI:n Wienin konferenssin historiallisuutta sekä SDP:n jatkuvasti laajenevia suhteita kommu­nistisiin puolueisiin.

Berliinissä Honecker ja Sorsa tapasivat heti 9.11. Sydämellisessä kaksituntisessa mielipiteenvaihdossa kerrattiin hyvien suhteiden historia, käsiteltiin laajasti kansainvälistä tilannetta ja saatiin arvioita sisäpoliittisista kehitysnäkymistä. Sorsa tervehti aiempaa paljon myönteisemmin eri foorumeilla käynnistyneitä aseriisuntaneuvotteluja eikä arvostellut suoraan Yhdysvaltoja ja asetti myös Etykille suuria odotuksia. Olihan kesällä Helsingissä pidetty 10-vuotistapahtuma lopulta onnistunut, vaikka Neuvostoliitto oli kuukausia painostanut Suomea ns. balttiristeilyn estämiseksi, koska sen pelättiin laukaisevan provokaatioita, mitä ei lopulta tapahtunut. Honecker – joka epäilemättä jo aavisti Gorbatsovin politiikan sudenkuopat SED-diktatuurin kannalta – heitti kylmää vettä. ”Neuvostoliitto on meille kertonut, ettei mitään ratkaisevaa askelta ole Genevessä vielä otettu.  – – Liittolaistemme kanssa olemme päätyneet käsitykseen, ettei mitään edistystä saavuteta maan pinnalla, jos avaruus on varustelun kohteena.”

Sorsa oli tehnyt näyttäviä aloitteita vierailu toinen toisensa jälkeen, mutta presidenttipelin aallonharjalle hän ei 1985 päässyt. Jo alkuvuodesta maaherraksi nimitetty Kalevi Kivistö ehdotti Koivistolle toista kautta: ”Taistelu vuoden 1988 presidentinvaaleihin on alkanut muilla tahoilla; ei ole mitään syytä jättäytyä jälkijunaan.” SDP:n rivijäsenissä tunnelma nousi, mutta johdossa laski. Liikanen luonnehti Kivistön liikkeellelähtöä ”onnettomaksi”. Aiennettua presidenttikeskustelua siivittivät Koivistolle myönteiset, vaikka ei ylivoimaiset galluplukemat. Puoluejohtaja Sorsa epäilemättä heijasteli turhautumistaan, kun hän puolueen 90-vuotijuhlassa jatkoi infokratian arvostelua ja valitti, että ”demokratian puolustajiksi ovat jääneet puoluetyön tekijät, demokratian perustan rakentajat”.

Alpo Rusi: Vasemmalta ohi. Kamppailu Suomen ulkopoliittisesta johtajuudesta rautaesiripun varjossa 1945–1990. Gummerus 2007.