Aarnio-juttu mutkistuu

Rikostutkinnan puolueettomuus joutuu epäilyksenalaiseksi, arvioi rikosprofessori.

huumeet
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ei voida tuomita huumausainerikoksista pelkästään niin sanotun ”Malmin naisen” kertomusten perusteella. Kahden rikosoikeuden professorin mukaan mahdolliseen tuomioon vaaditaan myös muuta näyttöä.

43-vuotiasta ”Malmin naista” kuulusteltiin jutun esitutkinnassa lukuisia kertoja vuoden 2014 aikana.

Nainen kertoi hasiksen maahantuontiin liittyvän niin sanotun tynnyrijutun kuulusteluissa KRP:n tutkijalle, että Jari Aarnio olisi tiedustellut häneltä vuonna 2002 mahdollisuutta saada yhteys hasiskontakteihin Hollannissa.

Yllättäen nainen muutti täysin kertomuksensa, kun häntä kuultiin oikeudessa tämän vuoden syyskuussa. Hän myönsi tavanneensa Aarnion, mutta huumeiden maahantuonnista ei ollut puhuttu.

Sen sijaan nainen paljasti saaneensa KRP:n tutkijalta erilaisia etuuksia, kuten 3000 euroa rahaa ja matkapuhelimia. Myös vuokranmaksusta oli huolehdittu.

 

KRP:n tutkija myönsi omassa kuulemisessaan tarjonneensa naiselle ravintolassa alkoholia ja ruokaa. Tämän lisäksi hän hankki naiselle SK:n selvityksen mukaan tämän vuoden huhtikuussa skootterin Kuusankoskelta.

Kyseinen KRP:n rikosylikonstaapeli on jutun avaintutkijoita, sillä hän on yksin vastannut ”Malmin naisen” kuulusteluista. Nainen puolestaan on syyttäjän pääkuultava Jari Aarniota vastaan.

Poliisimiehen roolin noustua esiin KRP teki asiassa sisäisen selvityksen. Se johti valtakunnansyyttäjälle tehtyyn tutkintapyyntöön. Koska kyse on mahdollisesta poliisirikoksesta, asiaa on selvittänyt kihlakunnansyyttäjä Pertti Lahtiola.

”Malmin nainen” vahvisti uudelleen kertomuksensa KRP:n tutkijalta saamistaan rahoista, puhelimesta ja skootterista Aarnio-oikeudenkäynnissä tiistaina 20. lokakuuta.

 

Uudet tiedot muuttavat naisen esitutkinnassa antamien kertomusten merkitystä. Rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände Helsingin yliopistosta sanoo, että kertomusten näyttöarvo laskee radikaalisti, kun on käynyt ilmi naisen saaneen erilaisia etuuksia.

”Jos syyttäjällä ei ole muuta painavaa näyttöä tynnyrijutussa, niin Aarniota ei voida tuomita pelkästään naisen kertomusten perusteella. Ne eivät kanna langettavaan tuomioon asti”, Frände sanoo.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että uudet tapahtumat vaikeuttavat merkittävästi näytön arviointia. Naisen puheiden perusteella Aarniota ei voida tuomita, vaan mahdollinen syyllisyys olisi osoitettava muulla tavalla.

Tolvasen mukaan myös tutkinnan puolueettomuus joutuu epäilyksenalaiseksi. Pohdittavaksi tulee, onko nainen puhunut tapahtumista totuudenmukaisesti, vai kertonut asioita kuulustelijaa miellyttääkseen.

”Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että naisen kertomuksia esitutkinnassa ei oteta lainkaan huomioon. Joka tapauksessa niiden luotettavuus heikkenee nyt niin paljon, että ne eivät voi olla ainoa ratkaiseva näyttö”, Tolvanen sanoo.

Jutun tutkinnanjohtajan Jukka Haaviston mukaan Malmin naisen uusien kertomusten näyttöarvo punnitaan oikeudessa.

”Ei minun käsitykseni mukaan näillä tiedoilla, mitä minulla on, ole mitään vaikutusta siihen”, Haavisto toteaa SK:lle.

 

”Malmin naisen” kertomusten lisäksi käräjäoikeudella on käytettävissään myös muuta näyttöä. Keskiössä on valtava määrä teletunnistetietoja.

Vielä toukokuussa ennen ”Malmin naisen” avautumista valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen uskoi Ylen haastattelussa näytön riittävän.

”Meillä on tässä kuumia kännyköitä ja sen kaltaista näyttöä, paikannustietoja; näyttöä, jota ei voi vähätellä, vaikka ei savuavaa asetta olekaan”, Hirvonen totesi Ylelle.

Jari Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikoksiin.  Hän on ollut vangittuna marraskuusta 2013 lähtien. Häntä epäillään muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista.

Kesäkuussa alkaneen niin sanotun tynnyrijutun käsittelyn arvellaan kestävän maaliskuuhun 2016.

Trevoc-haarassa Aarnio tuomittiin kesäkuussa vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja lahjuksen ottamisesta.