Opetusministeri Henna Virkkunen: Ministeriö ei ole tukahduttamassa Suomen Akatemiaa
Suomen Kuvalehden pääkirjoitus (SK 11/2009) otti rajusti kantaa Suomen Akatemiaa koskevaan lakiuudistukseen. Kirjoituksessa väitettiin, että vapaa tutkimus oltaisiin tukahduttamassa ja tieteen huippu tuhoamassa. Kovaa tekstiä.
Suotavaa olisi, että edes pääkirjoitustasolla käytettäisiin hiukan laajempaa lähdeaineistoa. Esimerkiksi lakiluonnos Suomen Akatemiasta olisi ollut helposti saatavilla, ja sen perusteella olisi voinut huomata, että esitetyt huolet ovat vailla perustaa.
Suomen Akatemia on suomalaisen tutkimuksen lippulaiva. Sen akatemiaprofessuurit ja -tutkijantehtävät ovat haluttuja ja kilpailtuja tehtäviä. Ne säilytetään myös jatkossa.
Lakiuudistus tuli ajankohtaiseksi sekä perustuslain uudistuksen, Akatemiasta tehtyjen kansainvälisten arviointien että ennen kaikkea yliopistolain uudistuksen vuoksi.
Uudistus on valmisteltu työryhmässä, jonka tammikuussa jättämä ehdotus uudeksi Suomen Akatemian laiksi oli yksimielinen ja sitä täydensi Suomen Akatemian lausuma. Lausuntokierroksella muun muassa valtaosa lausuneista yliopistoista (13/15) ja Tieteellisten seurain valtuuskunta piti uudistuksia kannatettavina.
Lähtökohta on, että akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat säilyvät Suomen Akatemian rahoitusmuotoina. Tehtäviin liittyvät haku-, arviointi- ja päätöksentekoprosessit säilyvät Suomen Akatemian vastuulla entisenlaisina.
Yliopistouudistukseen liittyen virkajärjestely kuitenkin muuttuu. Tähän asti niin yliopistojen henkilökunta kuin Suomen Akatemian tutkijatkin ovat olleet valtion viroissa. Kun yliopistoista tulee jatkossa työnantajia, ei olisi perusteltua, että niiden tiloissa ja välineillä työskentelisi ”toisen työnantajan” henkilöstöä.
Tämän vuoksi ehdotetaan, että akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat toimisivat työsuhteessa niihin organisaatioihin, joissa he työskentelevät. Samalla varmistetaan se, että akatemiatutkijat ja -professorit ovat osa yliopistoyhteisöä ja pääsevät osallistumaan päätöksentekoon.
Akatemiatutkijoille ja -professoreille ei voida jatkossa ”vyöryttää” hallinto- ja opetustehtäviä yli sovitun, kuten pääkirjoituksessa pelättiin. Akatemian määrittelemät rahoituksen ehdot koskien muun muassa työajan käyttöä muihin kuin tutkimustehtäviin sisällytetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin. Myös opetusministeriön ja Suomen Akatemian väliseen tulossopimukseen kirjataan akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden rahoitusperiaatteet.
Yliopistoilla on työnantajina vahva intressi varmistaa akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden hyvät työolot, sillä käytännössä huippututkimusyksiköt ja tutkimustulokset syntyvät juuri heidän toimestaan.
Opetusministeriö ei siis missään tapauksessa ole romuttamassa akatemiaprofessorien ja -tutkijoiden rahoitusinstrumenttia.
Kirjoittaja on opetusministeri (kok).
Raivio: Yliopistolain vastustajilta puuttuu tietoa ja ymmärrystä (Suomenkuvalehti.fi 6.3.2009)