Akatemiaprofessorit: Lakia Akatemiasta ei pidä muuttaa

Profiilikuva
Henna Virkkunen
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamiselle ainoa hyväksyttävä lähtökohta olisi pyrkimys parantaa tieteen tekemisen edellytyksiä, arvioivat akatemiaprofessorit SK:lle kirjoittamassaan Puheenvuorossa.

Vastauksena opetusministeri Henna Virkkusen (kok) kirjoitukseen (SK 12/2009) ja samansisältöiseen kirjoitukseen Helsingin Sanomissa (17.3.2009) esitämme seuraavaa.

Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamiselle ainoa hyväksyttävä lähtökohta olisi pyrkimys parantaa tieteen tekemisen edellytyksiä. Sen sijaan muutoksen ainoa peruste on hallinnollinen, ja sen takana valtion tuottavuusohjelma. Ei ole voitu esittää, miten nyt erinomaisesti toimiva akatemiaprofessori- ja tutkijajärjestelmä paranisi. Sen sijaan uhkakuvia riittää. Esitetty laki olisi hyppy pimeään.

Useimmat akatemiaprofessoritjohtavat omia ryhmiäänllaboratorioitaan integroituneina yliopistoon. Toisen työnantajan palveluksessa toimiminen rajaa yksiselitteisesti työn kuvan tieteeseen ja antaa oikeutuksen määräajaksi olla osallistumatta hallinnollisiin ja opetustehtäviin yliopistossa. Tieteeseen keskittyminen on 5-vuotisen akatemia professuurin tarkoitus. Hallinnollisten järjestelyjen tulisi tukea tätä eikä raottaa mahdollisuutta toiseen suuntaan.

Yliopistoissa on nykyisin ja jatkossakin vielä enemmän eri työnantajien (yritykset, säätiöt, ulkomaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit jne.) palveluksessa olevia henkilöitä. Akatemian tutkijoiden nykyisessä asemassa ei siis ole mitään tavatonta, joka antaisi aihetta muuttaa nykyistä tilannetta.ole sidottu yliopistolakiin. Yliopistot ovat niin suuren muutoksen kourissa, että olisi parempi antaa yliopistojen saattaa strategiansaja toimintansa uuden lain viitoittamalle tielle ja katsoa, mitä seuraa. Sen jälkeen voidaan miettiä, voiko tiedettäjotenkin edistää muuttamalla nykyistä Akatemian virkajärjestelmää. Akatemia on tässä vaiheessa syytä jättää rauhaan.

Suomen kilpailukyky tutkimusympäristönä riippuu täysin siitä kykeneekö Suomi tarjoamaan tutkijoille heidän omasta mielestään houkuttelevia tehtäviä. Me akatemiaprofessorit vastustamme jyrkästi esitettyä muutosta, joten se tulisi ole¬maan suuri askel väärään suuntaan.

Lauri Aaltonen, Risto Alapuro, Pertti Alasuutari, Kari Alitalo, Kari Astala, Ilkka Hanski, Olli Ikkala, Kalervo Järvelin, Maarit Karppinen, Simo Knuuttila, Erkki Koskela, Martti Koskenniemi, Jussi Kukkonen, Markku Kulmala, Antti Kupiainen, Markku Laakso, Markku Leskelä, Heikki Mannila, Johanna Mappes, Juha Merilä, Uskali Mäki, Kevät Nousiainen, Hannu Oja, Anssi Paasi, Kari Palonen, Kari Rissanen, Mart Saarma, Riitta Salmelin, Tapio Salmi, Ari Sihvola, Lea Sistonen, Kaarina Sivonen, Jussi Taipale, Jari Turunen, Jari Valkonen, Kim Wallin, Seppo Ylä-Herttuala

Kirjoittajat ovat akatemiaprofessoreita.

Lisää aiheesta

Kari Raivio: Yliopistolain vastustajilta puuttuu tietoa tai ymmärrystä