Kun todellisuus murenee
Veera Antsalon esikoisromaanin täyteläisiä lauseita on ilo lukea, Tommi Melender kirjoittaa.
Minne todellisuus on kadonnut, kysyy Veera Antsalon (s. 1975) Yön teollisuus -romaanin keskushenkilö.
Riley elää Yhdysvaltain Pittsburghissa ja kuvaa elämästään videoita sosiaaliseen mediaan. Hän on huumekoukusta irti pyristellyt sotaveteraani, joka etsii tukipuuta kristinuskosta. Todellisuuden katoamisen vertauskuvan Riley löytää elokuvista: ne tuntuvat elottomilta vaikka ovat teknisesti taidokkaita.
Sama keinotekoisuuden tuntu leimaa maailmanmenoa yleisemminkin, etenkin kun tekoäly tunkee lonkeronsa kaikkialle.
Nykykulttuurin puheavaruus täyttyy hälystä ja kohinasta, mitä kuvastavat romaanin kerrontaa tauottavat katkelmat erilaisista chat-keskusteluista. Merkityksiä janoava mieli häiriintyy, ja häiriintymisestä seuraa vihan ja turhautumisen tunteita.
Edellytykset luoda jaettuja todellisuuden kokemuksia murenevat, kun ihmiset eri suunnilla takertuvat omiin rajoittuneisiin hahmotuksiinsa. Riley näkee vallitsevan poliittisen järjestelmän läpeensä korruptoituneena. Kuten arvata saattaa, hän kallistuu oikeistopopulismin suuntaan.
Romaani tavoittaa Maga-liikkeen nousun taustat niiltä osin kuin ne koskevat ahdinkoon ajautunutta työväenluokkaa. Tapahtumapaikka Pittsburgh oli menneillä vuosikymmenillä elinvoimainen teräskaupunki, mutta elää digitaalisen vallankumouksen jälkeisessä maailmassa iltaruskoa.
Yhdysvaltain taantuvien teollisuusseutujen karusta arjesta on kirjoitettu runsaasti tietokirjoja ja reportaaseja. Yön teollisuuden herkkäviritteinen proosa tekee sen mihin kaunokirjallisuus parhaimmillaan pystyy: suodattaa maailman yksilötajunnan läpi ja kertoo, miltä tuntuu elää tietyssä historian hetkessä ja tilanteessa.
Romaani ei typisty arkirealismiin, vaan sisältää myös maagisia ulottuvuuksia.
Todellisuus ei ole vain sitä, minkä voimme aisteillamme tuntea. Se sisältää myös kuviteltuja tasoja.
Mystinen Musta enkeli tarkkailee tehtaiden varjossa eläviä ihmisiä ja vie heitä mukanaan. Hän pitää silmällä myös Rileya sekä kahta muuta keskushenkilöä: yökerhon työntekijää ja paikallisesta pohatasta elämäkertaa laativaa haamukirjailijaa.
Näiden kolmen todellisuudet vain hipaisevat toisiaan. Antsalo jättää taitavasti lukijan mielikuvitukselle tilaa punoa merkitykselliset yhteydet henkilöhahmojen välille.
Runoilijana tunnettu Antsalo kirjoittaa syviä, täyteläisiä proosalauseita, joita on ilo lukea. Yön teollisuus on hänen ensimmäinen romaaninsa.
Veera Antsalo: Yön teollisuus. 302 sivua. Teos, 2026.