Kiireellä uusiksi
Uutta opetussuunnitelmaa tehdään asiantuntijan mukaan hätiköiden. Oppikirjat pitäisi kirjoittaa uusiksi puolessatoista vuodessa.
Suomessa tehdään kiireellä uutta opetussuunnitelmaa. Uudistuksella toteutetaan Petteri Orpon (kok) hallituksen niin kutsuttu osaamistakuu, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävät perustiedot ja -taidot peruskoulun aikana.
Käytännössä opetussuunnitelman uudistuksen tavoitteena on varmistaa osaamistason nostaminen ja sen pitäisi olla nykyistä selkeämpi työkalu myös opettajille. Muun muassa Pisa-tulokset ovat laskeneet vuosia ja oppilaiden perustaidoissa on nähty puutteita.
Uudistusta onkin kuvailtu paluuksi ”perusasioihin”, koska opetuksen painopistettä siirretään luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon.
Uudistustyötä tehdään Opetushallituksen alaisissa työryhmissä oppiaine kerrallaan. Työryhmissä työskentelee opetusalan ammattilaisia ja tutkijoita.
Uudistuksen tarpeellisuudesta harva on ollut eri mieltä, mutta valmistelun kiire on herättänyt kritiikkiä.
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Hannele Cantell on ollut laatimassa opetussuunnitelmia ja oppikirjoja yli kolmekymmentä vuotta. Hänen mukaansa koskaan aiemmin kiire ei ole ollut sellainen kuin se nyt on.
Työryhmien pitää kirjoittaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteet ja sisällöt tämän syksyn aikana. Alkuvuonna 2027 suunnitelman on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle.
”Olisi ollut parempi tilanne, että luonnoksen teolle olisi annettu enemmän aikaa. Tällöin olisimme voineet huomioida työryhmissä kunnolla tuoreen oppiaineisiin liittyvän tutkimustiedon. Nyt keskustelulle on jäänyt hyvin vähän aikaa”, Cantell sanoo.
Lisäaikaa on pyydetty joissakin työryhmissä, mutta sitä ei ole annettu. Se, että on pysytty aikataulussa, on edellyttänyt työryhmäläisiltä työtä omalla ajalla, muun muassa viikonloppuina, Cantell kertoo.
”Lainvalmistelussa ei ole ymmärretty, mitä aikataulun hyväksyminen konkreettisesti tarkoittaa. Tilanne on ollut vaikea myös uudistusta toimeenpanevalle Opetushallitukselle.”
Uudistus luo paineen myös uusien oppikirjojen kirjoittamiselle. Käytännössä lähes kaikki oppikirjat pitää uusia 1–9-luokkalaisille. Aikaa työlle on noin puolitoista vuotta, sillä uudistuksen pitäisi olla voimassa elokuussa 2028.
”Olen kirjoittanut oppimateriaaleja 35 vuotta. Rohkenen sanoa, että tällä aikataululla on jopa mahdotonta kirjoittaa oppimateriaalit kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille luokka-asteille uusiksi”, Cantell sanoo.
Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho vahvistaa, että hallituksen antama aikataulu on erittäin tiukka myös kustantamoille.
”Tämä on ulkoa annettu todellisuus johon kustantajien ja tekijöiden täytyy parhaansa mukaan koettaa sopeutua”, Laiho sanoo.
Suomessa peruskouluihin ostetaan oppimateriaaleja noin 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Julkisia menoja aiotaan leikata jälleen ensi hallituskaudella. Laiho näkee myös tämän yhtälön huonona.
”On huolestuttavaa, jos kouluille ei anneta resursseja uusien materiaalien hankintaan. Oppimateriaalit ovat ne, jotka vievät halutut muutokset oppilaiden pulpeteille ja konkretisoivat opetussuunnitelman opettajille.”
”Uudistus jää torsoksi, jollei sitä voida viedä tehokkaasti käytäntöön”, Laiho sanoo.
Selvityksen mukaan oppimateriaalien hankinta eroaa rajusti jo nyt kunta- ja koulukohtaisesti. Tämä voi aiheuttaa eriarvoistumista, Laiho sanoo.
”On arvovalinta, mistä kukin kunta päättää säästää.”
Esimerkiksi Kainuussa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla oppimateriaaleja hankittiin keskimäärin yli 180 eurolla oppilasta kohti, mutta Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla panostus jäi alle 140 euroon per oppilas.
Ehkä hieman yllättävä tieto on se, että peruskoulun oppimateriaalista 85 prosenttia on painettua ja vain 15 prosenttia digitaalista.
Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikön Terhi Nissisen mukaan tiivis aikataulu on vaatinut uudistustyöltä priorisointia. Laadusta ei kuitenkaan tingitä, hän sanoo.
Asiantuntijatyötä tukee laaja lausuntokierros, jolle annetaan enemmän painoarvoa kuin edellisissä uudistuksissa.
”Lausuntokierros on vahvasti osa valmistelua. Haluamme hyödyntää myös niiden tahojen osaamista, joita emme pystyneet kutsumaan mukaan työryhmiin.”
Opetushallitus on ollut Nissisen mukaan yhteydessä Kustannusyhdistykseen ja yhteistyötä on tehty jo pitkään. Tarkoitus on järjestää myös yhteinen seminaari, jonka pitäisi tukea oppimateriaaliuudistusta.
Osa oppiaineiden tavoitteista pysyy ennallaan, joten kouluissa on Nissisen mukaan mahdollisuus käyttää myös olemassa olevia oppimateriaaleja.