Pois pelistä
Urheilujuristi moittii poliitikkoja kaksinaismoraalista: miksi Suomi voi pelata Venäjää vastaan lentopalloa, mutta ei jääkiekkoa?
8
MIN
Venäjä pitää päästää takaisin kansainväliseen jääkiekkoon. Näin päätti urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin Cas 30. lokakuuta.
Kansainvälisellä jääkiekkoliitolla (IIHF) ei ollut riittäviä perusteita sulkea Venäjää pois muun muassa ensi keväänä järjestettävistä miesten MM-kisoista, Cas tulkitsi.
Päätöksen tekivät Casin urheiluoikeuden asiantuntijat, italialainen Giulio Palermo, egyptiläinen Ismail Selim ja brittiläinen Mark Hovell. Heidän tulkinnassaan Venäjä ei aiheuta turvallisuusriskiä siinä määrin kuin Kansainvälinen jääkiekkoliitto oli riskiä perustellut.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton perusteluja on kritisoitu löperöiksi, sillä esimerkiksi curlingissa Venäjä pysyy pois kisoista tämän vuoden loppuun asti.
Curlingväki perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, ettei kukaan järjestä kisoja, jos Venäjä osallistuu.
Toisin kuin jääkiekossa, perustelut kestivät Casin tarkastelun.
Ensi keväänä Saksassa pelattavien miesten jääkiekon MM-kisojen kohtalo näyttäisi olevan täysin Saksan valtionjohdon, maan jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton käsissä.
Kisajärjestäjille miettimisen aihetta ovat antaneet useat eurooppalaiset kiekkomaat, kuten Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Tšekki, Itävalta ja Latvia. Maat ovat ilmoittaneet, etteivät ne pelaa Venäjää vastaan.
Boikottirintamassa on lähes puolet joukkueista, joiden olisi määrä osallistua kevään 2027 MM-kisoihin Saksassa.
Casin päätös on juridinen, ja siihen ottivat hanakasti kantaa Suomen kärkipoliitikot, useat rivikansanedustajat ja europarlamentaarikot.
Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen kiihdytti poliittista kohua kommentoidessaan Casin ratkaisua pian sen tultua julki. Hietanen sanoi, että Suomi on sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen jääkiekkoliiton päätöksiä, jotka nojaavat Casin päätöksiin.
Samalla Hietanen viesti, että Suomi voi osallistua Saksassa järjestettäviin MM-kisoihin, vaikkakin päätös oli hänen mielestään ”käsittämätön”.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) ja urheiluministeri Mika Poutala (kd) ilmoittivat olevansa eri mieltä Cas-päätöksestä. Boikotointipaine Venäjää kohtaan kasvoi, ja Hietasen lausunnot ärsyttivät monia.
Muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra kirjoitti Hietaselle viestin sosiaalisessa mediassa.
”Puhelin käteen, Hietanen!” hän ohjeisti.
Pian ulkoministeri Elina Valtonen ilmoitti, ettei venäläisurheilijoilla ole asiaa Suomeen vuonna 2027, jos Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Kielto koskisi käytännössä kaikkia venäläisurheilijoita. Myöhemmin Valtosen sanomaa toisti myös pääministeri Petteri Orpo (kok).
Kun Cas-päätöksestä ja Hietasen kisakommenteista oli kulunut kolme päivää, Suomen jääkiekkoliitto tiedotti uudelleen. Puheenjohtaja Hietanen kertoi liiton hallituksen päättäneen, ettei Suomi pelaa Venäjää vastaan.
Suomalainen urheilujuristi Olli Rauste pitää Casin Venäjä-päätöstä oikeana.
Casin välimiehenä toimivan kokeneen juristin mielestä suomalaiset poliitikot ajoivat itsensä nurkkaan, koska taustalla on laajempi urheilullinen päätös.
”Päätös kunnioittaa hyvin pitkälti sitä, mitä Kansainvälinen Olympiakomitea KOK päätti heinäkuussa 2026”, Rauste sanoo.
KOK päätti viime kesänä sallia venäläisurheilijoiden osallistumisen Los Angelesin kesäolympialaisiin vuonna 2028. Olympialiikkeen uudessa periaatepäätöksessä sodat eivät enää vaikuta siihen, kuka saa osallistua. Olympialiike pyrkii olemaan Rausteen mukaan ”neutraali”.
Neutraaliudesta voi olla montaa mieltä, ja olympialiike olisi voinut päättää myös toisin. Kaikki hyökkäyssotaan ryhtyvät maat olisi voitu sulkea olympialaisten ulkopuolelle.
Tällaisella päätöksellä Venäjä olisi ollut ulkona, mutta myös Yhdysvallat ja Israel, koska nämä maat käyvät hyökkäyssotaa Iranissa. Päätös olisi vienyt olympialiikkeen rahoista yli puolet, Rauste arvioi.
”Samalla Yhdysvallat olisi menettänyt Los Angelesin kesäkisat ja ne olisi pitänyt siirtää nopealla aikataululla muualle. Mieluummin KOK päätti pelastaa olympialiikkeen.”
Olympialiikkeen ratkaisu ei suoraan johda siihen, että Venäjä pääsee mukaan eri lajeihin, kuten jääkiekkoon. Käytännössä KOK:n päätös heittää pallon kansainvälisille lajiliitoille, jotka koostuvat eri maiden liitoista. KOK:n ohjaus ja paine näyttävät kuitenkin vahvoilta.
Venäjän maajoukkueen urheilijoita on nähty hyökkäyssodan aikana jo esimerkiksi joukkuevoimistelussa, uinnissa, painissa ja pöytätenniksessä.
Venäjän lentopallomaajoukkue saa pelata ensi vuonna lentopallon Maailmanliigaa, jossa mukana on myös Suomen maajoukkue. Venäjä-pohdinta on käynnissä myös kansainvälisessä maajoukkuetason koripallossa.
Rauste näkee etenkin jääkiekon Suomessa ”poliittisena kipupisteenä”.
Leijonien jääkiekko-otteluissa näkyy säännöllisesti ylintä valtionjohtoa hymyssä suin. Laji on yksi Suomen seuratuimmista, ja harrastajia on paljon suhteessa väestöön. Rekisteröityjä pelaajiakin on yli 70 000, ja jäähalleja sijaitsee lähes joka kunnassa.
”Jääkiekko saa enemmän mediahuomiota ja poliitikot keräävät irtopisteitä lajin varjolla. Miten esimerkiksi urheiluministeri Mika Poutala perustelee sen, että lentopallossa Venäjä voi kohdata Suomen, mutta jääkiekossa ei?” Rauste kysyy.
Hänen mielestään kyse on kaksinaismoraalista.
Rauste näkee, että Suomella on vaikea päätös edessään jo muutaman vuoden kuluttua, jos Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu.
Suomi ei kisaisi reilun kolmen vuoden kuluttua Ranskassa järjestettävissä talviolympialaisissa.
”Se olisi iso päätös pelaajien, urheilun ja talouden kannalta.”
Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen kertoo Suomen Kuvalehdelle, että hän kävi keskusteluja poliitikkojen avustajien kanssa. Yhteyttä pidettiin myöhemmin myös urheiluministeri Mika Poutalaan sekä muihin eurooppalaisiin jääkiekkoliittoihin.
Näin syntyi boikottirintama.
Hietanen myöntää, että seitsemän maan Venäjä-boikotti voi kaataa Saksan MM-kisat kokonaan, sillä Kansainvälinen jääkiekkoliitto on sitoutunut Casin päätöksiin.
”Toisaalta laaja boikottirintama pakottaa Kansainvälisen jääkiekkoliiton miettimään keinoja Venäjän pääsyn estämiseksi MM-kisoihin”, Hietanen sanoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putin reagoi boikottirintamaan syyttämällä maita poliittisesta pelistä, joka ei huomioi Casin juridisia perusteluja.
Cas-päätös on iso voitto Putinin propagandakoneistolle, joka käyttää jääkiekkoa politiikan välineenä.
Putinin ”jääkiekkotaitoja” on esitelty tv-kuvissa ennen sotaa ja sodan aikana. Putinin ”näytösotteluissa” presidentti tekee 5–9 maalia per ottelu, vaikkei hän osaa kunnolla edes luistella. Otteluissa pelaa ammattilaisia, jotka antavat 74-vuotiaan presidentin hoiperrella ohitseen ja työntää kiekon maaliin.
Kuvissa Venäjän liput liehuvat ja yleisö taputtaa.
Casin ja olympialiikkeen päätösten jälkeen Putinin propagandakoneisto ja Venäjä näyttävät johtavan peliä.
”Ehkä nyt ainakin hetken aikaa. Useita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja vielä varmasti mietitään”, Hietanen sanoo.
Hietasen mukaan esimerkiksi Kanadan päätös sulkea Venäjä pois Edmontonissa järjestettävistä miesten alle 20-vuotiaiden MM-kisoista on merkittävä ratkaisu isolta kiekkomaalta. Kanadan pääministeri Mark Carneyn medialausuntojen mukaan Venäjä ei osallistu vuoden 2027 nuorten MM-kisoihin Kanadan maaperällä.
Päätöksen taustalla on se, että moni eurooppalainen maa on uhannut boikotoida kisoja, jos Venäjä osallistuu.
Kanadan hallitus aikoo estää Venäjän osallistumisen kiristämällä maahantuloehtoja, kuten viisumikäytäntöjä.
Myös Suomi ja useat Euroopan maat valmistelevat estoja venäläisurheilijoiden maahantulolle. Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan ratkaisuja tehdään nopealla aikataululla.
Hietanen arvelee, että myös Saksa estää venäläisurheilijoiden maahantulon.
”Urheiluväen päätökset eivät yksistään riitä. Tarvitaan valtiovallan tukea, jotta me voidaan pitää Venäjä ulkona jääkiekosta”, Hietanen sanoo.
Viisumiasia on herkkä ja siihen liittyy vahvasti politiikka. Sormensa viisumipolitiikkaan näyttää työntävän myös Kansainvälinen olympiakomitea, joka on ottanut asiaan kantaa jo kesäkuussa 2026.
Esimerkiksi Indonesia perui viisumit rytmisen voimistelun MM-kisoihin ilmoittautuneilta Israelin urheilijoilta. Olympialiike tuomitsi viisumien perumisen ja pyysi olympialiikkeeseen kuuluvia kansainvälisiä lajiliittoja varmistamaan, että maiden urheilijat voivat osallistua lajiensa arvokisoihin.
Venäjä-boikotin taustalla vaikuttavat voimakkaasti pelaajien etu, kiekkofanit ja rahaa jakavat suuret sponsorit. Kisajärjestäjämaa Saksa on myynyt etukäteen noin 300 000 lippua, ja liikkeellä on arviolta puolisen miljoonaa kisaturistia.
Joukko jääkiekkosponsoreita on jo ilmoittanut vetäytyvänsä tai harkitsevansa vetäytymistä MM-kisoista.
Esimerkiksi iso ruotsalainen toimistokalustevalmista AJ Produkter on ilmoittanut lopettavansa sponsoroinnin. Yritys on ollut kisojen pitkäaikainen pääyhteistyökumppani lähes kolmekymmentä vuotta.
Kielteistä kantaa ovat viestineet myös autovalmistaja Skoda ja vedonlyöntiyhtiö Tipsport.
Myös suomalainen rengasvalmistaja Nokian Renkaat ilmoitti, että se vetäytyy vuoden 2027 MM-kisojen sponsoroinnista, mikäli Venäjän sallitaan osallistua.
Sen sijaan Leijonien yhteistyökumppanit Veikkaus, Pohjola Vakuutus ja Lidl ovat olleet niukkasanaisia sponsoroinnin jatkosta.
Sponsorisopimusten summat ovat liikesalaisuuden piirissä, eivätkä Suomen jääkiekkoliitto tai Kansainvälinen jääkiekkoliitto ole avanneet summia julkisuuteen.
Arvioiden mukaan kyse on useiden miljoonien eurojen sopimuksista. Sponsori- ja markkinointitulot muodostavat merkittävän osan liittojen kokonaisbudjeteista. Rahoja käytetään huippu-urheiluun mutta myös junioritoimintaan.
Sponsorien vetäytyminen tai sopimusten irtisanominen aiheuttaisi ison taloudellisen loven liitoille, mikä murentaisi eurooppalaista jääkiekkoa.
Suomi ja muut maat panevatkin Venäjä-boikotillaan kaiken likoon, jotta Kansainvälinen jääkiekkoliitto yhdessä eurooppalaisten poliitikkojen kanssa estäisi Venäjän osallistumisen MM-kisoihin.