Kamppailu lääkkeistä
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump laskee väkisin maansa lääkkeiden hintoja. Se voi nostaa Suomen ja Euroopan lääkelaskua ja estää uusien lääkkeiden saatavuutta.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin sisäpolitiikka nojaa vahvasti kansalaisten arjen talouteen. Trump on luvannut laskea ainakin polttoaineiden, ruoan, sähkön, asumisen ja vakuutusten hintoja.
Listalla ovat myös lääkkeet. Trump allekirjoitti toukokuussa 2025 aloitteen, jonka nimi on Most Favored Nation (MFN).
Kyseisessä mallissa lääkkeiden hintoja pyritään alentamaan Yhdysvalloissa siten, että lääkeyhtiöiden on laskettava hintoja, jos ne ylittävät esimerkiksi Kanadan, Saksan, Britannian tai Japanin hintatason.
Trumpin tukijat ovat ottaneet aloitteen ilolla vastaan, sillä reseptilääkkeet ovat Yhdysvalloissa kalliita muihin teollisuusmaihin verrattuna.
Trumpin hallinto on edistänyt MFN-mallia vaiheittain. Helmikuussa 2026 Valkoinen talo tiedotti, että hallinto oli solminut useiden lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksen, joiden pitäisi alentaa reseptilääkkeiden hintoja.
Uuden mallin kerrotaan laskevan esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, nivelreuman, astman, keuhkoahtaumataudin, hivin sekä syöpähoitoihin käytettävien lääkkeiden hintoja.
Lääkeyhtiöiden kanssa solmitut sopimukset säästävät amerikkalaisten kotitalouksien varoja miljardeilla dollareilla vuosittain, Trumpin hallinto on hehkuttanut.
Presidentti on tuonut esille, että hänen luomansa lainsäädäntö varmistaa sen, etteivät muut maat voi enää hyötyä amerikkalaisen lääkekehityksen varjolla.
Maailmanlaajuisesti lääkkeiden kehitystyö on nojannut vahvasti Yhdysvaltojen lääkemarkkinoihin, joiden koko on maailman suurimpia. Myös Eurooppaa kalliimpi hintataso on ollut lääkeyhtiöille suosiollinen.
Kyse on tuttuun tapaan Trumpin ajamasta America First -kauppapolitiikasta.
Lääkepolitiikka on noussut merkittäväksi välivaaliteemaksi Yhdysvalloissa. Välivaalit järjestetään marraskuussa, ja istuvan presidentin suosio on ollut jo pitkään laskusuunnassa.
Amerikkalaismedioiden mukaan reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet Yhdysvalloissa vuodentakaisesta kolmisen prosenttia.
Tiedotusvälineiden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista sanoa, kuinka suuri osa hinnan laskusta on MFN-mallin ansiota.
Trumpin ajama lääkepolitiikka on aiheuttanut myös voimakasta vastustusta. Yhdysvaltojen lääketeollisuuden kattojärjestö PhRMA on haastanut Trumpin hallinnon oikeuteen estääkseen uuden hinnoittelumallin. Kantelun mukaan mekanismia ei voi ottaa käyttöön ilman kongressin hyväksyntää.
Lääketeollisuuden mukaan Trumpin lääkepolitiikka vaarantaa tärkeän lääkekehityksen, koska yhtiöt saavat mallin seurauksena vähemmän rahaa uusista lääkkeistään.
PhRMA:n toimitusjohtaja Stephen Ubl on maininnut lääketeollisuuden lausunnossa, että Trumpin politiikka vaarantaa lääketieteellisten innovaatioiden lisäksi lääkkeiden saatavuuden.
Lobbareiden mukaan on olemassa näyttöä siitä, että lääkealan investoinnit vähenevät, kun maat asettavat lääkkeille hintasääntelyä.
Lääketeollisuus ei riitele Trumpin kanssa ensimmäistä kertaa. Se kaatoi Trumpin hinnoittelumallin ensimmäisen kerran presidentin edellisellä hallintokaudella 2016–2020.
Tuolloin Trumpin hallinto oli ohittanut lakisääteisen lausuntokierroksen. Nyt lääketeollisuus syyttää Trumpin hallintoa toimivallan ylittämisestä, kun se ei ole kuullut kongressia.
Tilanne vaikuttaa amerikkalaismedian mukaan mutkikkaalta, sillä lääkeyhtiöt ovat tehneet sopimukset hallinnon kanssa vapaaehtoisesti.
Myös Suomessa lääketeollisuuden edustajat ovat seuranneet Yhdysvaltojen lääkepolitiikkaa tarkasti.
Mitä se tarkoittaa Euroopalle ja etenkin Suomelle, joka on lääkebisneksen kannalta pieni markkina-alue?
Lääketeollisuuden edustajien mukaan Yhdysvalloissa käyttöön otettu hinnoittelumalli johtanee siihen, ettei uusia lääkkeitä saada Suomeen välttämättä niin nopeasti kuin muihin teollisuusmaihin. Hinnat voivat nousta ja valtion sekä kuluttajien lääkelasku kasvaa.
Toistaiseksi Suomen lääkkeiden hintoja ei vertailla Yhdysvaltojen hintatasoon, mutta vertailussa ovat mukana jo esimerkiksi Ruotsi ja Tanska.
Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo ja kehittää lääkealaa. Sen mukaan Suomen lääketeollisuuden huolissa on perää.
”On varmasti odotettavissa tilanteita, joissa lääkeyritykselle on kannattavampaa lanseerata lääke ainoastaan Yhdysvaltojen markkinalla, jolloin siihen ei kohdistu hintavertailua referenssimaiden hintatason kanssa”, sanoo Fimean saatavuus- ja laboratorioyksikön päällikkö Timo Mauriala.
Maurialan mukaan Yhdysvaltojen lääkepolitiikka saattaa aiheuttaa myös lääkkeiden hintoihin korotuksia Suomessa.
Viranomaisilla ei ole kuitenkaan vielä hintojen kehityksestä riittävästi tilastodataa.
Myös lääkkeiden saatavuuteen liittyvät huolet ovat toistaiseksi hyvin pitkälti spekulaatiota.
Valtiovarainministeriön budjettineuvos Outi Luoma-aho arvioi, että vaikutukset kehittyvät hitaasti. Tilannetta seurataan ja sitä pyritään ratkomaan myös EU-tasolla, hän sanoo.
”Oma oletukseni on, että Yhdysvaltojen lääkepolitiikan vaikutusta on tässä vaiheessa liian aikaista euromääräisesti arvioida.”
Lääkkeet ja niihin liittyvät korvaukset ovat poliittisesti ajankohtaisia myös Suomessa. Eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä, ja moni puolue on leikkaamassa julkisista menoista.
Lääkekorvaukset ovat nousseet tasaisesti koko 2000-luvun, mutta erityisesti parin viime vuoden aikana ne ovat rasittaneet julkista taloutta yhä enemmän.
Esimerkiksi ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluvien lääkkeiden korvaussummat kasvoivat viime vuonna kahdeksan prosenttia.
Tilastojen perusteella lääkekorvaukset kasvavatkin erityisesti ylemmässä korvausluokassa ja laskevat puolestaan alemmassa kategoriassa. Ylempään korvausluokkaan kuuluu muun muassa syöpäsairauksia.
Korvaukset kasvavat, koska useiden sairauksien hoidossa otetaan jatkuvasti käyttöön aiempaa kalliimpia, uusia lääkkeitä.
Kelan tilastojen mukaan suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä viime vuonna yhteensä 2,74 miljardilla eurolla. Kela maksoi tästä summasta lääkekorvauksia takaisin lähes kaksi miljardia euroa. Kymmenen vuotta sitten summa oli noin 600 miljoonaa euroa vähemmän.
Vaikka korvaussumma on kasvanut kymmenessä vuodessa, on lääkekorvauksien prosenttiosuus valtion menoista hivenen laskenut.
Lääkekorvauksia on maksettu viime vuosina yli kolmelle miljoonalle suomalaiselle.
Korvattavia lääkkeitä on lukuisia, mutta myydyin lääkeaine oli toista vuotta peräkkäin semaglutidi, jota käytetään tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden hoidossa. Sen myynti kasvoi viime vuonna 27 prosenttia. Osittaista Kela-korvausta myönnettiin noin 60 000 diabeetikolle. Lihavuushoitoja ei korvattu.
VM:n budjettineuvos Outi Luoma-aho näkee, että seuraavalla hallituskaudella poliitikkojen täytyy tarkastella myös sitä, paljonko Suomi voi panostaa lääkekorvauksiin ja hoitoihin.
Nyt ministeriö lähtee arvioissaan siitä, että lääkekorvausten taso on myös ensi vuonna noin kaksi miljardia euroa.
Lääkkeiden hintaan vaikuttaa tavallisesti myös inflaatio, mikä asettaa oman korotuspaineensa korvattavien lääkkeiden hinnoille.
Keskustelua tullaan todennäköisesti jatkossa käymään yhä enemmän siitä, mikä voi olla yhteiskunnan maksama hinta uusista lääkehoidoista, Luoma-aho sanoo.
Hän viittaa Kelan ja Fimean kesäkuussa julkistettuun tutkimukseen, jonka mukaan vain hieman yli puolet uusista lääkkeistä tuottaa hoidollista lisäarvoa, kun niitä verrataan aiempiin vaihtoehtoihin.
Tutkimuksessa mainitaan, että kaikista uusista lääkkeistä Suomessa on otettu käyttöön yli 60 prosenttia. Tasoa pidetään tutkijoiden mukaan kohtuullisena.
Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt apteekkialaa koskevia lakimuutoksia, joiden päätavoitteena on ollut hillitä lääkekustannusten kasvua.
Hallitus on on laskenut reseptilääkkeiden hintoja korottamalla niin kutsuttua lääketaksaa, joka määrää, paljonko lääke saa maksaa apteekissa.
Päätös pienentää kuluttajien lääkekustannuksia arviolta kuudella miljoonalla eurolla vuodessa.
Toisaalta Orpon hallitus on nostanut lääkkeiden omavastuuhintaa 50 eurosta 70 euroon. Lisäksi lääkekorvausten omavastuu sidottiin kansaneläkeindeksiin, jolloin omavastuu tarkistetaan jatkossa vuosittain.
Hallituksen sairausvakuutuslakiin ja lääkelakiin tekemien muutoksien kokonaissäästötavoite on 90 miljoonaa euroa.
Suomessa lääkkeiden hyötyjä arvioi sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkkeiden hintalautakunta.
Suomessa on mahdollista hyväksyä lääkkeitä myös ehdollisesti korvattaviksi. Mallin tavoitteena on puntaroida uusien lääkkeiden hintoja ja hoidollista hyötyä.
Käytännössä Kela ja lääkeyritykset tekevät ”luottamuksellisen sopimuksen” lääkkeen hinnasta. Ehdollisesti korvattavan lääkkeen julkinen hinta on siis salainen.
Suomessa lääketeollisuuden edustajat ovat ehdottaneet, että salaisista hinnoista pitäisi voida sopia nykyistä joustavammin myös silloin, kun lääkkeelle on kehitetty uusi käyttötarkoitus.
Lääketeollisuudelle tutkimus- ja asiantuntijapalveluja myyvän Medaffconin johtava konsultti Jarmo Hahl ja terveydenhuoltoon perehtynyt asianajaja Klaus Nyblin kirjoittivat vastikään aiheesta Helsingin Sanomissa.
Uudistus vähentäisi kaksikon mukaan Trumpin luoman MFN-mallin aiheuttamaa lääkkeiden saatavuusriskiä esimerkiksi syöpälääkkeissä.
Fimean asiantuntijalla ei ole yksityiskohtaista tietoa lääkehoitojen toteuttamisesta tai yksittäisten uusien lääkkeiden markkinoille tulosta.
Yksikön päällikkö Timo Mauriala kuitenkin muistuttaa, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa harvinaisia sairauksia ei välttämättä esiinny lainkaan tai potilaiden määrä on erittäin pieni.
Tällöin lääkkeiden markkinoille tulo Suomeen ei ole pelkästään kiinni lääkkeiden hinnoista, vaan myös siitä, onko niille ylipäätään kaupallisia edellytyksiä.
Juttua varten on haastateltu myös Lääkkeiden hintalautakunnan johtajaa Reima Palosta.