Sopu kääntyi heti riidaksi

Tuskin muste oli ehtinyt kuivua hallituksen torstaina hyväksymästä bensapaketista, kun perussuomalaiset jo lyttäsivät sen.

”Kokoomuksen polttoainepaketti on sysihuono”, arvosteli kansanedustaja Sanna Antikainen. ”Silmänlumeeksi” sitä puolestaan kutsui hänen kollegansa Minna Reijonen.

Hallituspuolueet etsivät viikkojen ajan keinoja kohtuullistaa polttoaineiden hinnannoususta suomalaisille syntyvää laskua. Viime perjantaina pääministeripuolue kokoomus teki neuvotteluissa esityksen, jonka Rkp ja kristillisdemokraatit hyväksyivät.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) patisti tiistaina myös perussuomalaisia hyväksymään paketin, vaikka myönsikin, että asia on heille ”vaikea”. Toiseksi suurin hallituspuolue kuittasi sovun lopulta torstaina, minkä jälkeen sen kansanedustajat kiirehtivät eduskunnassa haukkumaan paitsi pakettia myös pääministeripuoluetta.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps) antoi sovulle kouluarvosanaksi ”vitosen”.

”Hieman ihmetyttää, miksi ei tässä pystytty parempaan”, hän sanoi toimittajille eduskunnassa ja heitti myös, että pääministerin ”kasvot täytyi pelastaa”.

60 miljoonan euron helpotuspaketti sisältää käytännössä kolme osaa.

Puolet tuesta eli 30 miljoonaa euroa käytetään polttoainetuen maksamiseen kuljetusalan yrittäjille sekä maa- ja metsätalousalan yrittäjille.

Vielä ei ole tiedossa, miten tuki lopulta kohdennetaan. Hallituksen on ensin selvitettävä, millaiset tukimuodot eivät ylipäänsä riko EU:n valtiontukisääntelyä.

20 miljoonaa euroa käytetään ajoneuvoveron alennukseen ja 10 miljoonaa euroa työmatkakuluvähennyksen ylärajan nostamiseen. Työmatkakuluvähennyksen ylärajaa vuodelle 2027 korotetaan nykyisestä 7 000 eurosta 7 800 euroon.

Perussuomalaisia hiertää erityisesti se, ettei paketti puutu suoraan polttoaineiden pumppuhintoihin. Puolue olisi halunnut hallituksen kajoavan jakeluvelvoitteeseen.

Jakeluvelvoite määrää, kuinka paljon polttoaineiden jakelijoiden on toimitettava liikenteeseen uusiutuvia polttoaineita. Velvoite määritellään prosenttiosuutena, ja esimerkiksi Kemianteollisuuden arvion mukaan yhden prosenttiyksikön muutos jakeluvelvoitteessa vaikuttaa näihin hintoihin noin 1,3 senttiä.

Jakeluvelvoite on hiertänyt Orpon hallitusta sen ensimetreistä alkaen.

Velvoitteesta väännettiin kättä Säätytalon hallitusneuvotteluissa keväällä 2023, ja se nousi moniksi päiviksi yhdeksi neuvotteluiden keskeisimmistä kipukysymyksistä.

Lopulta velvoitteeseen tuotiin uudenlaisia joustoja, ja myös sen kiristymistahtia loivennettiin. Käytännössä siis prosenttiosuuksien sovittiin nousevan hitaammin, kuin mitä Sanna Marinin (sd) johtama edellinen hallitus oli linjannut.

Jo Säätytalolla erityisesti perussuomalaiset karsastivat velvoitetta ja sen kiristymistä. Vastapuolella olivat kokoomus ja Rkp. Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz puolustikin jakeluvelvoitetta myös torstaina.

Hänen mukaansa jakeluvelvoitteen lasku olisi näkynyt hinnoissa hitaasti, jos ollenkaan.

”Lisäksi se olisi ollut huono ratkaisu. Jakeluvelvoite on myös teollisuuspolitiikkaa. Sen lasku olisi heikentänyt monia investointeja ja sitä kautta teollisuutta, työllisyyttä ja taloutta. Asiantuntijalausunnot eivät tukeneet sitä”, Adlercreutz kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Hänen mukaansa velvoitteen laskeminen olisi tarkoittanut sitä, että hallituksen olisi pitänyt hakea muita keinoja liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

”Tavoitteet sitovat hallitusta, myös perussuomalaisia.”

Pääministeri Orpo kuittasi EU-johtajien huippukokouksen yhteydessä toimittajille, että joskus yhteisiä päätöksiä vaikuttaa olevan vaikea puolustaa, vaikka niistä ”olisi ihan itse päättänyt”.

”Hallituksessa oleminen on sellaista.”

Sellaista se tosiaan on, mutta bensapaketista syntynyt riita on silti poikkeuksellinen. Harvoin hallituksen toiseksi suurin puolue hyökkää julkisuudessa pääministeripuoluetta ja suoraan pääministeriäkin vastaan yhtä voimakkaasti – varsinkaan sellaisesta sovusta, jonka he ovat vain muutama tunti sitten itse hyväksyneet.

Reaktioita selittää paitsi polttoaineiden hinnan tärkeys perussuomalaisille myös vaalien lähestyminen. Hallituskauden viimeinen puoli vuotta on aina sen vaikein osuus.

”Käytännössä hallitus on pysynyt jo liian kauan kasassa kaatuakseen ja samalla ollut aivan liian pitkään yhdessä tullakseen enää toimeen”, summasi Sanna Marinin entinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen tuoreessa kirjassaan.

Nyt nähty kiista tuskin jää hallituksen viimeiseksi – eikä se välttämättä haittaa perussuomalaisia lainkaan.

Puolue ohitti Ylen tuoreimmassa kannatuskyselyssä kokoomuksen, joka puolestaan on vajonnut suosiossa heikoimmalle tasolleen vuosiin. Myös perjantaina julkaistu, puolueiden itsensä tilaama puoluebarometri kertoo perussuomalaisten suosion kasvaneen ja kokoomuksen laskeneen.

Pääministeripuolue kipuilee, pitäisikö sen hakea suosiota keskeltä vai oikealta, liberaaleilta vai konservatiiveilta. Perussuomalaiset ovat osanneet aiemminkin tökkiä kokoomusta juuri tästä päättämättömyydestä esimerkiksi sanomalla, että kokoomus ”puolustaa järjestörälssiä” eikä halua leikata järjestöjen avustuksista.

Siten perussuomalaiset on maalannut kokoomuksesta kuvaa puolueena, joka on sitä enemmän vasemmalla. Samalla oma profiili kirkastuu.

Nyt perussuomalaiset pääsivät härkkimään, ettei kokoomusta kiinnosta autoilijoidenkaan asia.