Tekoälyn globaali hallinta on mahdollinen

Tekoälyn kehitys aiheuttaa levottomuutta, jopa huolta ihmiskunnan eloonjäämisestä (SK 40/2026). Anthropic-yhtiön johtaja Dario Amodei vaati jopa taukoa (”pausing”) tekoälymallien kehittämiseen, kunnes niiden turvallisuus voidaan taata. Vetoomukseen yhtyivät muut alan jättiyhtiöiden johtajat.

Poliitikot kaikkialla vaativat tekoälyn suitsimista. YK:n yleiskokousviikolla presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre esittivät aloitteen, johon eivät kuitenkaan yhtyneet merkittävimmät tekoälyn tuottajavaltiot.

Mikä eteen? Viime vuosien kansainväliset avaukset tekoälyn hallinnasta voi jakaa neljään koriin: yritysten sopimukset, läntisen kerhon ohjelmat, korkean tason kokoukset ja maailmanlaajuiset aloitteet.

Presidentti Trumpin lounaalla mega-alustat tekivät ”moraalisen sopimuksen”, jonka toimeenpanoa ei valvo kukaan. Miksi kiinalaiset yhtiöt hidastaisivat omaa kehitystyötään, kun niiden kilpailuasema kohenee? Ranskan valtiovarainministeri Roland Lescure syytti suoraan Piilaakson pomoja siitä, että he haluavat sementoida oman johtoasemansa estämällä edistyksen muilta.

Pisimpään tekoälyn käytön pelisääntöjä on hahmotellut OECD, läntisten maiden yhteistyöjärjestö. OECD on myös G7-maiden eli seitsemän suurimman talousmahdin työrukkanen. Mutta kun tekoälystä tuli geoekonominen taistelukenttä, G7 on kaikin voimin sulkenut Kiinaa ulos ”luotettavien toimijoiden” joukosta. Kansainvälinen sopimus ilman Kiinaa on arvoton.

Britannian silloinen pääministeri Rishi Sunak kutsui 2023 koolle AI Safety Summitin. Valtioiden ja yritysten johtajat keskittyivät huippukokouksessa juuri niihin vaaroihin, jotka vasta kolme vuotta myöhemmin ovat lävähtäneet maailman silmille.

Sunak kutsui rohkeasti myös Kiinan yhteiseen julkilausumaan. Mukana oli myös globaalin etelän valtioita.

Lupaava hanke lässähti jo reilussa vuodessa. Pariisin huippukokouksen julkilausumasta irtisanoutuivat 2025 niin Yhdysvallat kuin Britanniakin – koko järjestelmän perustajat. Tänä keväänä, kun osallistuin Intiassa järjestettyyn neljänteen tekoälyhuippukokoukseen, turvallisuuden tilalle pääosaan olivat nousseet tuote-esittelyt.

YK-viikolla odotettiin turhaan, että maailmanjärjestö saisi roolin tekoälyn hallinnassa. YK:n tulevaisuushuippukokouksessa 2024 hyväksyttiin globaali tekoälyohjelma (Governing AI For Humanity), jota oli valmistelemassa myös professori Petri Myllymäki.

Valitettavasti YK on hidas. Ohjelmassa päätetyn asiantuntijapaneelin on määrä kokoontua ensi kerran 2027. Perustamiskirjassa korostetaan, että paneelin suositukset eivät ole millään tavalla sitovia, eikä sillä ole minkäänlaista valtaa toimeenpanoon.

Joten: jäädäänkö nyt tyhjän päälle?

Trumpin linjassa kaiken yli käy taistelu Kiinaa vastaan, minkä ”superälyn” jarruttelu vaarantaisi. Haarniskassa on kuitenkin pieni rako. Trumpin hallinto hylkäsi 66 kansainvälistä instituutiota maan etujen vastaisina, muttei YK:n alaista televiestintäjärjestöä ITU:ta. Sen pääjohtaja on yhdysvaltalainen Doreen Bogdan-Martin, jonka valintaa olin aktiivisesti ajamassa Suomen edustajana.

ITU määrää televiestinnän säännöt ja standardit, ja on ottanut asemaa myös tekoälyn sääntelyssä. Koska Kiina liittolaisineen on aktiivisesti mukana, on mahdollista, että saavutetaan yleiset määrittelyt ja vahvistetaan valvontaa, jos vain aitoa tahtoa ja tarmoa on.

Jos ja jos. Tekoälyaloitteiden tarkkailijaa uhkaa kyynistyminen. Kenties ihmiskunta vaatii herätäkseen katastrofin. Jos se on riittävän rajattu, syntyy yksimielisyys yhteistyön välttämättömyydestä. Jos ei, niin kansainväliset instituutiot ovat murheistamme pienimpiä. 

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd) ja toimi liikenne- ja viestintäministerinä 2019–2023.