Miljardöörin maailmanloppu

Me kuolemme, ja superrikkaat katsovat bunkkereistaan.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Adile Sevimli
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
3 MIN

Jacob Coxon varoitti somepäivityksessään syyskuussa 2026: ”Tekoäly voi tappaa meidät kaikki.” Open AI:lla ja Anthropicilla työskennellyt tutkija kertoi irtisanoutuneensa, koska tekoälyfirmat eivät toimi vastuullisesti vaan kilpajuoksevat kohti itseäänkehittävää superälyä, uhkapelaten elämillämme.

Kun vielä toinen Anthropicin tutkija komppasi somessa, että jep, ”tyyliin >10% todennäköisyys että tekoäly voisi tappaa kaikki ihmiset!” media räjähti. Koska tutkija – joka tuskin on mikään köyhä raukka – otti hatkat ennen kuin olisi hyötynyt Anthropicin pörssilistauksen osakeoptioista, media otti annettuna, ettei kyseessä ole markkinointitemppu. Tilsu on nyt tosi paha.

Terveisiä vaan Piilaaksoon, että on tässä vähän muutakin akuuttia kriisiä päällä, joten vedättekö ensiapuna vaikka töpselin seinästä, niin me muut keskitymme taistelemaan ilmastonmuutosta, Putinia ja Netanjahua vastaan tai jotain.

Jos joku ei vielä huomannut, niin maailmanloppu on jo täällä.

Se riehuu kansanmurhana Gazassa sekä pommituksissa Ukrainassa tekoäly apunaan. Se kolkuttelee myös Suomen ovia vieraannuttamalla ihmisiä sääntöpohjaisesta järjestelmästä, joka tuhoutuu autoritääristen johtajien ja tekkimiljardöörien yhteisissä orgioissa.

Maailmanloppu on täällä Euroopassa riehuvissa maastopaloissa ja sairaalloisissa ennätyshelteissä, joissa kuolee alueellisesti enemmän ihmisiä kuin koronapandemiassa, mutta yhtäkään lentokenttää ei tämän maailmanlopun vuoksi ole suljettu.

Jokaisen henkilökohtainen maailmanloppu on omien­ ajatusten, kasvojen, rutiinien ja sosiaalisen elämän ­luovuttaminen tekoälyn käsiin.

Se apokalypsi, josta tekoälyfirmat varoittavat, on sumuverho, jonka superrikkaat mielellään vetävät tekoälystä jo aiheutuvien massiivisten haittojen eteen: tekijänoikeusvarkauksien, algoritmisen ylivallan ja datakeskusten massiivisen energiankulutuksen. Säilömme mieluummin puhelimiin unohtuneet heilahtaneet selfiet ja kesken jääneet kauppalistat kuin metsät, joiden päälle datakeskukset rakennetaan.

Kirjailija ja professori Naomi Kleinin mukaan teknologiamiljardöörit kiihdyttävät itse maailman pahimpia akuutteja kriisejä ja rakentavat itselleen bunkkereita, joihin pakenevat katselemaan palavaa maailmaa. Vai luuliko joku, että Elon Musk vie meidät kaikki Marsiin?

Tekoäly kertoo kysyttäessä, että pelottelulla on yhtiöi­den historiassa pitkä, syklinen ja taloudellisiin intresseihin kytkeytyvä rooli: ”Piilaaksossa eksistentiaalisia uhkakuvia (kuten ihmiskunnan tuhoutumista tai hallitsematonta tekoälyä) on tapana maalata erityisesti silloin, kun alaa uhkaa investoin­tien kuivuminen eli niin sanottu ’tekoälytalvi’, tai kun markkinajohtajat haluavat suojata asemansa nousevilta kilpailijoilta.”

Alan johtaville firmoille sopisi varmasti hyvin säännellä Euroopasta nousevat vaihtoehdot pois tieltään.

Tekoälyapokalypsi on jännittävä narratiivi, joka oikeuttaa tekoälyfirmat tuhlaamaan planeetan viimeisetkin luonnonvarat, sillä jonkun on luotava teknologiaa teknologian vastavoimaksi. Maailmanloppu toki sekin.

Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu tuote, se käskettäisiin vetää pois markkinoilta. Ei nauloja sisältävää koiranruokaa levitykseen, kiitos.

Tekoälyyn eivät päde samat säännöt. Sen tiesi jo ­katsoessa Trumpin virkaanastujaiskuvaa, jossa maailman rikkaimmat miehet seisovat rivissä vierekkäin.