Hädässä ystävä tunnetaan

Polttoaineiden kallistuneet hinnat ovat nousseet viime viikkoina politiikan kiistakysymykseksi lähes kaikkialla maailmassa.

Saksassa hallitus päätti alentaa polttoaineiden verotusta lokakuun alusta alkaen. Yhdysvalloissa Donald Trumpin hallinto on väläyttänyt jopa dieselin vientikieltoa ratkaisuksi tilanteeseen.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Ylen haastattelutunnilla sunnuntaina 27. syyskuuta, että Suomessa hallitus pyrkii etsimään ratkaisuja nopeasti. Hän ei kuitenkaan halunnut luvata sellaisia aivan muutamissa päivissä.

Raakaöljyn ja polttoaineiden hintoihin vaikuttavat useat samanaikaiset šokit. Merkittävin on sotatoimien kiihtyminen ja laajeneminen Lähi-idässä.

Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin helmikuun lopulla. Iran on puolestaan liittolaisineen iskenyt useisiin Persianlahden öljyn- ja kaasuntuottajamaihin, joissa sijaitsee Yhdysvaltojen tukikohtia.

Iskut ovat toisinaan tauon­neet, mutta tällä hetkellä ratkaisua sotatoimien lopettamiseksi ei ole näköpiirissä. Viimeksi YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla käydyt diplomaattiset tunnustelut päättyivät tuloksetta.

Viime viikkoina myös Saudi-Arabia on ajautunut yhä syvemmälle sotaan.

Iranin tukemat huthikapinalliset ovat edenneet kotimaassaan Jemenissä, jossa ne taistelevat Saudi-Arabian tukemia hallituksen joukkoja vastaan. Huthit ovat tehneet myös iskuja Saudi-Arabian puolelle. Maa on kertonut torjuneensa ainakin drooneja ja ohjuksia.

Syyskuun alussa huthit saivat haltuunsa Mokkan satamakaupungin Jemenissä ja muita rannikkoalueita, jotka sijaitsevat Bab el-Mandebin salmen edustalla ja ympärillä.

Salmi yhdistää Punaisenmeren ja Arabianmeren, ja sen kautta kulkee yksi maailman tärkeimmistä laivareiteistä. Sitä käytetään öljyn kuljetukseen, kuten Saudi-Arabian toisella puolella sijaitsevaa Hormuzinsalmen reittiäkin.

Huthien onkin nyt helpompi hyökätä Punaisenmeren laivaliikennettä vastaan. Toisen merkittävän pullonkaulan päätyminen Iranin tuke­mien joukkojen haltuun vaikuttaa paitsi energian hintaan ja maail­mankauppaan myös laajemmin Lähi-idän poliittiseen tilanteeseen.

Samaan aikaan Saudi-Arabiaan on hyökätty muualtakin kuin Jemenistä. Joitakin viikkoja sitten maan öljy-yhtiö Saudi Aramco joutui keskeyttämään ainakin hetkeksi niin kutsutun Petroline-öljyputkensa toiminnan, kun siihen iskettiin Irakista. Taustalla olivat ilmeisesti niin ikään Iranin tukemat kapinalliset. Putki kuljettaa öljyä Persianlahden rannalta Punaisenmeren rannalle.

Saudi-Arabian hallinto on ollut vaitonainen monista yksityiskohdista. Se on myös antanut kansalaisilleen nopeasti muuttuvia ohjeita. Uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi koululaisten vanhemmat ehtivät saada syyskuun lopulla ilmoituksia etäopetukseen siirtymisestä maan pääkaupungissa Riadissa.

Pian uutistoimisto AFP kertoi, että koulut siirtyvätkin takaisin lähiopetukseen.

Saudi-Arabia on pyytänyt apua tilanteeseen liittolaiseltaan Yhdysvalloilta, mutta laihoin tuloksin.

The New York Timesin mukaan maan kruununprinssi ja tosiasiallinen hallitsija Mohammad bin Salman toivoi Trumpia hätiin ainakin syyskuun puolenvälin tietämillä.

Yhdysvaltalaislehden lähteiden mukaan Trump otti pyynnön vakavasti ja ehti jo kehottaa puolustusministeriötä valmistautumaan ilmaiskuihin hutheja vastaan. Lopulta niistä päätettiin kuitenkin pidättäytyä.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan huthikapinallisten ja Yhdysvaltain edustajat ovat tavanneet toisiaan Omanissa syyskuussa ilman saudiarabialaisia.

Reutersin lähteiden mukaan huthit lupasivat pidättäytyä iskuista esimerkiksi amerikkalaisiin ja israelilaisiin aluksiin – mutta eivät saudiarabialaisiin.

Saudi-Arabia näyttääkin jääneen Lähi-idässä melko yksin.

Sen välit esimerkiksi Arabie­mi­raatteihin ovat kiristyneet jo aiemmin, ja maa onkin pyrkinyt rakentamaan myös uusia liittolaisuuksia.

Elokuussa kerrottiin, että Saudi-Arabia sopi uudenlaisesta puolustusyhteistyöstä Turkin ja Pakistanin kanssa.

Niin kutsutun Mekan sopimuksen muotoilut muistuttivat monelta osin Naton perussopimusta ja sen viidettä artiklaa, jonka mukaan hyökkäys yhtä sopimusosapuolta vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.

Maiden sotilasjohtajat tapasivat toisiaan Riadissa syyskuun lopulla. Ainakaan toistaiseksi Turkki tai Pakistan eivät ole rynnänneet Saudi-Arabian tueksi.

Sotilasjohtajat tuomitsivat yhdessä huthikapinallisten iskut. Julkisten tietojen mukaan he kävivät läpi myös laajemmin turvallisuustilannetta sekä mahdollista yhteistyön syventämistä.

Fredrik Meiton Ruotsin ulkopoliittisesta instituutista arvioi Suomen Kuvalehdelle elokuussa, että Mekan sopimuksessa on kyse enemmänkin poliittisesta viestistä kuin todellisesta puolustussopimuksesta.

Pakistan on muslimimaailman ainoa ydinasevaltio, minkä on tulkittu lisäävän sopimuksen painoarvoa.

”On aika epätodennäköistä, että Pakistan käyttäisi ydinaseitaan Saudi-Arabian puolustamiseen”, ohjelmajohtaja Meiton arvioi tuolloin.