YK:n pääsihteerikisa kirkastuu

Noin kuukausi sitten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston kokouksen yhteydessä kuultiin kipakka puheenvuoro. Yhdysvaltain varalähettiläs Jennifer Locetta oli hermostunut.

15-jäseninen neuvosto, sen puheenjohtajisto ja YK:n yleiskokouksen aiempi puheenjohtaja Annalena Baerbock olivat noin vuosi sitten sopineet, kuinka järjestön seuraava pääsihteeri valittaisiin. Uuden diplomaatin on määrä yrittää ”maailman mahdottominta” tehtävää ensi vuoden alusta, kun António Guterres jää pois kymmenen vuoden jälkeen.

Erityisesti YK:n yleiskokouksella on ollut halu uudistaa pääsihteerin valintaa ja tehdä siitä läpinäkyvämpi sekä avoimempi. Tähän ovat kuuluneet esimerkiksi avoimet väittelytilaisuudet sekä ennen kaikkea painava toive siitä, ettei kulissien takana juntattaisi tehtävään mustaa hevosta.

Turvallisuusneuvosto ja erityisesti sen pysyvät viisi jäsentä käyttävät YK:ssa eniten valtaa. Ne tekevät niin myös pääsihteerin valinnassa ja haluavat pitää vallastaan kiinni.

Baerbock oli muistuttanut kirjeessään neuvostolle, ettei sen tulisi harkita tehtävään sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole osallistuneet dialogiin yleiskokouksen kanssa.

Tällaiset toiveet koettiin nyt varpaille hyppimisenä.

”Tämä neuvosto voi harkita ehdokkaita, jotka eivät koskaan osallistu yleiskokouksen dialogeihin”, Yhdysvaltain Locetta huomautti.

Seuraavan pääsihteerin valinta on polttava kysymys myös maanantaina alkaneella YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla New Yorkissa.

Virallisesti valinnan tekee yleiskokous turvallisuusneuvoston ehdotuksen pohjalta. Yleiskokoukselle tuotavan pääsihteeriehdokkaan on saatava tuki yhdeksältä neuvoston jäseneltä eikä vetoa eli kieltävää ääntä yhdeltäkään sen pysyvistä jäsenistä. Näitä ovat Ranska, Britannia, Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä.

Korkean tason viikolla ei ole muodollista roolia valinnassa. Se on kuitenkin foorumi, jossa huipputason diplomaatit ja valtiojohtajat etsivät yhteistä näkemystä.

Viikon alla myös ehdokaspörssissä on tapahtunut liikettä. Ecuadorin entinen YK-lähettiläs Ivonne Baki nimitettiin kilpaan mukaan elokuun lopulla, ja Chilen entinen presidentti Michelle Bachelet puolestaan pudottautui siitä pois muutama päivä sitten.

Bacheletin ratkaisua selittää viime viikolla järjestetty kolmas alustava äänestys. Alustavissa äänestyksissä turvallisuusneuvoston jäsenet voivat näyttää ehdokkaalle joko vihreää tai punaista valoa. Mielipiteen voi jättää myös ilmaisematta.

Bachelet sai 18. syyskuuta järjestetyssä alustavassa äänestyksessä eniten ei-ääniä ja vain yhden kyllä-äänen. Toiseksi eniten ei-ääniä sai tuorein ehdokas Baki.

Suosituimmat ehdokkaat ovat koko ajan olleet Costa Rican entinen varapresidentti Rebeca Grynspan, joka johtaa nykyään YK:n kauppa- ja kehityskonferenssia sekä Guyanan entinen ulkoministeri Carolyn Rodrigues–Birkett.

Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ovat toistaiseksi olleet melko hiljaa valinnasta, myös yleiskokouksen puheenjohtajan menettelyä moittinut Yhdysvallat.

YK-diplomaatit ovat kuitenkin tiettävästi panneet merkille, kuinka vielä ennen kesää esitetyt pontevat puheet nykyisten ehdokkaiden kelpaamattomuudesta ja tarpeesta saada uusia ehdokkaita kilpaan ovat hiljalleen loppuneet.

Odotukset seuraavalle pääsihteerille ovat joka tapauksessa suuret. Tasavallan presidentti Alexander Stubb summasi elokuussa suurlähettiläille pitämässään puheessa, että tulevan pääsihteerin on vaatimattomasti ”palautettava järjestön uskottavuus” yhdessä jäsenmaiden kanssa.

”Jokainen pääsihteeri on tietysti aikakautensa vanki. Samalla on todettava, että tehtävässään onnistuneet henkilöt, kuten U Thant ja Kofi Annan, olivat aktiivisia ja taitavia diplomaatteja, jotka uskalsivat silloin, kun muut pelkäsivät”, Stubb sanoi.

”Näitä ominaisuuksia tarvitaan myös rauhanvälityksessä, jossa YK:n tulee ottaa takaisin se rooli, mikä on jo sen peruskirjassa määritelty.”

Suomi ei ole turvallisuusneuvoston jäsen, joten se ei ole mukana alustavissa äänestyksissä eikä ole muutenkaan ilmaissut kantaansa asiaan. Tiettävästi nykyisiä kärkiehdokkaita pidetään myös Suomen näkökulmasta pätevinä.

Pääsihteerikilpaa enemmän Suomi keskittynee korkean tason viikolla omaan tavoitteeseensa tulla valituksi neuvostoon vuosille 2029–2030.

Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Läntisten maiden ryhmälle on jaossa vaalissa kaksi paikkaa, ja tällä hetkellä ehdokkaitakin on kaksi – Suomen lisäksi Australia. Kampanjaa silti tehdään, sillä varmaa paikan saaminen ei koskaan ole.

Lue lisää aiheesta:

• ”Maailman mahdottomimpaan tehtävään” on tarjolla seitsemän ehdokasta. Ehkä ketään heistä ei valita. Yhdistyneet kansakunnat

  ”Maailman mahdottomimpaan tehtävään” on tarjolla seitsemän ehdokasta

  8 MIN