Kuntien ja alueiden puolesta
Keskustan markkinoima ”jättiuudistus” jäi ylisanoja vähäisemmäksi ja osin epäselväksi.
4
MIN
Oppositiopuolue keskusta esitteli tiistaina ”lähimalliksi” kutsumansa uudistuksen, joka puolueen mukaan siirtäisi valtion päätäntävaltaa kunnille ja maakunnille.
Puheenjohtaja Antti Kaikkonen visioi tiedotustilaisuudessa uudistuksesta ratkaisua sekä isojen kaupunkien ruuhkaiseen liikenteeseen ja ylikuormittuneisiin palveluihin että haja-asutusalueiden työpaikkojen vähenemiseen ja palveluiden etääntymiseen.
”Haluamme Suomen, jossa päätöksiä tehdään mahdollisimman lähellä ihmisiä”, Kaikkonen sanoi.
Puoluejohtajan mukaan keskusta tavoittelee jo seuraavan hallituksen ohjelmaan ”selkeitä kirjauksia” tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi, mikäli se on mukana hallituksessa. Pääkohdiltaan uudistus voitaisiin viedä läpi yhden hallituskauden aikana, Kaikkonen arvioi.
”Tietysti siihen tarvitaan muilta hallituskumppaneilta sitten tukea.”
Keskusta markkinoi lähimalliaan ”kaiken uusiksi” panevana ”jättiuudistuksena”. Tiedotustilaisuuden jälkeen useat mediat kertoivatkin keskustan haluavan lakkauttaa niin ministeriöt kuin hyvinvointialueetkin.
Uudistuksen sisältö vaikuttaa tarkemmalla perehtymisellä vähemmän raflaavalta. Sen ydin näyttää olevan valtion keskusvirastojen tehtävien karsiminen, hajauttaminen ja päätäntävallan siirtäminen joissakin asioissa kunnille ja alueille.
Tiistain tiedotustilaisuudessa jäi monilta osin epäselväksi, mitä kaikkia tehtäviä ja valtuuksia millekin tasoille siirrettäisiin.
Jatkossakin päätöksenteko toimisi kolmella tasolla. Hyvinvointialueita ei varsinaisesti olla lakkauttamassa, vaan niihin ollaan yhdistämässä maakuntien liittojen ja elinvoimakeskusten tehtävät. Ministeriöt lakkautettaisiin ja valtioneuvostossa siirryttäisiin yhtenäisen valtioneuvoston malliin, jota Suomessa on selvitetty aiemminkin.
Vastaava malli on käytössä Ruotsissa. Siellä ministeriöiden sijaan valtioneuvosto jakautuu erilaisiin yksiköihin (departement), joita kutsutaan Suomessa yleisesti ministeriöiksi.
Tiistain tiedotustilaisuudessa puhunut kansanedustaja Petri Honkonen viittasi useaan otteeseen ”kansliapäällikköherroihin ja -rouviin” sekä heidän kaavailuihinsa kuntien määrästä.
Kansliapäälliköt ehdottivat toukokuussa virkapuheenvuorossaan, että kuntien määrää olisi vähennettävä seuraavalla hallituskaudella. Keskustan avaus tuntuikin olevan jonkinlainen hajauttamisen hengessä tehty vastaisku virkamiehille.
”Kyllä mekin lähdemme siitä, että kuntien määrä varmaan vähenee tulevaisuudessa”, Kaikkonen sanoi.
Pakolla remonttia ei kuitenkaan pitäisi tehdä, hän arvioi.
”Tässäkin katsomme, että se pitäisi siellä alueilla päättää.”
Keskusta vahvistaisi kunnallista ja alueellista itsehallintoa myös rahanjakoa uudistamalla. Kuntien veropohjaa laajennettaisiin esimerkiksi nostamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöverotuotosta ja uudistamalla kiinteistöveroa.
Alueille ei annettaisi verotusoikeutta, mutta puolue visioi niille mahdollisuutta saada osan rahoituksestaan arvonlisäveron tuotosta.
Tällä hetkellä arvonlisäverot tuloutetaan valtion budjettiin, ja niitä kerätään ensi vuonna valtiovarainministeriön arvion mukaan lähes 25 miljardia euroa.
Käytännössä keskustan mallissa ”joitakin prosentteja” arvonlisäveron tuotosta ohjattaisiin alueelle. Samalla ne olisivat pois valtion budjetista.
Keskustan mukaan uudistus säästäisi 500 miljoonaa euroa tai mahdollisesti vielä enemmänkin, mikäli huomioidaan myös tekoälyn käyttö.
”Tämä on hyvin pitkälti suhteessa siihen, mitä on muissakin yhteyksissä esitetty”, Petri Honkonen kuvaili.
”Sellaisiakin laskelmia on esitetty, joissa pelkästään esimerkiksi kuntia yhdistelemällä saataisiin saman kokoluokan säästöt. Mutta tässä käytäisiin koko julkinen hallinto läpi, eli pidämme tätä ihan oikean suuntaisena haarukkana.”
Tarkemmin keskustalaiset eivät tiistaina kertoneet, miten säästöt konkreettisesti syntyisivät. Puheenjohtaja Kaikkonen kertoi Suomen Kuvalehdelle tiedotustilaisuuden jälkeen, että keskusta julkaisee ”loppusyksystä” oman laajemman talousvaihtoehtonsa seuraavalle hallituskaudelle.
Kaikkosen mukaan keskusta on sitoutunut niin kutsuttuun velkajarruun ja sen alustavaan tavoitteeseen 8–11 miljardin euron nettosopeutuksesta seuraavalla hallituskaudella.
”Lopullinen summahan tarkentuu loppuvuodesta, mutta kyllä keskusta on edelleen sitoutunut velkajarruun”, puheenjohtaja sanoi.
”Se on paras sitoumus sille, että tämän maan holtiton velkaantuminen otetaan vihdoinkin hallintaan. Nykyinen hallitus ei siinä valitettavasti onnistunut, joten tästä jää aika lailla työtä seuraavalle hallitukselle ja luultavasti sitä seuraavallekin.”
Liike Nytin puheenjohtaja Harry ”Hjallis” Harkimo kertoi sunnuntaina puolueensa irtautuvan velkajarrusovusta.
”Jos tämän hallituskauden aikana on saatu aikaan noin neljän miljardin sopeutukset, miten seuraavalla hallituskaudella säästettäisiin kolmessa vuodessa yhdeksän miljardia? Se on käytännössä mahdoton ajatus ja tukahduttaisi koko talouden”, Harkimo kirjoitti.