Melkein kolmen vuoden lakko

Ruotsissa päättyi elokuussa ennätyspitkään kestänyt lakko. Sähköautovalmistaja Teslan työntekijät aloittivat lakon jo lokakuussa 2023.

Lakossa ei varsinaisesti ollut kyse rahasta vaan periaatteesta.

Ammattiliitto IF Metall vaati Teslaa liittymään ruotsalaiseen työehtosopimukseen. Tesla ei halunnut tehdä sopimuksia ammattiliiton kanssa ja väitti maksavansa muutenkin työehtosopimuksia parempia palkkoja.

Rahasta ei ollut pulaa kummallakaan osapuolella. Vastakkain olivat Teslan omistaja Elon Musk, maailman ehkä rikkain mies, ja yksi Ruotsin suurimmista ja varakkaimmista ammattiliitoista.

Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia. Työehtosopimukset kattavat siitä huolimatta noin 90 prosenttia työntekijöistä samalla tavalla kuin Suomessakin. Kattavuus perustuu siihen, että ylivoimainen enemmistö työnantajista kuuluu työ­ehtosopimuksia tekevään työnantajaliittoon.

Ruotsalaiset ammattiliitot ovat tähän asti pystyneet painostamaan myös Ruotsissa toimivat ulkomaiset yritykset allekirjoittamaan liitännäissopimuksia, joissa ne sitoutuvat noudattamaan vallitsevia työ­ehtosopimuksia.

Tesla ei tähän suostunut ja ammattiliitto aloitti lakon. Lakko laajeni nopeasti erilaisten tukilakkojen vuoksi. Lopulta satamissa ei purettu Teslan autoja, posti ei kuljettanut Teslan rekisterikilpiä eikä Teslan latausasemia kytketty sähköverkkoon.

Lakkoileville työntekijöille tuli tukea myös ulkomailta. Ruotsiin matkalla olleita Tesloja ei lopulta purettu enää Suomen, Tanskan tai Norjan satamissakaan.

Tesla ei taipunut. Se kuskasi autoja rekalla Saksasta, kytki latausasemia dieselgeneraattoreihin ja lennätti korjaamoilleen lakonmurtajia Suomestakin.

Lakko loppui erikoisella tavalla. Tesla tarjosi lakossa olleille työntekijöille niin anteliaita eropaketteja, että lakkolaiset irtisanoutuivat. Kun ammattiliitolla ei ollut enää lakkoilevia työntekijöitä, sen piti todeta lakon päättyneen.

Teslalla ei ole Ruotsissa tehtaita, lakossa olivat huolto- ja korjauspalvelut. Samalla lakossa olleiden työntekijöiden määrä ei missään vaiheessa ollut kovin suuri. IF Metallilla oli hyvin varaa nostaa lakkoavustukset tasolle, joka ylitti työntekijöiden aiemman palkan. Teslalla taas oli rahaa ostaa nämä ulos ja palkata tilalle uusia työntekijöitä.

Periaatteellinen merkitys on suurempi. Pohjoismainen työmarkkinamalli perustuu kattaviin työehtosopimuksiin eikä esimerkiksi minimipalkasta säädetä lailla missään Pohjoismaassa.

Suomessa ja osin Norjassa kattavuus perustuu siihen, että työehtosopimusten määräykset sitovat yleensä myös työnantajaliittoihin kuulumattomia työnantajia. Tanskassa ja Ruotsissa kattavuus johtuu työnantajien korkeasta järjestäytymisasteesta. Yhtenä seurauksena esimerkiksi palkkaerot ovat pienempiä kuin juuri missään muualla.

Ylikansallisesti toimivilla megayrityksillä on neuvotteluvoimaa paljon kotimaisia yrityksiä enemmän. Tuotanto on helppo siirtää kevyemmin säännellyille markkinoille tai ainakin neuvotteluosapuolia uhata sen siirrolla.

Varsinkin amerikkalaisista yrityksistä moni vastustaa kiivaasti ammattiliittoja. Tesla taitaa tässäkin joukossa olla ääripäässä.

Suomessa Tesla noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia muitten yritysten tapaan. Suomessa muutaman vuoden takainen taistelu yleissitovuutta vastaan rajoittui pääosin metsäteollisuuteen ja sielläkin lähinnä UPM-Kymmeneen.

Useimmille muille yrityksille työehtosopimuksiin perustuva malli tuntuu sopivan vallan hyvin. Teknologiateollisuudessakin valtaosa työnantajista päätti liittyä uuteen työantajajärjestöön, joka tekee edelleen valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Ruotsissa Medlingsinstitutetin johtaja, sikäläinen valtakunnansovittelija Irene Wennemo totesi useimpien yritysten olevan kiinnostuneempia kannattavuudesta ja voitoista kuin periaatteista. Wennemo ei usko Teslalle kalliiksi käyneiden periaatteiden houkuttelevan muita yrityksiä seuraamaan esimerkkiä.

Teslan lakon lopputuloskaan en välttämättä ole lopullinen.

Järjestäytymisvapaus ja lakko-oikeus ovat edelleen olemassa myös Ruotsissa. Ainakin periaatteessa uudetkin Teslan työntekijät voivat perustaa ammattiosaston ja mennä vaikka lakkoon työehtojensa puolesta.